Posted on Jätä kommentti

Aivosi pitävät teestä

Tee tehostaa aivojesi toimintaa.

Teen juonti on yli 3000 vuotta vanha traditio. Se on alkanut Kiinassa ja ollut tärkeä lääkejuoma useissa Aasian maissa. Alkuperäiset teet on tuotettu Camelia sinensis kasvin lehdistä. Teelehtiä on aikojen kuluessa käsitelty monin eri tavoin.  Vihreä tee on teelajikkeista vähiten prosessoitu ja siksi se sisältää eniten  polyfenoleja, vaikka se teekupissa usein näyttääkin melko laihalta. Vihreä tee on myös ainoa, joka sisältää katekiinia (epigallokatekiini gallaatti, EGCG), jonka on todettu olevan monipuolisesti terveysvaikutteinen. Muutkin teelaadut ovat hyvin polyfenolipitoisia antioksidantteja ja kaikilla niillä on ollut lääkinnällistä arvoa.

Aivojen verenkierto.

Vihreä tee sisältää runsaasti polyfenoleja, jotka parantavat mm. aivojen verenkiertoa laajentamalla verisuonia. Sveitsiläisessä tutkimuksessa havaittiin, että vihreää teetä nauttineiden miesten työmuisti, keskittymis- ja ongelmien ratkaisukyky, oli parempi kuin kontrolliryhmässä, jossa ei vihreää teetä nautittu. Tutkimus oli hyvin peni eikä siksi anna yleispätevää totuutta. Toisaalta erot ryhmien välillä havaittiin magneettikuvauksella, jossa näkyi selvästi aivojen otsalohkon aktivoitumisen ero ryhmien välillä.

Muistisairaudet.

National University of Singapore julkaisun mukaan päivittäinen teen juonti vähensi 50 prosentilla ikääntyneiden henkilöiden sairastumista muistisairauksiin. Tähän neljän vuoden tutkimukseen osallistui vain 36 henkilöä, mutta tulokset olivat samanlaisia kuin aiemmissa esim, kiinalaisessa 2500 henkilön tutkimuksessa.

Tutkimuksen varsinainen anti oli millä tavalla teen juominen täsmälleen vaikutti. Sen mukaan pitkäaikainen teen juonti paransi aivojen toimintaa estämällä häiriöitä aivojen eri lohkojen välisessä kommunikaatiossa. Signaalien kulkua tutkittiin aivojen ns. Default mode network (DMN) haarassa, joka on eräänlainen valtaväylä. Samanlaiset positiiviset vaikutukset todettiin olipa henkilö käyttänyt vihreää teetä, oolong teetä tai mustaa teetä vähintäin neljä kertaa viikossa.

Alzheimerin tauti.

McMaster University, Canada tutkijat havaitsivat vihreän teen epigallokatekiini gallaatin (EGCG) estävän aivoissa muodostuvaa myrkyllistä beta amyloid partikkelia, joka aiheuttaa Alzheimerin tautia estämällä aivojen signaalien kulkua neuronien välillä. Tutkijoiden mukaan vihreän teen vaikutukset näkyvät vähitellen 15-20 vuoden käytön mukaan.

Antibioottisuus.

Tutkijat Surreyn yliopistossa, Englannissa havaitsivat vihreän teen EGCG polyfenolin tehostavan antibiootin toimintaa. Ko. antibiootti oli menettänyt vähitellen tehoaan, kun sille oli kehittynyt vastustuskykyisiä bakteereita. EGCG:n ja antibiootin yhdistelmä toimi paremmin kuin antibiootti yksin.

Cup of tea

Amerikan National Center for Biotechnology Listasi vihreää teetä koskevassa artikkelissaan teen terveysvaikutuksia.

Painon pudottaminen.

Epigallokatekiini gallate (EGCG) edistää henkilöiden aineenvaihduntaa 12 viikon tutkimuksen mukaan. Tutkimuksessa toiselle ryhmälle annettiin 690 mg vihreän teen katekiinia ja toiselle ryhmälle 22 mg. Vihreän teen EGCG katekiinia 690 mg saanut ryhmä laihtui keskimäärin 2,4 kg kun vertailuryhmä laihtui 1,3 kg. On myös muita tutkimuksia, jotka ovat saaneet samankaltaisia tuloksia.

Ikääntyminen.

NCBI:n mukaan vihreän teen antioksidantit vähentävät vapaiden radikaalien aiheuttamia vahinkoja iholla ja siten hidastavat ihon vanhentumisen haittoja.

Immuniteetti.

Vihreä tee parantaa kehon immuunivastetta edistämällä  vastustuskyvyn solujen kykyä tunnistaa ja tuhota haitallisia aineita.

Sydän- ja verisuonitaudit.

Vihreä tee suojelee sydän- ja verisuonitaudeilta laskemalla veren kolesterolitasoa ja alentamalla verenpainetta. Jopa sydänkohtauksen jälkeen vihreä tee helpottaa parantumista.

Maksan terveys.

10 kupillista vihreää teetä päivässä suojaa maksaa sairauksilta. Se myös suojaa maksaa myrkkyjen kuten alkoholin aiheuttamilta vaurioilta.

Syöpä.

EGCG:n on osoitettu useissa eläinkokeissa suojaavan soluja syövän kehittymiseltä. Vihreän teen katekiini EGCG aiheuttaa syöpäsoluissa apoptosista = syöpäsolujen automaattista tuhoutumista, ns. itsemurhaa.

Nivelreuma.

Vihreä tee estää niveliä tuhoavan entsyymin toiminnan. Tutkijat uskovat tämän johtuvan osaksi vihreän teen fluoridipitoisuudesta ja osaksi vihreän teen tulehduksia alentavasta vaikutuksesta.

Diabetes.

Vihreä tee parantaa rasva- ja sokeriaineenvaihduntaa ja siten estää veren sokeritason heilahteluja.

Alzheimerin tauti.

Useat tutkimukset osoittavat vihreän tee estävän beta amyloid plakin muodostumista aivoissa. Beta amyloid plakin kertymistä aivoihin pidetään syyllisenä Alzheimerin taudin kehittymiseen.

Parkinsonin tauti.

Parkinsonin tauti on aivojen degeneraatiosta johtuva tauti, jossa dopamiinin tuotanto on häiriintynyt. Vihreän teen polyfenolien on todettu suojaavan dopamiini neuroneja.

Flunssa.

Vihreän teen EGCG polyfenolien on havaittu tappavan flunssaa aiheuttavia bakteereja. Lisäksi EGCG:n tuhlehduksilta suojaavat ominaisuudet estävät vilustumistautien kehittymistä.

Karies.

Tutkimuksissa on havaittu vihreän teen  estävän hampaiden reikiintymistä. Tuloksen luultiin johtuvan teessä olevasta fluoridista, mutta sama tulos saatiin, vaikka teestä oli fluoridi poistettu kokonaan.

Ientulehdukset.

Useissa tutkimuksissa on havaittu vihreän teen katekiinien estävän ikenien tulehtumisia. Tutkijoiden mukaan ECGC katekiini vihreässä teessä estää myrkyllisten, tulehduksia aiheuttavien yhdisteiden syntymistä ikenissä.

Yhteenveto.

Vihreän teen terveysvaikutukset ovat niin laajat, ettei kenenkään kannata jättää tilaisuutta käyttämättä ja olla juomatta useita kupillisia tätä teetä päivittäin. Parhaiten teetä voi valmistaa teekeittimessä (esim. Tefal), jossa teen voi kiehauttaa parikin kertaa. Pussitee käy keittimeen yhtä hyvin kuin irtoteekin.

Käy uusitulla ETUSIVULLA.

Advertisements
Jaa tämä kavereille
Posted on 5 kommenttia

Yksi ateria päivässä muistin tueksi.

Foodplate 6

Yksi ateria päivässä kirkastaa järjen.

Netin terveysala maailmalla kuhisee ajatuksesta syödä vain yksi ateria päivässä eikä yhtään välipalaa.

Ideana on luopua kolmesta ateriasta ja välipaloista sekä antaa elimistölle aikaa levätä ja suorittaa siäisiä puhdistusoperaatioita.

Insuliini.

Jokainen ateria ja välipala saa veren sokerit koholle. Maksa ja haima joutuvat jatkuvasti koville erittäessään insuliinia ja ruoansulatusnesteitä ja siivoamaan haitalliset aineet pois verenkierrosta. Insuliini huolehtii, ettei sokeritaso veressä ei nousisi vaarallisen korkeaksi. Jatkuva insuliinin eritys johtaa helposti insuliiniresistenssiin ja kakkostyypin diabetekseen. Ne taas ovat riskitekijöitä Alzheimerin ja Parkinsonin taudeille.

Insuliinireaktion aikana sokereita poistetaan verestä ja tallennetaan rasvana kudoksiin glukoosivarastojen täytyttyä. Samanaikaisesti elimistön rasvavarastoja ei voida käyttää energiaksi. Rasvavarastoja voidaan käyttää energiaksi vasta 8-12 tunnin päästä edellisestä ateriasta, kun insuliini on poistunut verestä.

Aivot.

Aivoille 16-18 tunnin paasto päivittäin tai muutamana päivänä viikossa antaa mahdollisuuden puhdistautua viallisista soluista ja partikkeleista. Tämä on tärkeää aivoille, jonne normaali kehon immuunipuolustus ei yllä. Aivot puhdistuvat kuolleista ja sairaista soluista vain nukkuessamme tai kun edellisestä ateriasta on kulunut jo 8-12 tuntia ja koko keho on siirtynyt käyttämään rasvavarastoja energiaksi. Lähes kaikkien eliöiden elimistö on sopeutunut niukkaan ravintoon kierrättämällä ensin elimistöön kertyneet kuolleet, vialliset ja sairaat solut terveiden ravinnoksi ja rakennusaineiksi ja käyttämällä vasta sitten kehon energiavarastoja. Niukan ravinnon kylmä tai kuiva vuodenaika on siis ollut jopa terveydelle eduksi.

Paastot.

Pitkiin paastojaksoihin taas elimistö reagoi hidastamalla aineenvaihduntaa, niin että keho selviytyy niukemmalla ravinnolla. Laihduttajalle tämä on tietysti painajainen, kun elimistö suojelee kerättyjä rasvavarastoja sen sijaan että käyttäisi niitä. Lyhyet pätkäpaastot poistavat tämän ongelman.

Jos käytät paastojuomana kasvismehuja ja smoothieita, estät solujen kierrätystoiminnon (autofagia) käynnistymisen. Hiilihydraatit ja proteiinit saavat pienissäkin määrissä insuliinreaktion käyntiin. Insuliini estää autofagian toiminnan.

