Posted on Jätä kommentti

Aivosi pitävät teestä

Tee tehostaa aivojesi toimintaa.

Teen juonti on yli 3000 vuotta vanha traditio. Se on alkanut Kiinassa ja ollut tärkeä lääkejuoma useissa Aasian maissa. Alkuperäiset teet on tuotettu Camelia sinensis kasvin lehdistä. Teelehtiä on aikojen kuluessa käsitelty monin eri tavoin.  Vihreä tee on teelajikkeista vähiten prosessoitu ja siksi se sisältää eniten  polyfenoleja, vaikka se teekupissa usein näyttääkin melko laihalta. Vihreä tee on myös ainoa, joka sisältää katekiinia (epigallokatekiini gallaatti, EGCG), jonka on todettu olevan monipuolisesti terveysvaikutteinen. Muutkin teelaadut ovat hyvin polyfenolipitoisia antioksidantteja ja kaikilla niillä on ollut lääkinnällistä arvoa.

Aivojen verenkierto.

Vihreä tee sisältää runsaasti polyfenoleja, jotka parantavat mm. aivojen verenkiertoa laajentamalla verisuonia. Sveitsiläisessä tutkimuksessa havaittiin, että vihreää teetä nauttineiden miesten työmuisti, keskittymis- ja ongelmien ratkaisukyky, oli parempi kuin kontrolliryhmässä, jossa ei vihreää teetä nautittu. Tutkimus oli hyvin peni eikä siksi anna yleispätevää totuutta. Toisaalta erot ryhmien välillä havaittiin magneettikuvauksella, jossa näkyi selvästi aivojen otsalohkon aktivoitumisen ero ryhmien välillä.

Muistisairaudet.

National University of Singapore julkaisun mukaan päivittäinen teen juonti vähensi 50 prosentilla ikääntyneiden henkilöiden sairastumista muistisairauksiin. Tähän neljän vuoden tutkimukseen osallistui vain 36 henkilöä, mutta tulokset olivat samanlaisia kuin aiemmissa esim, kiinalaisessa 2500 henkilön tutkimuksessa.

Tutkimuksen varsinainen anti oli millä tavalla teen juominen täsmälleen vaikutti. Sen mukaan pitkäaikainen teen juonti paransi aivojen toimintaa estämällä häiriöitä aivojen eri lohkojen välisessä kommunikaatiossa. Signaalien kulkua tutkittiin aivojen ns. Default mode network (DMN) haarassa, joka on eräänlainen valtaväylä. Samanlaiset positiiviset vaikutukset todettiin olipa henkilö käyttänyt vihreää teetä, oolong teetä tai mustaa teetä vähintäin neljä kertaa viikossa.

Alzheimerin tauti.

McMaster University, Canada tutkijat havaitsivat vihreän teen epigallokatekiini gallaatin (EGCG) estävän aivoissa muodostuvaa myrkyllistä beta amyloid partikkelia, joka aiheuttaa Alzheimerin tautia estämällä aivojen signaalien kulkua neuronien välillä. Tutkijoiden mukaan vihreän teen vaikutukset näkyvät vähitellen 15-20 vuoden käytön mukaan.

Antibioottisuus.

Tutkijat Surreyn yliopistossa, Englannissa havaitsivat vihreän teen EGCG polyfenolin tehostavan antibiootin toimintaa. Ko. antibiootti oli menettänyt vähitellen tehoaan, kun sille oli kehittynyt vastustuskykyisiä bakteereita. EGCG:n ja antibiootin yhdistelmä toimi paremmin kuin antibiootti yksin.

Cup of tea

Amerikan National Center for Biotechnology Listasi vihreää teetä koskevassa artikkelissaan teen terveysvaikutuksia.

Painon pudottaminen.

Epigallokatekiini gallate (EGCG) edistää henkilöiden aineenvaihduntaa 12 viikon tutkimuksen mukaan. Tutkimuksessa toiselle ryhmälle annettiin 690 mg vihreän teen katekiinia ja toiselle ryhmälle 22 mg. Vihreän teen EGCG katekiinia 690 mg saanut ryhmä laihtui keskimäärin 2,4 kg kun vertailuryhmä laihtui 1,3 kg. On myös muita tutkimuksia, jotka ovat saaneet samankaltaisia tuloksia.

Ikääntyminen.

NCBI:n mukaan vihreän teen antioksidantit vähentävät vapaiden radikaalien aiheuttamia vahinkoja iholla ja siten hidastavat ihon vanhentumisen haittoja.

