Älykkyytemme laskussa
Useat tutkimukset osoittavat, että älykkyys on laskussa pitkän nousutrendin jälkeen Skandinaviassa, Hollannissa, Britanniassa ja Australiassa.
Useat tekijät elintavoissamme vaikuttavat samanaikaisesti aivoihimme. Siitä seuraa, että älykkyys laskee. Olemme siirtymässä konkreettisesta 3D maailmasta kuvaruutujen 2D maailmaan. Käsillä tekeminen ja aidossa luonnon ympäristössä kulkeminen on väistymässä virtuaalisen ympäristön tieltä. Se haastaa aivojamme vähemmän kuin 3D maailma.
Luonnon valinta ei enää jalosta ihmistä. Päinvastoin.
Älykkäimmät ja parhaiten työelämässä menestyvät eivät ole kiinnostuneet useita lapsista. Yhä useammat heistä elävät ilman parisuhdetta. Kun älykkäimmät eivät hanki lapsia, alkaa ihmiskunnan älykkyystaso laskea. Rotujen sekoittuminen parantaa toki hiukan ihmisen perimää.
Uni
Nukumme liian vähän. Keinovalaistus ja vuorotyö on sekoittanut vuorokausirytmimme.
Univaje on tuhoisaa aivoillemme, koska nukkuessa aivomme puhdistuvat päivän aikana sinne kertyneistä proteiineista.
Kuuluisan neorologin Neil Nedleyn mukaan Television katselu vaivuttaa meidät lähes hypnoosin kaltaiseen passiiviseen tilaan, jossa aivomme ja elintoimintomme surkastuvat.
Televisiota katsottaessa seuraamme 2D kuvaa, jossa meillä ei ole vaikutusmahdollisuutta ja aivomme passivoituvat.
Liikumme liian vähän. Siksi verenkierto aivoihimme on hidastunut. Aivojemme energian ja hapen saanti on vähäisempää kuin aiemmin.
Ihminen on kehityshistoriansa aikana ollut ravintoa etsiessään jatkuvassa liikkeessä. Siksi koko fysiologiamme on sopeutunut tähän. Tutkimus toisensa jälkeen osoittaa liikunnan parantavan paitsi muistia myös älykkyyttä. Tutkimukset osoittavat myös, että liikunnan vähentäminen heikentää muistia jo hyvin nopeasti.
Ruoka.
Syömme liikaa. Liika ravinnon saanti lisää vapaiden radikaalien tuhoa elimistössä ja etenkin aivoissa. Tutkimukset ihmisillä ja eläimilläkin osoittavat ravinnon saannin rajoittamisen lisäävän terveyttä ja elinikää.
Nautimme prosessoitua keinoravintoa, jossa on sokeria moninkertainen määrä kehityshistoriaamme nähden. Liika sokeri, varsinkin yhdistettynä rasvaan sekoittaa hormonitoimintamme. Sokerin sekoittama hormonitoiminta johtaa lihomiseen ja kakkostyypin diabeteksen puhkeamiseen. Tästä valitettavasti kierre jatkuu muistisairauksiin.
Entsyymejä emme saa ravinnostamme enää juuri lainkaan. Entsyymien rakenne tuhoutuu kuumennettaessa yli 40 C. Ihmisen kehityshistorian ensimmäisen 99 prosentin aikana emme nauttineet kuumennettua ravintoa.
Syömme liikaa punaista lihaa. Punaisen lihan syöminen on ollut kehityshistoriamme aikana satunnaista. Punaisen lihan syöminen monien lähteiden mukaan oli syy ihmisen aivojen kasvulle. Toisaalta punainen liha aktivoi haitallisten hormonien tuotantoa kehossamme, koska emme ole siihen vielä täysin sopeutuneet.
Monilla meistä on jatkuvaa stressiä parisuhteen,sosiaalisten konfliktien, työttömyyden tai työn vuoksi. Stressi saattaa lisääntyä kaupunkimaisissa yhteisöissä yksistään liiallisesta väkimäärästä johtuen. Kokeissa nisäkkäillä, joita mekin olemme, on havaittu stressin lisääntyvän populaation kasvaessa. Useissa kokeissa havaittiin tietyn määrän ylittävän populaation laukaisevan itsetuhoisia reaktioita.
Jo Juice Leskinen epäili ääneen “ihmiskunnan tekevän itsemurhaa” Viidestoista yö biisissään.
Suuri määrä uusia tutkimuksia osoittaa, että esimerkiksi liikunnan määrän lisääminen parantaa aivojen suorituskykyä ja toisaalta liikunnan vähentäminen nopeasti heikentää oppimista ja muistamista. Monet tutkimukset osoittavat myös stressin ja unen puutteen heikentävän aivojemme toimintaa ja altistavan muistisairauksille.
Hyvä muisti ja terävät aivot vaativat ensi sijassa tasapainoista elämää, jossa liikunta, ravinto ja riittävä uni on taattu. Terveillä aivoilla on helpompi selvitä työstä, sosiaalisista suhteista ja ylipäätään elämän kolhuista.