Pätkäpaasto

Pätkäpaasto (intermittent fasting) tuli tunnetuksi 5-2 dieetistä. Vuonna 2016 Nobel palkinnon sai japanilainen Ohsumi solujen kierrätysmenetelmän selvittämisestä. Hänen tutkimuksensa selvittivät miten, erityisesti aivot kierrättävät sairaat ja kuolleet solut terveiden energiaksi ja rakennusaineiksi.

Solujen uusiokäyttö eli autofagia käynnistyy vain, kun keho on rasvavarastoja polttavassa moodissa eli ketoosissa. Tähän ei tarvita ketogeenistä dieettiä. Riittää, että ollaan silloin tällöin ilman ravintoa niin kauan että keho siirtyy käyttämään rasvavarastoja energiaksi.

2018 julkistettu tutkimus (MIT’s Koch Institute for Integrative Cancer Research) osoitti vuorokaudenkin paaston kaksinkertaistavan kasvuhormonien ja kantasolujen tuotannon koe-eläimillä.

Yksi ateria päivässä.

16-18 tunnin pätkäpaastojen toteuttamiseen ei välttämättä tarvita siirtymistä yhteen ateriaan päivässä. Voidaan hyvin nauttia kaksikin ateriaa, kunhan ne sovitetaan 6-8 tunnin syömisikkunaan. Riittää, kun jätetään aamupala pois vaikka vain muutamana päivänä viikossa. Useimmille tämä muutos ei ole ollenkaan vaikeaa. Ensin pitää kuitenkin opetella jättämään kaikki välipalat pois. Sen jälkeen aamupalan pois jättäminen silloin tällöin ei ole ongelma.

Nälkä pitää terävänä.

On yleinen käsitys, että tehokas suoriutuminen edellyttää täyttä vatsaa ja riittävästi energiaa. Luonnossa eläimet eivät saalista täydellä vatsalla. Kaikki olennot ovat terävimmillään, kun vatsa on tyhjä. Kun vatsa kurnii, on keksittävä keinot löytää ravintoa. Tällöin aistit ovat terävimmillään ja aivot toimivat ketterästi. Opiskelu tai työpäivä sujuu tehokkaammin, kun syöt vasta illan suussa ja päivällä olet pienessä nälässä. Groningenin yliopiston tutkimus Hollannissa todisti aivojen puolustussolujen aktivoituvan paaston aikana ja puhdistavan aivoja sinne kertyneistä toimimattomista partikkeleista, mikä tehosti aivojen toimintaa.

Aivosi ohjaavat sinua

Lautasmalli

Kun syö vain yhden aterian päivässä, pitää lautasella olla kunnon ruokaa, mieluummin luomua. Vihreälehtisiä vihanneksia, yrttejä, kurkkua, tomaattia, kukka-, parsa- ja keräkaaleja. Kotimaista riistaa, villiä kalaa ja luomulaatuista, laiduntavia nautoja, lampaita ja kanoja. Rasvaa pitää lisätä ruokavalioon, jotta kaloritarve täyttyy (oliiviöljy, kookosöljy ja voi). Kasvismehut pysäyttävät koko prosessin. Älä siis käytä niitä pätkäpaaston aikana.

Lue lisää.

Kompakti kirja Logan Wolf, Autophagy

Dr.Berg video; Intermittent fasting (yli 6,5 milj.katselua)

Dr.Berg video; Autophagy

Katso lisää blogistani

Jaa tämä kavereille
Posted on 7 kommenttia

Elimistön puhdistusjärjestelmä (autofagia)

DNA rihmasto

Elvytä toiminto, jolla kehosi puhdistaa itse viallisesti toimivat solut elimistöstäsi.

Yhteenveto.

Vuonna 2016 Nobel palkinnon saanut Yoshinori Ohsumi havaitsi soluilla olevan kyvyn puhdistaa elimistöä käyttämällä ravinnoksi viallisiksi tai sairaiksi havaittuja soluja (autofagia). Tämän hän havaitsi tapahtuvan vain, kun elimistö oli  nälkiintynyt eli rasvavarastojen purkuvaiheessa. Prosessi parantaa erityisesti aivojen puhdistusjärjestelmää, joka muutoin toimii täysillä vain syvän unen vaiheissa. Tämän tutkijat uskovat estävän tehokkaasti Alzheimerin ja Parkinsonin tautien kehittymistä yksinkertaisesti siksi, että autofagia siivoaa vialliset proteiinit aivoista.

Nyt ymmärretään, että myös monet muutkin taudit kuten syöpä- ja sydänsairaudet saattavat saada alkunsa viallisten ja kuolleiden solujen kierrätyksen vajaatoiminnasta. Ohsumi löysi myös geenit ja molekyylit, jotka toimivat tässä kierrätysjärjestelmässä ja selvitti, miten prosessi toimii. Paastoamalla vaikka vain 16 tuntia päivittäin kehosi puhdistuu samalla kun vialliset solut käytetään toimivien solujen energiaksi ja rakennusaineiksi. Järjestelmä hidastaa hyvin toimiessaan ikääntymistä ja ylläpitää terveyttä.

Immuunijärjestelmä.

Elimistöllä on paitsi immuunipuolustuksen järjestelmä, myös solujen puhdistusjärjestelmä.

Makrotason puhdistusjärjestelmä tuhoaa ja kuljettaa vieraita, vioittuneita tai kuolleita soluja sekä myrkkyjä pois elimistöstä eritteiden muodossa. Aivoissa immuniteettijärjestelmämme ei toimi kuten muualla kehossa, koska aivoissa on veren este ( blood brain barrier, veri-aivoeste ), joka suodattaa isot solut ja partikkelit. Bakteerit eivät aivoihin pääse, mutta eivät myöskään omat imuunijärjestelmän puolustussolut.

Aikuisella ihmisellä solut uusiutuvat 50-70 miljardin solun päivävauhdilla. Keskimäärin solumme uusiutuvat 2-3 kuukaudessa. Iholta kuolleet solut karisevat pois, mutta kehomme sisäosista ja aivoista ne pitää siivota pois jollain menetelmällä. Elimistön myrkyt, bakteerit vialliset ja kuolleet solut kulkeutuivat immuunipuolustuksemme ansiosta kehon eritteiden mukana ulos. Tiedetään myös solujemme tekevän tietyissä tilanteissa itsemurhan (apoptosis) ja tulevan sitten poistetuksi kehostamme.

Vasta 2000 luvulla alkoi vähitellen selvitä, että elimistöllämme, ja itse asiassa kaikilla eliöillä on kyky ravinnon puutteessa siivota elimistön vialliset solut ja käyttää ne terveiden solujen rakennusaineiksi.

Vasta Ohsumin tutkimusten jälkeen  ymmärrettiin, miksi lyhyilläkin, vain alle vuorokaudenkin, paastoilla saatiin terveyshyötyjä puhdistusmekanismia aktivoimalla.  Ohsumi korostaa, että ravinnosta tarvitsemme n. 80 gr proteiinia päivittäin, mutta solujen uusiutumisessa käytetään 300 gr päivittäin. Erotus tulee solujen kierrätyksestä, jos se toimii oikein.

Paasto, liikunta ja autofagia.

On havaittu, että pitkän paaston lisäksi myös pätkäpaasto, vähäkalorinen paasto ja rasittava liikunta aktivoivat autofagiaa ja apoptosista. Mekanismi aktivoituu siis myös rankan liikunnan aiheuttamasta rasitustressistä. Liikunnan ei edes tarvitse olla pitkäkestoista. Jopa lyhyet, minuutin kerrallaan kestävät, lähes maksimirasitukset saavat prosessin käyntiin (HIIT). Autofagia aktivoituu paremmin LCHF rasvapainotteisella ruokavaliolla.

Insuliinin erittyminen vereen saa aineenvaihdunnan siirtymään ravinnon varastointimoodiin 8 tunniksi. Koko tänä aikana ei autofagia ole mahdollinen. Autofagia edellyttää, että elimistö on vararavintoja polttavassa ketoosi moodissa. Se ei edellytä kalorien puutetta, mutta kylläkin ravinnon proteiinien puutetta. Pelkkää rasvaa syömällä voi siis silti pitää autofagiaa käynnissä (kaikki tutkijat eivät ole tästä samaa mieltä). Näin esimerkiksi aamukahviin tai teehen voidaan lisätä joko oliiviöljyä, kookosrasvaa tai kirkastettua ghee voita keskeyttämättä autofagia prosessia.   Tämän vuoksi jotkut suosittelevat ketogeenistä diettiä. Siinä keho on koko ajan rasvaa polttavassa moodissa ja kasvuhormoni aktivoituu.

Paaston viisi vaihetta.

Kylläisyyden tilassa kehomme tallentaa energiaa glykoosina maksaan ja lihaksiin ja niiden täytyttyä energia muunnetaan rasvaksi ja tallennetaan elimistöön. Insuliini ja mTor proteiinitunnistin asettavat geenimme solujen kasvu-asentoon. Valitettavasti myös syöpäsolut ovat tällöin kasvuvaiheessa. Tässä vaiheessa autofagia eli omien solujen käyttäminen ravinnoksi, ei toimi, koska se laukeaa vasta ravitsemuksen puutostilassa tai fyysisessä stressissä.

Ravitsemusstressissä keho siirtyy energian varastoimismoodista rasvavarastojen purkumoodiin. Samanaikaisesti aktivoituu soluvaurioiden korjaamistoiminto, jonka arvellaan myös tunnistavan syöpäsoluja viallisiksi soluiksi.

Kun paastoat tai harjoitat HIIT tai muuta raskasta treeniä mTor markkeri kytkeytyy rasvan polttomoodiin.

12 tunnin paaston kohdalla keho siirtyy ketoosi tilaan. Tällöin aivot, jotka toimivat pääosin glukoosilla siirtyvät käyttämään ketoaineita. Ketoosi polttoaineella aivojen tulehdustilat alenevat ja stressi hellittää. Myös ajatusten väitetään kirkastuvan, koska elimistö aktivoituu uuden ravinnon löytämiseen.

18 tunnin kohdalla ketoosi tila syvenee ja DNA vaurioituneiden solujen korjaamistoiminto vauhdittuu. Yleensä kuitenkin suositellaan minimi 16 tunnin paastoa, koska siihen on helpompi päästä.

Vuorokauden paaston jälkeen, autofagia syvenee ja esimerkiksi Alzheimerin tautia aiheuttavia beta amyloid ja tau proteiineja siivotaan pois aivojen hermosolujen synapseista. Tässä vaiheessa viallisia soluja ei suinkaan vain poisteta, vaan ne uusiokäytetään uusien solujen rakennusaineina.

Kun paasto on jatkunut 48 tuntia joko täydellisenä tai vain 500 kaloria/pv (fasting mimicking) tasolla, kasvuhormonin (GH) määrä jopa 5 kertaistuu paaston alkuun verrattuna.