Immuniteetti.

Vihreä tee parantaa kehon immuunivastetta edistämällä  vastustuskyvyn solujen kykyä tunnistaa ja tuhota haitallisia aineita.

Sydän- ja verisuonitaudit.

Vihreä tee suojelee sydän- ja verisuonitaudeilta laskemalla veren kolesterolitasoa ja alentamalla verenpainetta. Jopa sydänkohtauksen jälkeen vihreä tee helpottaa parantumista.

Maksan terveys.

10 kupillista vihreää teetä päivässä suojaa maksaa sairauksilta. Se myös suojaa maksaa myrkkyjen kuten alkoholin aiheuttamilta vaurioilta.

Syöpä.

EGCG:n on osoitettu useissa eläinkokeissa suojaavan soluja syövän kehittymiseltä. Vihreän teen katekiini EGCG aiheuttaa syöpäsoluissa apoptosista = syöpäsolujen automaattista tuhoutumista, ns. itsemurhaa.

Nivelreuma.

Vihreä tee estää niveliä tuhoavan entsyymin toiminnan. Tutkijat uskovat tämän johtuvan osaksi vihreän teen fluoridipitoisuudesta ja osaksi vihreän teen tulehduksia alentavasta vaikutuksesta.

Diabetes.

Vihreä tee parantaa rasva- ja sokeriaineenvaihduntaa ja siten estää veren sokeritason heilahteluja.

Alzheimerin tauti.

Useat tutkimukset osoittavat vihreän tee estävän beta amyloid plakin muodostumista aivoissa. Beta amyloid plakin kertymistä aivoihin pidetään syyllisenä Alzheimerin taudin kehittymiseen.

Parkinsonin tauti.

Parkinsonin tauti on aivojen degeneraatiosta johtuva tauti, jossa dopamiinin tuotanto on häiriintynyt. Vihreän teen polyfenolien on todettu suojaavan dopamiini neuroneja.

Flunssa.

Vihreän teen EGCG polyfenolien on havaittu tappavan flunssaa aiheuttavia bakteereja. Lisäksi EGCG:n tuhlehduksilta suojaavat ominaisuudet estävät vilustumistautien kehittymistä.

Karies.

Tutkimuksissa on havaittu vihreän teen  estävän hampaiden reikiintymistä. Tuloksen luultiin johtuvan teessä olevasta fluoridista, mutta sama tulos saatiin, vaikka teestä oli fluoridi poistettu kokonaan.

Ientulehdukset.

Useissa tutkimuksissa on havaittu vihreän teen katekiinien estävän ikenien tulehtumisia. Tutkijoiden mukaan ECGC katekiini vihreässä teessä estää myrkyllisten, tulehduksia aiheuttavien yhdisteiden syntymistä ikenissä.

Yhteenveto.

Vihreän teen terveysvaikutukset ovat niin laajat, ettei kenenkään kannata jättää tilaisuutta käyttämättä ja olla juomatta useita kupillisia tätä teetä päivittäin. Parhaiten teetä voi valmistaa teekeittimessä (esim. Tefal), jossa teen voi kiehauttaa parikin kertaa. Pussitee käy keittimeen yhtä hyvin kuin irtoteekin.

Käy uusitulla ETUSIVULLA.

Advertisements
Jaa tämä kavereille
Posted on 7 kommenttia

Elimistön puhdistusjärjestelmä (autofagia)

DNA rihmasto

Elvytä toiminto, jolla kehosi puhdistaa itse viallisesti toimivat solut elimistöstäsi.

Yhteenveto.

Vuonna 2016 Nobel palkinnon saanut Yoshinori Ohsumi havaitsi soluilla olevan kyvyn puhdistaa elimistöä käyttämällä ravinnoksi viallisiksi tai sairaiksi havaittuja soluja (autofagia). Tämän hän havaitsi tapahtuvan vain, kun elimistö oli  nälkiintynyt eli rasvavarastojen purkuvaiheessa. Prosessi parantaa erityisesti aivojen puhdistusjärjestelmää, joka muutoin toimii täysillä vain syvän unen vaiheissa. Tämän tutkijat uskovat estävän tehokkaasti Alzheimerin ja Parkinsonin tautien kehittymistä yksinkertaisesti siksi, että autofagia siivoaa vialliset proteiinit aivoista.