54 tunnin kohdalla veren insuliinitaso on pudonnut alimmilleen. Tällöin insuliiniresistenssistä kärsineet herkistyvät uudelleen.

Kun paastoa on jatkettu 3 vuorokautta eli 72 tuntia autofagiaprosessi pilkkoo kehon vanhimpia immuunipuolustuksen soluja uusien immuunisolujen rakennusaineiksi.

Autofagiaa kihdyttävät ravintoaineet.

US National Library of Medecin on kerännyt PubMed sivustolle yli 29 miljoonaa julkaisua. Näistä muutama käsittelee autofagiaa kiihdyttäviä ravintoaineita. 18 viikon eläinkokeessa selvitettiin mikä vaikutus autofagian käynnistymiseen oli:

  • vihreällä teellä (GTP),
  • ruoka-aikoja rajoittavalla pätkäpaastolla (DR),
  • normaali ruokavaliolla (STD) ja
  • rasvapainotteisella ruokavaliolla (HFD).

Vihreä tee (GTP) ja ruoka-aikojen rajoittaminen (DR) (Intermittent fasting) paransivat autofagiaa koe-eläinten munuaisissa.

James A. McCubrey (Department of Microbiology and Immunology, at East Carolina University, Greenville, USA) ja hänen tutkimusryhmänsä selvittivät 2017 ilmestyneessä tutkimuksessa resveratrolin, kurkuman ja berberinin vaikutusta ikääntymiseen ja syöpäsairauksien kehittymiseen. Resveratrolin osalta käsiteltiin 110 tutkimusta, kurkumasta 129 tutkimusta ja berberinistä 35 tutkimusta.

Tutkimuksen yhteenvedossa resveratrolilla todettiin olevan ikääntymistä ja syöpäsairauksia hillitseviä vaikutuksia, mutta tarvittavia määriä ei voida saada normaalista ruokavaliosta, vaan tarvitaan lisäravinteita. Luonnossa resveratrolia esiintyy tunnetusti punaviinissä, tummien viinimarjojen kuoriosassa, useissa suomalaisissa marjoissa ( mustikka, karpalo, puolukka, punaherukka, mansikka ) maa- ja pistaasipähkinöissä sekä kaakaojauheessa.

Kurkumiinin on todettu olevan potentiaalinen hoito lukuisten syöpä- ja muistisairauksien syntymisen ehkäisyyn. Ongelmia kurkumiinin käyttöön esiintyy kuitenkin kaupallisissa tuotteissa, jotka eivät ole homogeenisiä, vaan sisältävät useita ainesosia epämääräisessä suhteessa. Myös kurkumiinin imeytymisessä on havaittu suuria vaihteluita.

Berberiinin on todettu lisäävän solujen autofagiaa ja apoptoosia. Näiden ominaisuuksien vuoksi sen on todettu auttavan useiden syöpäsairauksien hoidossa. Berberiiniä esiintyy useiden aasialaisten puiden juurissa, joten normaalista ravinnosta sitä ei juuri saa.

Evoluutio.

On ehkä vaikea käsittää, miten autofagia on voinut kehittyä. Toisaalta mikään eliö ei olisi selviytynyt maapallolla ilman. Immuunijärjestelmä ja solujen puhdistusjärjestelmät ovat kehittyneet ennen kuin mitään monimutkaisempaa elämää on voinut edes syntyä. Kaikki olisi tuhoutunut bakteerien ja myrkyllisten aineiden sekasotkussa. Solun korjausjärjestelmän on todettu toimivan jopa alkeellisimmissa eliöissä.

Maapallon Ilmastossa on vuosimiljoonien aikana ollut vaihtelua vuodenaikojen mukaan.

Kosteita ja lämpimiä jaksoja on seurannut kuiva tai kylmä kausi, jolloin ravintoa ei ole ollut lainkaan tai vain niukalti saatavilla. Ihmisen niinkuin monien muidenkin eläimen elimistö on sopeutunut tähän niin, että kostean ja lämpimän kauden lopulla kypsyvät hedelmät ja marjat ja mehukkaat kasvit ovat aiheuttaneet nautitun hiilihydraatin varastoitumisen rasvana tulevien kuukausien käyttöä varten. Lihansyöjät taas ovat saaneet helppoa saalista keväällä ja kesällä syntyneistä poikasista. Kuivan ja kylmän kauden aikana sitten käytetään hankittua vararavintoa.

Nykyiset kaupallisesti saatavilla olevat hedelmät ja marjat on jalostettu monin verroin alkuperäisiä makeammiksi eli paljon nopeamman insuliininreaktion aiheuttaviksi. Ei miljoonia vuosia sitten ollut pikaravintoloita ja jääkaappeja eivätkä lentokoneetkaan toimittaneet tuoreita hedelmiä toiselta puolelta maailmaa. Ravinnon saannissa oli luonnollisia taukoja toisin kuin nyt. Meren ja vesistöjen eläimiä lukuun ottamatta mitään ravintoainetta ei ollut jatkuvasti saatavilla. Ei välipalapatukoita ja sipsejä ole ollut naposteltavaksi työn lomassa.

Kaksi tapaa käyttää ravintoa.

Hiilihydraattia voi varastoitua kehon elimiin glykogeeninä n. 400 gr, joka vastaa n.2000 kaloria. Rasvaa taas kehossamme on normaalipainoisillakin runsaasti yli 100 000 kalorin verran eli useamman kuukauden paastoon riittävästi. Paasto pitäisi taas saattaa kunniaan elimistön luonnollisena puhdistusmekanismina. Mainokset eivät tyrkytä meille paastoa, koska sillä ei voi ansaita rahaa toisin kuin makeilla välipaloilla. Pitkät paastot ovat ehkä epämiellyttäviä toteuttaa, mutta 16-20 tunnin paastot päivittäin ovat helposti toteutettavissa esimerkiksi ilta- ja aamupalan pois jättämällä. Kun rytmiin pääsee kiinni, sitä on helppo noudattaa. Aivosi ja kehosi puhdistuvat ja olet terveempi. Englannin kielisiä oppaita ja videoita löytyy loputtomasti netistä ”Intermittent Fasting” haulla:

Autofagy:

Jos haluat perehtyä asiaan vähän syvemmin katso tunnin mittainen J. Fung haastattelu (2,9 milj. latausta) tai osta kompakti kirja Logan Wolf, Autophagy, tai erityisesti naisille tarkoitettu Naomi Whittelin kirja Glow 15. Jason Fung´in verkkosivulta löydät paljon materiaalia paastosta, ylipainosta ja ylipainon aiheuttamista sairauksista. Ohsumin tutkimusten innoittamia videoita löydät täältä.

Muita aiheita:

ETUSIVU

https://oppimis-ja-muistitekniikat.fi/

Jaa tämä kavereille
Posted on Jätä kommentti

Musiikkia aivoille

Musiikki on terapiaa

Musiikin vaikutus muistamiseen ja oppimiseen.

Luonto.

Ihmiset kommunikoivat paitsi puheen, myös eleiden ja ilmeiden avulla. Puhe sinänsä ei ilmennä tunteita hyvin. Laululla sitävastoin on jo aikojen alussa ilmaistu tunteita, joita puheella ei pystytä kuvaamaan. Erään teorian mukaan Neandertal ihmisillä oli eräänlainen proto-language, musiikkikieli, joka pohjautui melodisiin tai rytmillisiin kutsuhuutoihin. Se lienee ollut lappalaisten joikumisen tapainen.

Laulun ja musiikin rytmi, melodiat ja harmonia antavat mahdollisuuden tunteiden ilmaisemiselle. Tutkijat ovat löytäneet ihmiseltä ja laulavilta linnuilta geenejä, jotka mahdollistavat rytmin ja melodian kaltaisen kommunikoinnin. Muutkin eläimet saattavat tajuta sointeja ja rytmejä, mutteivät itse pysty niitä tuottamaan. Eläimet voivat liikahdella musiikin soidessa, mutta ne eivät kykene pysymään tahdissa.

Tutkijoiden mukaan ihmisen esi-isille tehokas kommunikointitaito kehittyi ihmisapinoiden noustessa kahdelle jalalle ja heidän opittuaan käyttämään tulta.

Proceedings of the National Academy of Sciences (PNAS) julkaisi tutkimuksen, jonka mukaan musiikki ja tanssi ovat kehittyneet esi-isillämme ryhmien sisäisen yhteenkuuluvaisuuden korostamiseen, jäsenten väliseksi ”liimaksi”.

Musiikin kuuntelu.

Markkinautkimuksen mukaan ameriikkalaiset kuuntelivat musiikkia 32 tuntia viikossa 2017 ja kaksi vuotta aiemmin 23,5 tuntia. 40 prosentin kasvu kahdessa vuodessa!

Musiikki voi piristää mielialaamme tai sitten rauhoittaa mieltämme hidastempoisilla luonnon ääniä mukailevilla melodioilla ja rytmillä. Musiikki voi tehdä meidät iloisiksi, surullisiksi, riehakkaiksi tai rauhallisiksi rytmien ja melodioiden kuvioilla.

 Marko Ahtisaari  on saanut miljoonarahoituksen yritykselleen Sync Project , joka pyrkii tutkimuksin todentamaan musiikin vaikutuksen uneen, stressiin, ahdistukseen ja kipuun. Yritys kertoo etusivullaan, että tutkimukset ovat osoittaneet musiikin vaikuttavan aivojen neuroverkkoihin samalla tavoin kuin huumeet tai mielialalääkkeet. Sivuston mukaan yrityksessä ovat mukana maailman johtavat tutkijat ja muusikot.

Musiikin vaikutusta älykkyyteen ja muistiin on myös tutkittu laajalti. Musiikin ei ole todettu lisäävän älykkyyttä sen enempää kuin shakin peluunkaan. Sen sijaan musiikin kuuntelun on havaittu muuttavan aivojen rakennetta ja hermokytköksiä muisti- ja tunnealueilla.

Professori Minna Huotilainen kirjassaan ”Näin aivot oppivat” sanoo:” Tiedetään, että tanssiminen, soittimen soittaminen ja kuorossa laulaminen sekä korttipelien ja lautapelien pelaaminen ovat sellaisia harrastuksia, joita erityisen iäkkääksi terveenä elävät harrastavat.”

Lääketieteessä musiikkia on käytetty keinona stimuloida tiettyjä aivoalueita. Esimerkiksi Saksassa musiikkiterapia on olennainen osa vaikeitten aivoleikkausten elpymisprosesseissa.

Aivotutkimuksissa musiikilliselle lahjakkuudelle ei ole löytynyt todisteita. Musikaalisuus kasvaa kokemusten ja harjoittelun myötä pikemminkin kuin geeniperintönä. Professori Minna Huotilaisen mukaan lähes jokainen vauva ja lapsi innostuu luonnostaan musiikista. Jopa äidin kohdussa lapset tunnistavat musiikin sointuja ja tempoja, jotka he näyttivät tunnistavan synnyttyään.

Musiikki ja hormonit.

Musiikki aktivoi palkkiosysteemiämme aivoissa. Mieluisan musiikin kuunteleminen vapauttaa aivoissamme dopamiinia ja serotoniinia. Ne ovat ns. endogeenisiä opioideja, jotka ohjaavat toimintaamme. Nämä palkkiohormonit ohjaavat äidin tunteita vastasyntynyttä lasta kohtaan, rakastumista, seksiä, syömistä, sosiaalisuutta jne. Ne ovat ohjanneet meitä toimimaan tavalla, joka edistää lajimme säilymistä.

Helsingin Yliopiston 2015 tutkimuksen mukaan klassisen musiikin kuuntelu aktivoi dopamiinin eritystä lisääviä geenejä aivojen synapseihin parantaen näin oppimista ja muistia. Samalla heikkeni geenien toiminta, jotka olivat yhteydessä aivojen ikääntymisen aiheuttamaan heikkenemiseen.

Musiikki ja ikääntyminen.

Musiikin harrastamisen vaikutusta ikääntymiseen on tutkittu laajasti, mutta usein suppeilla tutkimuksilla. Psychology Today julkistaman tutkimuksen mukaan klassisen musiikin kuuntelu paransi ikääntyneiden koehenkilöiden muistia. Tutkimuksessa Mozartin iloisempi musiikki oli muistille parempi kuin Mahlerin surullinen. Molemmat klassiset olivat parempia kuin pelkkä kohina.

Johns Hopkins yliopiston raportin mukaan musiikin kuuntelu lievittää ahdistusta, alentaa verenpainetta, lieventää kiputiloja, parantaa unen laatua, mielialaa sekä aktivoi huomiokykyä ja muistia. Yliopiston raportti täsmentää vielä musiikin aivoja aktivoivaa merkitystä korostamalla musiikin olevan rakenteellisesti matemaattista. Ymmärtääkseen musiikkia aivojen täytyy suorittaa paljon laskemiseen verrattavaa työtä.

Ikäihminen voi kohentaa luovuutta kuunneltaessa nuorempien suosimaa musiikkia, vaikka se ei alussa ehkä tunnukaan miellyttävältä.

Minna Huotilainen sanoo:”Ikääntyneiden aivoissa musiikin harrastaminen näkyy esimerkiksi siten, että aivokuoren oheneminen on hitaampaa erityisesti ohimolohkolla ja eri aivoalueita yhdistävät radat ovat vahvempia: niissä on enemmän solujen toimintaa nopeuttavaa myeliinieristettä ja yhteyksien lukumäärä on suurempi. Nämä muutokset vaikuttavat myös ajatteluun. Erityisesti muisti, mutta myös kielelliset kyvyt näyttävät tutkimusten mukaan olevan keskimääräistä parempia musiikkia harrastaneilla ikäihmisillä.”

Ehkä hämmästyttävintä musiikin vaikutuksessa muistiin on Alzheimerin tauti. Sairaat, jotka eivät enää edes tunne omaisiaan muistavat yhä vanhojen laulujen sanoja. Clen Cambell esimerkiksi osasi soittaa kitaraa vielä, kun kaikki muu muisti oli jo kadonnut.

Kielten opiskelu.

Musiikkitutkimuksissa on havaittu eroja kielellisten taitojen kehityksessä, tarkkaavaisuustaidoissa, työmuistissa, visuaalisen haun tehtävissä ja monissa muissa testeissä musiikkia harrastavien lasten eduksi.

Musiikki kehittää taitoja kuulla ja omaksua äänteitä. Kaikille muodostuu ns. äänikartta jo kolmivuotiaasta alkaen. Mitä myöhemmin uuden kielen opiskelu alkaa, sitä vaikeampaa on omaksua uusia äänteitä sekä puhumalla että kuuntelemalla.

Lapsille on helpointa oppia äidinkielestä poikkeavat äänteet musiikin avulla. Minna Huotilainen sanoo:”Ihmisen muisti on tarinallinen ja lorullinen. Rytmisessä, tasaisesti etenevässä tahdissa esitetyt tavut ja sanat on helpompi oppia muistamaan.””Laulussa jokaiselle tavulle on oma sävelensä. Tämä helpottaa tavujen havaitsemista, oppimista ja muistamista.”

Rytmi ja aivoaallot.

teini

Musiikin soittaminen tai laulaminen on moninkertaisesti tehokkaampaa aivojen aktivointia kuin pelkkä kuuntelu. Nopeatempoinen musiikki piristää ja tekee mielesi positiiviseksi ja optimistiseksi. Sitä voi verrata ilotulitukseen.

Musiikin esittäminen aktivoi aivoja kokonaisuutena kaikilta alueilta eikä pelkästään tiettyjä alueita kuten monissa “älyllisissä” harjoituksissa. Musiikki on ehkä paras mielen tasapainottaja, varsinkin, jos yhdistät sen kuntoiluun, joogaan tai meditointiin. On havaittu, että varsinkin aivokurkiainen, joka välittää tietoa oikean ja vasemman aivopuoliskon välillä, aktivoituu musiikin esittämisestä erityisesti.

    • Siksi kannattaa olla avoin kaikelle musiikille.
    • heavy metallin kuuntelijat kehittivät voimakkaan identiteetin tunteen.
    • Klassisen musiikin sai Lontoossa rikollisuuden asemilla putoamaan 25-37% rikollisuuden lajista riippuen.
    • Pop / rock musiikin taas havaittiin edistävän koehenkilöiden kykyä selviytyä paremmin rasitustesteistä.
    • Kuuntele musiikkia vaikka näistä osoitteista:

Luovaa työtä musiikki lähes aina häiritsee Applied Cognitive Pshygology laitoksen julkistaman tutkimuksen mukaan.

Kehita muistiasi

Jaa tämä kavereille
Posted on Jätä kommentti

Onko kahvi hyvä vai paha?

kahvipavut

Kahvi. Hyvä vai paha?

Kahvi ja kofeiinipitoiset juomat piristävät ja saavat aivot toimimaan keskittyneemmin. Kahvi on yksi maailman yleisimmistä juomista siksi sen vaikutuksia on tutkittu laajasti. Kahvi on ensi sijaisesti keskushermoston stimulantti. Se parantaa valppautta, muistia ja auttaa ehkäisemään muistisairauksia. Toisaalta liiallinen kahvin juonti on pahasta. Se nostaa verenpainetta, aiheuttaa sydämen tykytystä, ripulia, stressiä.

Kofeiinia esiintyy luontaisesti kahvipensaan pavuissa, teelehdissä ja kaakaopavuissa. Kahvi imeytyy 20 min kuluttua ja korkeimmat pitoisuudet veressä ovat  tunnin – kahden sisällä. Kahvin vaikutusaika kehossa on 3-7 tuntia. Kupillisessa espresso kahvia on alle puolet tavallisen  kahvikupin kofeiinimäärästä.

Jos haluat ottaa lyhyet päiväunet, juo kuppi kahvia ja mene sitten nokosille. Heräät automaattisesti parinkymmenen minuutin kuluttua. Jos sinulla on tärkeä tilaisuus, jossa vireytesi pitää olla maksimissaan, juo kahvia tunti ennen tilaisuutta. Jos taas tärkeintä on olla levollinen ja stressitön, älä juo kahvia ollenkaan. Tai juo juuri ennen tilaisuutta. Silloin vältät ehkä alun stressin, mutta olet sen jälkeen terävä.

Ulsterin yliopiston tutkimuksessa todettiin yhteenvetona, että kahvin hyödyt elimistölle kohtuullisesti käytettynä ovat suuremmat kuin haitat. Kahvin juonti saattaa olla vaaraksi raskaana oleville naisille, lapsille, teini-ikäisille ja sydänsairaille.

Monet kahvin suotuisat terveysvaikutukset eivät johdu kofeiinista, vaan todennäköisesti kahvin sisältämistä polyfenoleista. Yli 200 000 henkilöä ja lähes 5 milj henkilövuotta käsittäneessä tutkimuksessa 1-5 kupillista kahvia päivittäin juovilla kuolleisuus oli pienempi kuin henkilöillä, jotka eivät käyttäneet lainkaan kahvia päivittäin. Tulos oli sama riippumatta käyttikö henkilö tavallista vai kofeiinitonta kahvia.

Kahvikuppi

Aivot ja muisti.

Yleisesti tiedetään kahvin piristävän ja parantavan aivojen toimintaa. Tämä on osoitettu useilla tutkimuksilla. Kahvi virkistää ja valpastuttaa aivotoimintaa. Kofeiini ei ilmeisesti ole ainoa aine, joka vaikuttaa muistiin. Kahvi sisältää valtavasti antioksidanttisia polyfenoleita, jotka ehkäisevät solujen hapettumisvaurioita. 2018 tehdyn tutkimuksen mukaan kahvin paahtaminen muuttaa koostumusta niin, että Alzheimerin tautia aiheuttavien amyloid-beta ja tau proteiinien muodostuminen hidastuu.

Maksasairaudet.

Meta-analyysi tutkimus vuodelta 2007 kertoo, että kahvinjuojilla on 40 % vähemmän maksasairauksia kuin niillä, jotka eivät juo kahvia. Myös muut tutkimukset ovat todenneet ei-alkoholiperäisten maksasairauksien olevan vähäisempää kahvin käyttäjillä kuin niillä, jotka eivät käytä kahvia.

Eliniän pidentyminen.

Tutkimus vuodelta 2015 summaa kahvin elinikää pidentäviä vaikutuksia toteamalla, että kahvin nauttimisen määrä on kääntäen verrannollinen useissa yleisissä taudeissa, kuten 2-tyypin diabetes, maksasyöpä, kohdunkaulan syöpä, virtsarakon (prostata) syöpä, sydänsairaudet, neurologiset sairaudet ym.

Dementia ja Alzheimerin tauti.

2012 tehty tutkimus havaitsi vanhuksilla, joille ei kehittynyt dementiaa, kaksinkertaisen määrän kofeiinia veressä verrattuna niihin, joilla oli kehittynyt dementiaa. Kaikki tutkimukset eivät kuitenkaan tue ajatusta kahvin muistisairauksia estävistä vaikutuksista. Suomalaiset Eskelinen ja Kallio toteavat kolmen viidestä tutkimuksesta puoltavan kahvin muistisairauksia estäviä vaikutuksia.

Tyypin 2 Diabetes.