Nyt ymmärretään, että myös monet muutkin taudit kuten syöpä- ja sydänsairaudet saattavat saada alkunsa viallisten ja kuolleiden solujen kierrätyksen vajaatoiminnasta. Ohsumi löysi myös geenit ja molekyylit, jotka toimivat tässä kierrätysjärjestelmässä ja selvitti, miten prosessi toimii. Paastoamalla vaikka vain 16 tuntia päivittäin kehosi puhdistuu samalla kun vialliset solut käytetään toimivien solujen energiaksi ja rakennusaineiksi. Järjestelmä hidastaa hyvin toimiessaan ikääntymistä ja ylläpitää terveyttä.

Immuunijärjestelmä.

Elimistöllä on paitsi immuunipuolustuksen järjestelmä, myös solujen puhdistusjärjestelmä.

Makrotason puhdistusjärjestelmä tuhoaa ja kuljettaa vieraita, vioittuneita tai kuolleita soluja sekä myrkkyjä pois elimistöstä eritteiden muodossa. Aivoissa immuniteettijärjestelmämme ei toimi kuten muualla kehossa, koska aivoissa on veren este ( blood brain barrier, veri-aivoeste ), joka suodattaa isot solut ja partikkelit. Bakteerit eivät aivoihin pääse, mutta eivät myöskään omat imuunijärjestelmän puolustussolut.

Aikuisella ihmisellä solut uusiutuvat 50-70 miljardin solun päivävauhdilla. Keskimäärin solumme uusiutuvat 2-3 kuukaudessa. Iholta kuolleet solut karisevat pois, mutta kehomme sisäosista ja aivoista ne pitää siivota pois jollain menetelmällä. Elimistön myrkyt, bakteerit vialliset ja kuolleet solut kulkeutuivat immuunipuolustuksemme ansiosta kehon eritteiden mukana ulos. Tiedetään myös solujemme tekevän tietyissä tilanteissa itsemurhan (apoptosis) ja tulevan sitten poistetuksi kehostamme.

Vasta 2000 luvulla alkoi vähitellen selvitä, että elimistöllämme, ja itse asiassa kaikilla eliöillä on kyky ravinnon puutteessa siivota elimistön vialliset solut ja käyttää ne terveiden solujen rakennusaineiksi.

Vasta Ohsumin tutkimusten jälkeen  ymmärrettiin, miksi lyhyilläkin, vain alle vuorokaudenkin, paastoilla saatiin terveyshyötyjä puhdistusmekanismia aktivoimalla.  Ohsumi korostaa, että ravinnosta tarvitsemme n. 80 gr proteiinia päivittäin, mutta solujen uusiutumisessa käytetään 300 gr päivittäin. Erotus tulee solujen kierrätyksestä, jos se toimii oikein.

Paasto, liikunta ja autofagia.

On havaittu, että pitkän paaston lisäksi myös pätkäpaasto, vähäkalorinen paasto ja rasittava liikunta aktivoivat autofagiaa ja apoptosista. Mekanismi aktivoituu siis myös rankan liikunnan aiheuttamasta rasitustressistä. Liikunnan ei edes tarvitse olla pitkäkestoista. Jopa lyhyet, minuutin kerrallaan kestävät, lähes maksimirasitukset saavat prosessin käyntiin (HIIT). Autofagia aktivoituu paremmin LCHF rasvapainotteisella ruokavaliolla.

Insuliinin erittyminen vereen saa aineenvaihdunnan siirtymään ravinnon varastointimoodiin 8 tunniksi. Koko tänä aikana ei autofagia ole mahdollinen. Autofagia edellyttää, että elimistö on vararavintoja polttavassa ketoosi moodissa. Se ei edellytä kalorien puutetta, mutta kylläkin ravinnon proteiinien puutetta. Pelkkää rasvaa syömällä voi siis silti pitää autofagiaa käynnissä (kaikki tutkijat eivät ole tästä samaa mieltä). Näin esimerkiksi aamukahviin tai teehen voidaan lisätä joko oliiviöljyä, kookosrasvaa tai kirkastettua ghee voita keskeyttämättä autofagia prosessia.   Tämän vuoksi jotkut suosittelevat ketogeenistä diettiä. Siinä keho on koko ajan rasvaa polttavassa moodissa ja kasvuhormoni aktivoituu.

Paaston viisi vaihetta.