2009 tehdyn tutkimuksen mukaan 14 tutkimusta 18:sta tukee kahvin positiivisia vaikutuksia kakkostyypin diabeteksen estämisessä. Tutkimuksessa havaittiin henkilöillä, jotka joivat enemmän kuin 5 kupillista päivässä, olevan 50% alhaisempi riski saada tyypin 2 diabetes kuin kaksi kupillista tai vähemmän juovilla.

Kahvi on aivoille hyvää

Telomeerit.

Ns. Nurses Health Study käsitti 4780 naista. Kyselykaavakkeen tulosten perusteella havaittiin kahvin käytön olevan selvästi yhteydessä pidempiin telomeereihin. Kahvin käyttäjillä telomeerit olivat pidempiä kuin muilla. Pitkät telomeerit lisäävät elinikää, koska solujen jakautuessa ne lyhenevät. Kun telomeeri loppuu, loppuu solun elämäkin. Toinen tutkimus, jossa selvitettiin pelkän kofeiinin vaikutusta telomeerien pituuteen, ei havaittu korrelaatiota. Kahvin positiivinen vaikutus telomeerien pituuteen eli pidempään elämänodotteeseen täytyi siis johtua muista kahvin sisältävistä ainesosista. Todennäköisesti antioksidanttisista polyfenoleista.

Kahvin haittoja.

Kahvi aiheuttaa närästystä, ripulia ja pahoinvointia varsinkin liiallisesti käytettynä. Kahvi aiheuttaa helposti sydämen tykytystä ja verenpainetta joillakin henkilöillä. Koska kahvi on voimakas, koko kehoon vaikuttava aine, sitä ei suositella raskaana oleville. Tutkimuksissa on havaittu kahvin lisäävän osteoporoosin riskiä ikääntyneillä henkilöillä, mutta ei keski-ikäisillä ja nuoremmilla.

Jaa tämä kavereille
Posted on Jätä kommentti

Onko ihminen biologinen algoritmi?

Robo suunnistaa

Oletko sinä ja minä vain biologinen algoritmi?

Tekoäly voittaa ihmisen kaikissa tieto- ja älypeleissä. Siltä puuttuu vielä tietoisuus, tunteet, luovuus ja mielikuvitus. Monipuolinen, joustava liikkuminenkin on sillä vielä saavuttamatta. Jos ihminen onkin lopulta vain biologinen algoritmi, niin samat säännöt voidaan ohjelmoida myös tekoälyyn. Mitä meille tapahtuu, jos näin käy?

Tekoäly.

Tietokoneet toimivat täsmälleen ohjelmansa mukaan. Tietokoneeseen tai robottiin ohjelmoitu tekoäly toimii lopulta myös vain ohjelmansa mukaan. Tekoälyn ero perinteisiin ohjelmiin on se, että siihen on ohjelmoitu oppimista. Se ottaa ympäristöstä palautetta ja osaa sen mukaan hakea uusia ratkaisuja sekä oppia tunnistamaan parhaat.

Maailmankuulu historioitsija ja kirjailija, Noah Harari ja suomalainen Pentti O. Haikonen ovat jälleen nostaneet esiin ajatuksen ihmisestä biologisena algoritmina.

Matelijat.

Matelijoiden aivoissa selkäydin ja sen jatke sisältää biologisen ohjelman, jonka mukaan eläin toimii saatuaan ulkoisen impulssin. Paul MacLean loi konseptin ”Triune brain”. Mallin siitä miten aivomme ovat vuosimiljoonien kuluessa kehittyneet matelijoiden aivoista. 

Matelijoilla ei ole tunteita, siksi ne eivät huolehdi jälkeläisistään, eivät leiki eivätkä koe tunnesiteitä laumaan.  Matelijan poikanen on omillaan heti syntymänsä jälkeen. Se toimii koko elämänsä alkuperäisen algoritmin mukaan. Matelijan koko keho toimii täysin algoritmin mukaan ilman tietoista puuttumista toimintoihin.

Nisäkkäät.

Nisäkkäiden aivot sen sijaan osaavat ottaa laajempia impulssikirjoa ja muodostaa niistä tunnetiloja. Tunnetilat muokkaavat reaktioita antaen niille suuremman määrän variantteja. Nisäkkäät tallentavat tunnetilojen vahvistamia muistoja. Korkeampitasoinen nisäkäs on matelijaan verrattuna ikäänkuin tekoäly, joka osaa sopeuttaa reaktionsa muistissa oleviin aiempiin kokemuksiin. Nisäkkäänkin fyysiset elintoiminnot ovat ”vain” monimutkainen algoritmi, joka toimii sääntöjensä mukaan. Nisäkäs kasvattaa lapsensa ja suojelee niitä oman henkensäkin uhalla. Menestyksekkäät reaktiot tallentuvat automaattiseen muistiin, josta ne saadaan käyttöön sekunnin murto-osassa. Vähemmän menestyksekkäisiin reaktioihin tallentuu negatiivinen tunnetila epäonnistumisen johdosta. Tällaista reaktiota ei toisteta ja ne häipyvät vähin erin automaattisesta muistista.

Ihminen.

Ihminen poikkeaa muista nisäkkäistä lähinnä aivokuoren ansiosta. Aivokuoren otsalohko mahdollistaa paremman päättelyn prosessoinnin. Ihminen eroaa nisäkkäistä  myös kyvyllä monimutkaiseen kommunikointiin. Monimutkainen kommunikointi on mahdollistanut laajamittaisen yhteistyön suurenkin ihmisjoukon kesken. Mikään muu eläin ei pysty joustavaan yhteistyöhön satojen, tuhansien, jopa miljoonien yksilöiden välillä. Kommunikointi antaa mahdollisuuden käyttää hyväksi muiden kokemuksia ja toimia joukolla yhteisen päämäärän saavuttamiseksi.

Periaatekuva aivoista

Ihminen on kehittynyt tietokoneisiin verrattavista matelijoista. Ihmisen perusalgoritmiin on tullut kyky ohjata päätöksiä tunteiden, muistojen ja muiden jakamien tietojen avulla. Kaikki kokemukset ja tiedot ohjaavat algoritmia eteenpäin. Kommunikointikyvyn lisäksi ihmisellä on vielä kyky kuvitella asoita. Kuvittelu on nykyaikaisen yhteiskunnan peruskivi. Raha, liberalismi ja uskonnot perustuvat kuvitteluun. Luottaminen kuviteltuun asiaan on mahdollistanut suurten ihmisjoukkojen yhteistoiminnan.

Noah Hararin mukaan biologit ovat sitä mieltä, että luovuus ja kyky kuvitella asioita ovat vain kehomme biokemiallinen prosessi eikä siihen sisälly mitään yliluonnollista.

Voidaanko siis ajatella, että meillä kaikilla on sama fyysinen perusalgoritmi, joka sitten muuntuu geeniemme ja elintapojemme mukaan? Henkisiä ominaisuuksia  varmaankin ohjaa ihmisille tyypillinen käyttäytyminen. Tätä perusalgoritmia muuntaa sitten yksilötasolla geeneissämme oleva satunnaisvaihtelu. Koko elinaikamme karttuvat kokemukset ja muistot lopulta muokkaavat meistä yksilöitä. Perusalgoritmiamme muokkaavia tekijöitä on niin paljon, että kahta samanlaista ei ole.

Algoritmi.

Miten algoritmi toimii? John Rateyn (User´s Guide to the Brain) mukaan muistot syntyvät aivoissa tiettyjen neuronien aktivoituessa samanaikaisesti. Muisto sisältää näkö, kuulo, haju ym. aistien neuronien samanaikaisella aktivoitumisella. Aivot vertaavat aina aistihavaintoa muistissa jo oleviin havaintoihin selvittääkseen onko kyseessä uusi asia vai onko se jo tuttu. Muistot hakevat aina suurempaa kuvaa, johon liittyä. Jos muisto ei sovi mihinkään aikaisempaan, se hylätään tai se muokkautuu sopimaan aikaisempaan maailmankuvaan.

Ihmisen algoritmi

Aivomme tulkitsevat maailmankuvaan sopimattomat tapahtumat helposti taustameluksi, joka poistetaan muistikuvasta (Ratey).  Näin me keräämme jatkuvasti kokemuksia tukemaan vanhoja kokonaisuuksia. Vain harvoin olemme valmiita muuttamaan maailmankuvaamme. Vanhan maailmankuvan hylkääminen tapahtuu helpoiten teini-iässä, jolloin aivoihin ei vielä ole syntynyt vahvoja kokonaisuuksia. Vanhempana täyskäännös vaatii jo valtavan suuren, järisyttävän tapahtuman tai pitkän tapahtumaketjun, jotta vanha maailmankuva hylättäisiin.

Pentti O. Haikonen sanoo: ”Ajattelu ei kuitenkaan ole ohjelmakäskyjen mekaanista suorittamista, vaan se on merkityksillä operoimista. Ja merkitysten mukanaolo tuo mukaan myös tunteet. ”

Missä on vapaa tahto?

Syöttämällä ”sopivia” kokemuksia saadaan yksilön algoritmia muutettua. Näinhän poliitikot ja mainostajat pyrkivät tekemään. Mikä mahdollisuus on sinulla tai minulla tehdä omia päätöksiä? Kaikki päätöksemme syntyvät yllä olevan kuvan mukaisessa algoritmissa.

Pentti O. Haikonen on sitä mieltä, että vapaata tahtoa ei juuri ole olemassa. Jokainen päätöksemme perustuu aina johonkin muuhun, joka taas perustuu johonkin muuhun jne.

Olenko siis vastuussa käyttäytymisestäni?

Satkynukke

Ajatellaan, että minulla on geeneissä tullut keskimääräistä huonompi älykkyys. Ajatellaan vielä, että lapsuuteni on ollut kylmä ja kurja. Perusalgoritmiini on tullut vielä negatiivisia geenejä, jota sitten huonot muistot ovat muuttaneet niin, että koen ympäristön ja muut ihmiset negatiivisesti. Onko minun syyni, että käyttäydyn yhteiskuntaan sopimattomasti?

Negatiivista algoritmiani on lisäksi muokattu väritetyillä tai valeuutisilla, joissa on tuettu käsitystäni muiden, parempiosaisten ihmisten salaliitolla minua ja minun kaltaisiani vastaan.

Algoritmini toimintaa ohjaa myös yhteiskunnan määräykset, säännöt, lait ja uskomukset. Yhteiskunta palkitsee suotuisaa toimintaa ja rankaisee ei-toivotusta toiminnasta. Normaali ihminen välttää yhteiskunnan toiveiden vastaista toimintaa ja haluaa mieluummin tulla yhteiskunnan palkitsemaksi. Joskus kuitenkin henkilön maailmankuvassa yhteiskunta ja sen valtaa pitävät ovat salaliitossa häntä vastaan. Hän on saattanut kokea objektiivisestikin katsottuna syrjintää tai huonoa kohtelua, joten on luonnollista, että hänen maailmankuvansa saattaa olla negatiivinen.

Identtiset kaksoset.

Steven Pinker, käyttäytymispsykologian professori Harvardin yliopistosta kertoo kirjassaan ”The blank slate” identtisistä kaksosista, jotka on heti syntymän jälkeen erotettu toisistaan. Toinen natsiperheeseen Saksassa ja toinen juutalaiseen perheeseen Trinidadissa. Aikuisena kohdatessaan heillä oli täsmälleen samanlaiset vaatteet , kuminauha ranteessaan ja samanlaiset oudot maneerit. Pinker kertoo, että tämä ei suinkaan ole erikoistapaus. Päinvastoin juuri tämä havainto tehdään aina uudestaan identtisten kaksosten kohdalla. Pelkästään samat geenit eivät kuitenkaan tee ihmisistä välttämättä samanlaisia. Samassa perheessä kasvaneet identtiset kaksoset eivät ole tutkimusten mukaan yhtään samanlaisempia kuin erillään kasvaneet.

Epigenetiikka kartoittaa geenien käyttäytymistä. Se tietää geenien olevan joko päällä tai pois erinäisten, ehkä ulkoisten syiden aiheuttamana. Samojen geenien ei siis pitäisi vielä aiheuttaa identtisissä kaksosissa havaittavaa samanlaisuutta. Jostain syystä geenien asentokin näyttäisi olevan sama vielä vuosikymmenienkin jälkeen, vaikka kaksoset ovat eläneet täysin erillään.

Tiedetään, että monet sairaudet liittyvät geeneihin. Alkoholismille ja yleensäkin riippuvuuksille altistava geeni on löydetty. ADHD on liitetty samaan riippuvuuksia aiheuttavaan geeniin. Uteliaisuuteemmekin vaikuttaa geeni The National Center for Biotechnology Information (NCBI) julkistaman tutkimuksen mukaan.

Mitä tästä opimme?

Emme mitään. Tai sitten sen, että geenien vaikutus on erittäin vahva. Tai vielä senkin, että ihmisen algoritmi, perimä, ympäristötekijät ja kokemukset muokkaavat syntymässä saamamme algoritmia. Vapaan tahdon osuus jää arvoitukseksi, mutta yhteisön säännöillä on varmasti käytöstämme ohjaava vaikutus.

Tiede tuntee universumin paremmin kuin ihmisen aivot.

Tiede ei tiedä:

    • Mitä on tietoisuus? Onko tietoisuus ohjelmoitavissa algoritmiksi? 
    • Onko ihmisellä vapaata omaa tahtoa?
    • Miten aivot ohjaavat käyttäytymistämme?
    • Miksi me nukumme ja uneksimme ja mitä silloin täsmälleen tapahtuu?
    • Miten muistaminen tapahtuu?
    • Miten monimutkaiset liikkeet voidaan tehdä salamannopeasti? Eli miten ne ovat tallentuneet motoriseen muistiin?

Arvostele tämä artikkeli tai jätä kommentti.

Kehita muistiasi

Jaa tämä kavereille
Posted on 2 kommenttia

Hengitä oikein

Vanha mies puhaltaa

Hengitä oikein niin opit ja muistat paremmin.

Hengityksen kontrollointi on tärkeimpiä asioita joogaa ja meditointia harjoitettaessa. Samoin urheilijat ja esiintyjät keskittyvät rauhoittamalla hengityksensä juuri ennen suoritusta.

Hengitystekniikka

Hengitys tuo happea verenkiertoomme. Hemoglobiini ohjaa hapen vapautumista lihasten ja aivojen käyttöön. Ruumiillisessa rasituksessa yritämme suun kautta ilmaa haukkomalla hengittää nopeasti, jotta lihaksemme saisivat tarpeeksi happea. Kun hengitämme nopeasti siirrymme kiihottuneeseen ja jännittyneeseen tilaan, jossa kaikki energia ohjataan lihasten käyttöön. Kun rasitus on ohi, hengitämme rauhallisesti koko keuhkoillamme nenän kautta, rauhoitumme ja verenpaine laskee.

Keuhkot

Kontrolloitu hengitys tunnetaan tieteessä nimellä ”cardiac coherence”.  Autonominen eli tahdosta riippumaton hermostomme säätelee hengitystä, sydämen sykettä ja monia muita kehon toimintoja.

Rauhallinen ja rentoutunut hengitys on keskimäärin 6 hengityssykliä minuutissa ja vastaava sydämen syketaso 0,1 Hz (=60 sykettä / minuutti).

Box breathing.

Istumatyö on aiheuttanut hengitystapamme muuttumiseen pinnalliseksi, vain keuhkojen yläosalla tapahtuvaksi. Pystyssä tai makuulla ollessamme on helpompi hengittää koko vartalolla niin, että myös pallea tulee mukaan.

Vuonna 2017 suoritettu tutkimus selvitti syvään hengittämisen vaikutusta huomiokykyyn ja stressihormoniin. Koehenkilöt harjoittelivat syväänhengitystä kahdeksan viikon aikana. Hengitys harjoitettiin tasolle neljä sisäänhengitystä minuutissa normaalin kuuden sijaan. Tämä tapa on ns. Box breathing nimellä tunnettu menetelmä, jolla hengitys tasataan tavoitteena keskittyminen ja mielen rauhoittaminen. Tutkimuksen tulos oli koehenkilöiden stressihormonitason alentuminen ja huomiokyvyn  parantuminen lähtötasoa ja kontrolliryhmää selvästi paremmaksi. Box breathing tarkoittaa neljää neljän sekunnin vaihetta:

Sisäänhengitys laskien hitaasti neljään.

Hengityksen pidättäminen  laskien neljään.

Ulos hengittäminen laskien taas hitaasti neljään.

Vielä neljän sekunnin hengityksen pidättäminen ennen seuraavaa sisään ja ulos hengityskertaa.

Hengityksen rytmi koordinoi aivojen sähköisiä toimintoja. Northwestern Universityn tutkimuksen mukaan hengitystapa vaikuttaa aivojen hermosolujen toimintaan laajalti. Tutkijat havaitsivat hippokampuksen ja mantelitumakkeen sähkökäyrien  synkronoituvan spontaanissa sisäänhengityksessä. Mantelitumake säätelee tunnealueita. Hippokampus taas ohjaa oppimista ja muistamista. Oppiminen ja muistaminen tehostuivat enemmän aina sisään hengitettäessä.

Tutkijat löysivät aivoista pre-Bötzinger complex neuroneja, jotka kontrolloivat rauhoittumista. Näin pystyttiin paikantamaan aivojen alue, jossa hengitys vaikuttaa suoraan tunnetiloihin. Hengitystä muuttamalla voidaan ohjata tunnetiloja. Varsinkin Pranayama joogaa on käytetty menestyksellisesti tunnetilojen rauhoittamiseen.

Hengitä nenän kautta 

Hengitä nenan kautta

The Guardianin artikkelissa kerrotaan tutkimuksesta, jossa todettiin aivojen hippokampuksen ja mantelitumakkeen alueiden aktivoituvan, kun hengitettiin nenän kautta. Kun sitten siirryttiin hengittämään suun kautta aktivoitumista ei tapahtunut. Tämä ero johtui tutkijoiden mukaan hajuaistin aktivoitumisesta nenän kautta hengitettäessä. Hajuaistin aktivoituminen näyttäisi aktivoivan myös muita aivotoimintoja.

Karjan kasvattajat tietävät kokemuksesta, että suun kautta hengittävä eläin on sairas.  Koiraeläimet ovat ainoat suun kautta hengittävät nisäkkäät . Lukuisat eläinkokeet ovatkin osittaneet nisäkkäiden aivotoiminnan aktivoituvan hajuaistin herkistyttyä.

Keskity nenän kautta hengittämiseen varsinkin, kun pyrit hallitsemaan stressiä ja negatiivisia tunteita. Lisäksi rauhallinen hengittäminen parantaa kykyä keskittyä ja tehdä aistihavaintoja. Hengitysrytmin ja -tavan vaikutus muistamiseen ja oppimiseen ei ole enää uskon asia. Jokainen pystyy rauhallisesti nenän kautta hengittämällä parantamaan tunnetilaansa ja parantamaan kykyään oppia ja muistaa.

Kehita muistiasi

Jaa tämä kavereille
Posted on Jätä kommentti

Riittääkö kevyt liikkuminen?

Jumppaa muistiasi

Liikkuminen edellyttää aivoja.

Eliöillä, jotka eivät liiku itsenäisesti ei ole aivoja. 

Kasi ei tarvitse aivoja

Aivot ovat syntyneet eliöille mahdollistamaan liikettä ravinnon hankkimiseksi tai lisääntymisen tehostamiseksi.

Jokaisesta lihaksesta on oma hermosäie suoraan aivoihin. Aivot ohjaavat jokaista lihasta erikseen ja tiedostavat jokaisen raajan asennon. Yhden askeleen ottaminen vaatii 200 lihasta.

Liike vaatii aisteja. Näkö, kuulo, tunto, haju, asento jne. Aivot tulkitsevat aisteissa olevien anturien välittämää tietoa ymmärrettävään muotoon. Aisteja on tarvittu ravinnon hankkimisessa, erityisesti metsästämällä. Lihaa syövillä petoeläimillä aivot ovat yleensä paremmin kehittyneet kuin kasvissyöjillä, joilla pakenemisreaktio on ensimmäinen reaktio muuttuviin tilanteisiin.

Liikkuminen vaatii myös paljon energiaa.

Siksi liikkuvilla eliöillä on suolisto, joka pilkkoo ravinnon ja toimittaa sen kehon soluille ravinnoksi verenkierron avulla. Verenkierto taas edellyttää pumppua, joka toimii joka hetki. Vereen pitää vielä lisätä happea, josta keuhkot huolehtivat. Tätä pumppua ja veren painetta ja veren hapetusta ohjaavat aivot. Suolistosta on raskas datalinja (kiertäjähermo) aivoihin. Suolisto yhdessä aivojen kanssa huolehtii hormonien avulla elimistön tasapainosta ja terveydestä. Ilman tällaista järjestelmää energiaa ei riitä liikkumiseen.

Muistikikat muistin avuksi

Keho ja erityisesti aivot ja muisti aktivoituvat, kun lähdetään liikkeelle.