Kylläisyyden tilassa kehomme tallentaa energiaa glykoosina maksaan ja lihaksiin ja niiden täytyttyä energia muunnetaan rasvaksi ja tallennetaan elimistöön. Insuliini ja mTor proteiinitunnistin asettavat geenimme solujen kasvu-asentoon. Valitettavasti myös syöpäsolut ovat tällöin kasvuvaiheessa. Tässä vaiheessa autofagia eli omien solujen käyttäminen ravinnoksi, ei toimi, koska se laukeaa vasta ravitsemuksen puutostilassa tai fyysisessä stressissä.

Ravitsemusstressissä keho siirtyy energian varastoimismoodista rasvavarastojen purkumoodiin. Samanaikaisesti aktivoituu soluvaurioiden korjaamistoiminto, jonka arvellaan myös tunnistavan syöpäsoluja viallisiksi soluiksi.

Kun paastoat tai harjoitat HIIT tai muuta raskasta treeniä mTor markkeri kytkeytyy rasvan polttomoodiin.

12 tunnin paaston kohdalla keho siirtyy ketoosi tilaan. Tällöin aivot, jotka toimivat pääosin glukoosilla siirtyvät käyttämään ketoaineita. Ketoosi polttoaineella aivojen tulehdustilat alenevat ja stressi hellittää. Myös ajatusten väitetään kirkastuvan, koska elimistö aktivoituu uuden ravinnon löytämiseen.

18 tunnin kohdalla ketoosi tila syvenee ja DNA vaurioituneiden solujen korjaamistoiminto vauhdittuu. Yleensä kuitenkin suositellaan minimi 16 tunnin paastoa, koska siihen on helpompi päästä.

Vuorokauden paaston jälkeen, autofagia syvenee ja esimerkiksi Alzheimerin tautia aiheuttavia beta amyloid ja tau proteiineja siivotaan pois aivojen hermosolujen synapseista. Tässä vaiheessa viallisia soluja ei suinkaan vain poisteta, vaan ne uusiokäytetään uusien solujen rakennusaineina.

Kun paasto on jatkunut 48 tuntia joko täydellisenä tai vain 500 kaloria/pv (fasting mimicking) tasolla, kasvuhormonin (GH) määrä jopa 5 kertaistuu paaston alkuun verrattuna.

54 tunnin kohdalla veren insuliinitaso on pudonnut alimmilleen. Tällöin insuliiniresistenssistä kärsineet herkistyvät uudelleen.

Kun paastoa on jatkettu 3 vuorokautta eli 72 tuntia autofagiaprosessi pilkkoo kehon vanhimpia immuunipuolustuksen soluja uusien immuunisolujen rakennusaineiksi.

Autofagiaa kihdyttävät ravintoaineet.

US National Library of Medecin on kerännyt PubMed sivustolle yli 29 miljoonaa julkaisua. Näistä muutama käsittelee autofagiaa kiihdyttäviä ravintoaineita. 18 viikon eläinkokeessa selvitettiin mikä vaikutus autofagian käynnistymiseen oli:

  • vihreällä teellä (GTP),
  • ruoka-aikoja rajoittavalla pätkäpaastolla (DR),
  • normaali ruokavaliolla (STD) ja
  • rasvapainotteisella ruokavaliolla (HFD).

Vihreä tee (GTP) ja ruoka-aikojen rajoittaminen (DR) (Intermittent fasting) paransivat autofagiaa koe-eläinten munuaisissa.

James A. McCubrey (Department of Microbiology and Immunology, at East Carolina University, Greenville, USA) ja hänen tutkimusryhmänsä selvittivät 2017 ilmestyneessä tutkimuksessa resveratrolin, kurkuman ja berberinin vaikutusta ikääntymiseen ja syöpäsairauksien kehittymiseen. Resveratrolin osalta käsiteltiin 110 tutkimusta, kurkumasta 129 tutkimusta ja berberinistä 35 tutkimusta.

Tutkimuksen yhteenvedossa resveratrolilla todettiin olevan ikääntymistä ja syöpäsairauksia hillitseviä vaikutuksia, mutta tarvittavia määriä ei voida saada normaalista ruokavaliosta, vaan tarvitaan lisäravinteita. Luonnossa resveratrolia esiintyy tunnetusti punaviinissä, tummien viinimarjojen kuoriosassa, useissa suomalaisissa marjoissa ( mustikka, karpalo, puolukka, punaherukka, mansikka ) maa- ja pistaasipähkinöissä sekä kaakaojauheessa.

Kurkumiinin on todettu olevan potentiaalinen hoito lukuisten syöpä- ja muistisairauksien syntymisen ehkäisyyn. Ongelmia kurkumiinin käyttöön esiintyy kuitenkin kaupallisissa tuotteissa, jotka eivät ole homogeenisiä, vaan sisältävät useita ainesosia epämääräisessä suhteessa. Myös kurkumiinin imeytymisessä on havaittu suuria vaihteluita.