Levätessä aivot suorittavat muistojen järjestely- ja siivoustehtäviä. Koko kehomme on rakentunut mahdollistamaan liikkumisen ravinnon hankkimiseksi. Jos liikkuminen vähenee, myös muu elimistö asettuu lepotilaan ja alkaa kutistua. Älykäs rakenteemme alkaa heti hylkiä elimiä, joita ei käytetä. Energiaa ei siis kannata käyttää sellaisen elimen ylläpitoon, jota ei tarvita.

Jos emme liiku, aivot surkastuvat.

Nervous system

Kuva: Nervous system

Nykyihmisen elintavat eivät edellytä liikkumista siinä määrin, mihin elimistömme on kehittynyt vuosimiljoonien kuluessa. Väistämätön kysymys onkin: Mikä määrä ja minkälainen liikkuminen olisi tarpeellista.

Riittääkö kevyt liikunta, vai pitääkö sen olla raskasta?

Tutkijat selvittivät asiaa 38 tutkimuksen tiedoista.

Tutkijoiden mukaan liikunnan pitäisi olla vähintäin 10 minuuttia kestävää, jotta se aktivoisi aivoja. 30 minuutin reipas kävely näyttäisi olevan aivojen vireyden kannalta raja, jonka jälkeen lisähyötyjä ei juuri synny.

30 minuutin reipas kävely ei kuitenkaan anna pitkäkestoisia vaikutuksia. Pitkäkestoiset vaikutukset syntyvät raskaamman liikunnan kautta. Myös stressin laukaisemiseen raskas liikunta on tehokkaampi. Yhteenvetona tutkijat toteavat aivojen ja mielen terveydelle parasta olevan liikunnan, joka tuntuu raskaalta, mutta ei vielä epämiellyttävältä. Raskas liikunta kohottaa sykettä niin, että keho hikoilee ja hengitys on niin lujilla että puhe vaikeutuu. Näissä tutkimuksissa oli erityisesti huomioitu mielen piristyminen.

American Physiological Society julkaisi tutkimuksen, jonka mukaan 70-75 vuotiailla, jotka olivat vuosia liikkuneet 30-45 minuuttia päivittäin, oli yhtä hyvä kunto kuin 30 vuotta nuoremmilla henkilöillä.

Hormonitoiminta.

Liikunta lisää tärkeiden hormonien eritystä. Erityisesti kasvuhormonin (HGH, Human Growth Hormone) eritys lisääntyy korjaamaan lihasvaurioita ja kasvattamaan uusia soluja. Aineenvaihdunnan vilkastuminen stimuloi kasvuhormonin (HGH) tuotantoa jopa 450% 24 tunnin ajan harjoittelusta. Kasvuhormoni huolehtii kalorien poltosta, ja mikä tärkeintä, stimuloi kehon prosesseja estäen ikääntymisen vaikutuksia.

Liikunta on hyvin intensiivistä myös aivoille, jotka ohjaavat suoritusten aikana kaikkia kehon toimintoja. Tästä johtuen myös aivojen kasvuhormonin BDNF tuotanto lisääntyy. Aivojen suorituskyky ja muisti paranevat. Mielihyvää aiheuttavien hormonien tuotanto lisääntyy myös. Dopamiinin, serotoniinin tuotanto lisääntyy, mutta merkittävin kuntoilijan hormoni on endorfiini. Se on morfiinin kaltainen hormoni, joka koukuttaa kuntoilijaa harjoittelemaan päivästä toiseen.

Jumppaa muistiasi

HIIT Intervallitreeni.

Käypähoitosuosituksissa mainitaan 8 viikon intervallitreenin parantaneen koehenkilöiden sydämen kuntoa 36%. Vastaava tasainen harjoittelu paransi koehenkilöiden sydämen kuntoa 10%. HIIT harjoittelun idea on siirtää aineenvaihduntasi hyperkierroksille. Verenkiertosi vilkastuu kaikkialla kehossa, myös aivoissa. Kehosi on aktiivisessa tilassa ja kasvattaa uusia soluja sekä polttaa rasvaa.

Intervalliharjoittelu (HIIT) on harjoittelua, jossa on nopeita, 30 sekuntia – 3 minuutin harjoittelujaksoja, jolloin syke nostetaan lähelle maksimia. Sen jälkeen levätään 2-3 minuuttia ja sama toistetaan. Näin jatketaan esimerkiksi 15 minuuttia, jolloin saadaan viisi intervallia.

Normaali ihmisen leposyke on 60-100. Urheilijalla 40-60. Reippaassa intervallitreenissä (HIIT, High Intensive Interval Training) syke voidaan nostaa 70-90%:in maksimisykkeestä. Lepovaiheessakin HIIT treenauksessa syke tulee olla 60-65% maksimisykkeestä. Maksimisyke lasketaan 220 – ikä. Viisikymppisen maksimisyke on siis 170. 80 prosentin HIIT tapahtuu siis sykkeellä 140 ja palautusvaihe 110 sykkeellä. Huomaa kuitenkin yksilölliset erot ja aloita aina varovasti.

Intervallitreeni kohottaa kuntoa valtavasti lyhyessä ajassa. Siinä elimistö oppii käyttämään kehon ravintovarastoja energianlähteenä kovassa rasituksessa. Intervallitreenin jälkeisenä päivänä kehon palautuessa aineenvaihdunta on tavallista kiivaampaa. HIIT treenin aikaansaama lisäkulutus voi olla jopa parisataa kaloria. Kaksi viikoittaista tehotreeniä voi lisätä kulutusta kuukausitasolla jopa 1 500 kaloria.

Neurotutkija Dr. Mike VanDerscheldenin mukaan HIIT harjoittelusta on hyötyä:

  • Estää iästä johtuvaa aivojen kutistumista
  • Edistää neuroplastisuutta eli lihasten ja aivojen välistä hermokytköstä
  • Lisää aivojen verenkiertoa
  • Lisää kantasolujen määrää
  • Ehkäisee dementiaa
  • Lisää harmaan aineen määrää ja kasvattaa hippokampusta (=muistin ”hakemisto”)
  • Ehkäisee ikääntymisestä johtuvaa neuronien tuhoutumista aivoissa

The Journal of Physiology lehden julkaiseman tutkimuksen mukaan koehenkilöt pystyivät 8 viikon HIIT harjoittelun jälkeen pyöräilemään kaksinkertaisen matkan verrattuna ennen HIIT harjoittelua.

Neurotutkija Dr. Mike VanDerscheldenin mukaan nimenomaan jalkojen ja reisien voimaharjoittelun vaikutus aivoille on parasta. Siis perinteinen ”Kyykkyyn-ylös” harjoittelu. Tätä HIIT harjoittelua voi siis tehdä aivan kotioloissa tai missä tahansa tauoilla. Katso versio tästä ”Super Brain Jooga”

Lue lisää aivojen ja muistin kehittämisestä.

Kehita muistiasi

Jaa tämä kavereille
Posted on Jätä kommentti

Sisäinen puhe.

Thinking moon

Sisäinen puhe. Puhu itsellesi.

Oletko ajatellut miksi puhut itsellesi? Oletko ajatellut, mitä ajattelu on? Emme voi ajatella ilman, että meillä on kieli, jolla ajattelisimme.

”Mitä siis on ajattelu? Sehän on se sisäinen puhe.” sanoo Professori Pentti O.A. Haikonen.

Sisäinen puhe on väline, jolla ajattelu tapahtuu.

Thinking brain

Kolmivuotiaat lapset puhuvat usein itselleen ääneen. Myöhemmin ääneen puhuminen vähenee ja muuttuu äänettömäksi.

Mitä on sisäinen puhe.

”Sisäinen puhe on ehdottoman tarpeellinen, sillä ilman sitä emme kuulisi omia ajatuksiamme emmekä tulisi niistä tietoisiksi (Pentti O.A. Haikonen ). Emme voi ajatella ellei meillä ole kieltä / välinettä, jolla kerromme ajatuksemme itsellemme. Puhe on tapa kommunikoida muiden, myös itsemme, kanssa. Ilman puhetta emme voi ajatella syvällisesti.

Sisäinen puhe mahdollistaa myös itsetarkkailun ja arvioinnin ja vaikuttaa tätä kautta itsetietoisuuteen.”

Girl knows

Pentti O.A. Haikonen sanoo: ”Ajatuskuviot on palautettava aistihavaintojen muotoon kytkemällä signaalit takaisin aistiaivokuorelle, jossa ne tulkitaan ikään kuin kuultavana puheena tai ikään kuin nähtävinä visuaalisina hahmoina.”

” Sisäistä puhetta on valveilla ollessa lähes mahdoton keskeyttää.” ” Jatkuva itsekseen puhuminen on tuon sisäisen takaisinkytkennän opettelua ja vahvistusta. ”

Sisäisen puheen kieli.

Ajattelu siis ilmenee sisäisenä puheena. Jopa syntymästään kuuromykillä on sisäinen puhe, joka ei ilmene kuultuna, vaan enemmän visuaalisina ilmiöinä, viittomakielenä tai jopa kirjoitettuna tekstinä riippuen siitä, mitä kommunikointitapaa he ovat opetelleet. Me voimme ajatella monella kielellä (joita osaamme hyvin), myös viittomakielellä.

Opi kieliä ja pärjäät missä vain

Aivokuvauksissa on havaittu sisäisen puheen liittyvän ajatteluun, muistiin ja tietoisuuteen riippumatta siitä, millä ”kielellä” sisäinen puhe tapahtuu. On jopa havaittu syntymästään kuuromykkien osoittavan vajavuutta ajattelemisessa, kunnes oppivat merkkikielen.

Sisäinen puhe / kieli on väline, jolla ajattelu tapahtuu.

Sisäisen puheen vaikutus.

Sisäinen puhe on luonnollista. Me kaikki puhumme itsellemme läpi koko päivän. Sisäinen puhe vahvistaa ajatuksiamme. Se helpottaa muistamista ja ongelmien  ratkaisemista.

tytto onnistui

Sisäinen puhe voi tehdä meidät joko onnelliseksi tai onnettomaksi. Negatiivinen sisäinen puhe murentaa itsetuntoamme. Sisäinen minämme on varovainen ja epäileväinen luonnostaan. Se on kehittynyt pelkäämään pahinta.

synkat ajatukset

Stressi ja uupumus johtuvat sisäisestä puheesta, joka on vienyt meidät alaspäin johtavaan kierteeseen, emmekä osaa katkaista sitä. Olemme osa näytelmää, jota sisäinen puhe pyörittää. Sisäisessä puheessa puhumme itsellemme ajatuksia ja uskomuksia. Puhumme itsellemme myös asioita, joita joku toinen on saattanut syöttää meille.  Sisäisellä puheellamme voimme joko jatkaa huonoja tapoja, jotka sairastuttavat meidät henkisesti ja fyysisesti. Tai sitten voimme puhua itsemme ulos negatiivisesta kierteestä ja siirtymään terveelisempään ja onnellisempaan elämään. Psykiatri pyrkii muuttamaan sisäistä puhettasi johtamalla sinua positiivisempaan suuntaan.

Sisäisesti puhumalla täydennät maailmankuvaasi. Teet itsellesi totta asioista, joiden uskot olevan totta. Katselet sitten maailmaa oman, ainutlaatuisen maailmankuvasi läpi.

Sisäinen puhe auttaa keskittymään.

Sisäinen puhe auttaa meitä keskittymään käsillä olevaan asiaan ja onnistumaan, jos puheen sävy on kannustava. Sisäisessä puheessa käsittelemme asioita. Sen avulla opimme ja muistamme tärkeitä asioita. Sisäinen puhe ikäänkuin kertaa ja syventää oppimistamme. Urheilijoiden ”tsemppaus” on tyypillinen esimerkki tietoisesta sisäisen puheen ohjaamisesta ja hyödyntämisestä.

self talk

Sisäisen puheen on havaittu liittyvän ajatusten vaelteluun. Kun mielenkiintomme ei jaksa pysyä työssä tai opiskelussa, ajatukset karkaavat mielenkiintoisemmille alueille ja tietoisuus sen hetkisestä ympäristöstämme häviää.

Maailmankuva ja sisäinen puhe.

Jos ajattelemme merkityksellisiä asioita, maailmankuvamme kehittyy. Jos taas ohjaamme ajatuksiamme hetkellisiin tunteisiin ja ajanvietteeseen, olemme ulkoisten ärsykkeiden varassa emmekä välttämättä opi ajattelemaan. Ajattelu muistuttaa vuoropuhelua, jossa sisäisen puheen avulla käsitellään asioita monelta eri suunnalta.

Sisäinen puhe on väline oppimiseen ja muistamiseen.

Sisäinen puhe on välineemme ymmärtää asioita paremmin. Se auttaa varautumaan vaaroihin, mutta sen avulla opimme ja muistamme. Se myös motivoi keskittymään hyviin ja tärkeisiin asioihin, jotka auttavat menestymään maailmassa.

Opit ja muistat mitä vain kunhan päätät tehdä niin. Sisäinen puheesi on ohjelma, jonka sisäinen tietokoneesi suorittaa, kun käsket sitä.

Kehita muistiasi

Tehokas opiskelu

Jaa tämä kavereille
Posted on Jätä kommentti

Valo / pimeä rytmi

Sisainen rytmi

Aivoissa on kello.

Oppiminen ja muisti ovat vahvasti riippuvaisia sisäisen kellomme toiminnasta.

Riittävä uni ja lepo on tärkeää, mutta myös unen rytmi ja ajoitus ratkaisevat. Sisäinen kellomme ohjaa mm.:

  • sydämen toimintaa,
  • kehon lämpötilaa,
  • puolustusmekanismeja,
  • nälän ja kylläisyyden tunnetta,
  • henkistä vireyttä,
  • mielialaa ja stressiä.

Häiriintynyt rytmi on yhteydessä liikenneonnettomuuksiin, työtapaturmiin, sydänkohtauksiin ja älyllisen suoritustason laskuun.

Aivoissa on sisäinen kello.

Aivoissamme on SCN:ksi nimetty alue, joka toimii kehomme kellona. Se sijaitsee näköhermojemme risteyskohdassa.

Biologinen kello

Lähde: https://en.wikipedia.org/wiki/Circadian_rhythm#/media/File:Biological_clock_human.svg

Päiväntasajan seudulla sisäinen kellomme ( circadian rytmi ) toimii säännöllisimmin. Navoille päin mentäessä valo / pimeä rytmi vaihtelee tuntuvastikin vuodenaikojen mukaan. Napa-alueiden eliöillä kello jopa saattaa pysähtyä vuodenaikoina, jolloin valo / pimeärytmiä ei ole. Lähellä napa-alueita asuvilla ihmisillä 10-20 prosentilla esiintyy kaamosmasennusta (seasonal disorder), joka johtuu serotoniini hormonin erittymisen häiriöistä valon puutteen vuoksi.

Geenit tahdistavat valo/pimeä rytmiä.

Myös geenit aktivoituvat päivärytmin mukaan. Samoin toimivat hormonit melatoniini, kortisoli ja serotoniini. Melatoniini valmistaa kehomme yön lepoa varten. Aamulla eritys loppuu ja lisääntyvä kortisolin eritys aktivoi kehon uuden päivän alkuun. Vuodenaikojen vaihtelu häiritsee sisäistä kelloamme ja johtaa helposti mielialahormoni, serotoniinin erittymisen vähentymiseen.

Hormonit ohjaavat aineenvaihduntaamme, nälän ja kylläisyyden tunnettamme päivärytmissämme. Yön ja levon aikana taas kehon painopiste siirtyy enemmän immuunipuolustukseen ja tulehdusten ehkäisyyn. Stressihormoni kortisoilia tarvitaan valoisan aikana, mutta pimeän aikaan sen tuotanto tyrehtyy. Kortisoli huolehtii aamulla herätyksestämme kello 4-6 välillä.

Sisäisen kellon häiriintyminen.

Sisäinen kellomme voi häiriintyä myös ulkoisista tekijöistä johtuen. Tyypillisiä häriöitä aiheutuu valvomisesta, stressistä,  aikaeroista matkustettaessa ja tietysti vuorotyöstä. Aikaerot tuntuvat epämääräisenä sumuisuutena ja väsymyksenä. Parannuskeinoja ei ole muita kuin lepo ja tottuminen uuteen rytmiin.

Vuorotyö saattaa aiheuttaa joillekin väsymyksen lisäksi myös kroonisia ongelmia aineenvaihdunnassa, jotka ilmenevät lihomisena. Lihominen ja aineenvaihduntahäiriöt johtavat häiriöihin insuliinihormonin erittymisessä. Aivojen sisäinen kello kontrolloi myös sydämen rytmitystä. Lääkärit ja tutkijat ovat jo kauan tienneet sydämen rytmihäiriöiden sattuvan useimmiten aamuisin. Myös vernpainelääkkeiden tiedetään toimivan paremmin, kun lääke on otettu illalla.

Sisäisen kellon häiriintyminen johtaa helposti univajeeseen, josta seuraa leptin hormonin vaje ja grelin hormonin liikamäärä. Nämä johtavat nälän tunteeseen ja lihomiseen.

Teini-ikäisillä rytmi muuttuu myöhemmäksi melatoniini hormonin myöhäisemmän erittymisen vuoksi. Väsymys tulee myöhemmin ja unen tarve jatkuu pitkälle aamuun. Koulut kuitenkin toimivat aikuisten kellojen mukaan. Lapset ja nuoret tarvitsevat paljon unta, koska kasvuhormonia erittyy runsaasti syvän unen vaiheissa.

teini

Tiedetään, että stressi aiheuttaa unettomuutta kohonneen kortisolin erityksen myötä. Uusi tutkimus antaa viitteitä, että lämmin kylpy tai sauna illalla laskee stressiä ja tehostaa unirytmiä. Toinen tutkimus taas kertoo, että uni on syvempää viileässä kuin liian lämpimässä. Siis iltasauna ja viileä makuhuone edistävät unta.

Immuunipuolustus ja rokotukset.

Useimmat meistä ovat huomanneet sairastuvansa helpommin virus- tai bakteeriperäisiin tauteihin, kun olemme nukkuneet huonosti ja olemme väsyneitä. Tutkijat ovat havainneet myös immuunipuolustuksen välittäjäaineiden toimivan sisäisen kellon ohjaamina. Eläinkokeissa on jopa havaittu rokotusten vaikutuksen olevan riippuvainen vuorokauden ajasta, jolloin ne on annettu. Samoin on havaittu bakteeritartuntojen ärhäkkyyden olevan riippuvainen vuorokauden ajasta, jolloin tartunta on saatu. Tutkimuksissa on myös havaittu rokotuksen vaikutuksen pikku lapsilla olevan parempi, kun lapsi saa nukkua heti rokotuksen jälkeen.

Kellokoneisto huolehtii biologisesta rytmistämme.

Luultavasti sisäinen kellokoneistomme on paljon tärkeämpi kuin yleensä arvataankaan. Kyse ei ole suinkaan vain unen puutteesta, vaan biologisesta rytmistämme, joka säätää toimintaamme luonnon tuhansien vuosien kehityksen tuloksena.

Näyttäisi siltä, että biologinen rytmimme kärsii iän myötä juuri silmien valoherkkyydestä johtuen. On tärkeää muistaa, että sisäisen kellomme toimintaa häiritsee elektronisten laitteiden sininen keinovalo, joka sotkee rytmiä kaiken ikäisillä. Eläimiä seuraamalla on helppo havaita niiden noudattavan tarkasti omaa rytmiään. Rytmi koskee paitsi lepoa ja unta myös syömisen ja sitä kautta kehon aineenvaihdunnan rytmiä. Tieteessä puhutaan uni / valveillaolo homeostaasista. Se tarkoittaa kehon automaattista pyrkimystä tasapainottamaan rytmiämme. Tämän rytmin on havaittu koskevan paitsi elämiä, myös kasveja, sieniä ja jopa bakteereja. Pimeässä elävillä eliöillä kello toimii ilman valoakin. Samoin rytmi toimii myös sokeilla tai sokeutuneilla eläimillä.

Opiskeluajankohdat
Opiskeluajankohdat

Unen vaikutus oppimiseen ja muistiin.

Rytmi määrää unen ja valveillaolon tahdistuksen. Uni on tärkeää paitsi fyysisille elintoiminnoille, erityisesti muistin toiminnalle. Valveillaolon aikana merkitykselliset asiat tallentuvat työmuistista lyhytkestoiseen muistiin. Nukkuessamme aivomme käsittelevät lyhytkestoisen muistimme sisällön linkittämällä asiat oikeisiin yhteyksiinsä ja tallentamalla ne pitkäkestoiseen muistiimme. Muistojen käsittelyä tapahtuu paitsi syvimmässä unen vaiheessa, myös unen kevyemmässä REM vaiheessa. Muistojen käsittely ilmenee meille unina. Lisäksi unen aikana selkäytimen neste huuhtelee aivoistamme sinne aineenvaihdunnassa kertyneet partikkelit, jotka ehkäisevät hermokytkösten muodostumista .

Noudata sisäistä kelloasi.

Koska rytmi ja uni ovat elintärkeitä, on hyvä välttää myöhään illalla työskentelyä, opiskelua ja sinisen valon elektronisia laitteita. Ei siis kannata tuhlata aikaa liialliseen raatamiseen rytmistä välittämättä. Paremman tuloksen saa vähemmällä vaivalla.

Kehita muistiasi

Tehokas opiskelu

Jaa tämä kavereille