Berberiinin on todettu lisäävän solujen autofagiaa ja apoptoosia. Näiden ominaisuuksien vuoksi sen on todettu auttavan useiden syöpäsairauksien hoidossa. Berberiiniä esiintyy useiden aasialaisten puiden juurissa, joten normaalista ravinnosta sitä ei juuri saa.

Evoluutio.

On ehkä vaikea käsittää, miten autofagia on voinut kehittyä. Toisaalta mikään eliö ei olisi selviytynyt maapallolla ilman. Immuunijärjestelmä ja solujen puhdistusjärjestelmät ovat kehittyneet ennen kuin mitään monimutkaisempaa elämää on voinut edes syntyä. Kaikki olisi tuhoutunut bakteerien ja myrkyllisten aineiden sekasotkussa. Solun korjausjärjestelmän on todettu toimivan jopa alkeellisimmissa eliöissä.

Maapallon Ilmastossa on vuosimiljoonien aikana ollut vaihtelua vuodenaikojen mukaan.

Kosteita ja lämpimiä jaksoja on seurannut kuiva tai kylmä kausi, jolloin ravintoa ei ole ollut lainkaan tai vain niukalti saatavilla. Ihmisen niinkuin monien muidenkin eläimen elimistö on sopeutunut tähän niin, että kostean ja lämpimän kauden lopulla kypsyvät hedelmät ja marjat ja mehukkaat kasvit ovat aiheuttaneet nautitun hiilihydraatin varastoitumisen rasvana tulevien kuukausien käyttöä varten. Lihansyöjät taas ovat saaneet helppoa saalista keväällä ja kesällä syntyneistä poikasista. Kuivan ja kylmän kauden aikana sitten käytetään hankittua vararavintoa.

Nykyiset kaupallisesti saatavilla olevat hedelmät ja marjat on jalostettu monin verroin alkuperäisiä makeammiksi eli paljon nopeamman insuliininreaktion aiheuttaviksi. Ei miljoonia vuosia sitten ollut pikaravintoloita ja jääkaappeja eivätkä lentokoneetkaan toimittaneet tuoreita hedelmiä toiselta puolelta maailmaa. Ravinnon saannissa oli luonnollisia taukoja toisin kuin nyt. Meren ja vesistöjen eläimiä lukuun ottamatta mitään ravintoainetta ei ollut jatkuvasti saatavilla. Ei välipalapatukoita ja sipsejä ole ollut naposteltavaksi työn lomassa.

Kaksi tapaa käyttää ravintoa.

Hiilihydraattia voi varastoitua kehon elimiin glykogeeninä n. 400 gr, joka vastaa n.2000 kaloria. Rasvaa taas kehossamme on normaalipainoisillakin runsaasti yli 100 000 kalorin verran eli useamman kuukauden paastoon riittävästi. Paasto pitäisi taas saattaa kunniaan elimistön luonnollisena puhdistusmekanismina. Mainokset eivät tyrkytä meille paastoa, koska sillä ei voi ansaita rahaa toisin kuin makeilla välipaloilla. Pitkät paastot ovat ehkä epämiellyttäviä toteuttaa, mutta 16-20 tunnin paastot päivittäin ovat helposti toteutettavissa esimerkiksi ilta- ja aamupalan pois jättämällä. Kun rytmiin pääsee kiinni, sitä on helppo noudattaa. Aivosi ja kehosi puhdistuvat ja olet terveempi. Englannin kielisiä oppaita ja videoita löytyy loputtomasti netistä ”Intermittent Fasting” haulla:

Autofagy:

Jos haluat perehtyä asiaan vähän syvemmin katso tunnin mittainen J. Fung haastattelu (2,9 milj. latausta) tai osta kompakti kirja Logan Wolf, Autophagy, tai erityisesti naisille tarkoitettu Naomi Whittelin kirja Glow 15. Jason Fung´in verkkosivulta löydät paljon materiaalia paastosta, ylipainosta ja ylipainon aiheuttamista sairauksista. Ohsumin tutkimusten innoittamia videoita löydät täältä.

Muita aiheita:

ETUSIVU

https://oppimis-ja-muistitekniikat.fi/

Jaa tämä kavereille
Posted on Jätä kommentti

Musiikkia aivoille

Musiikki on terapiaa

Musiikin vaikutus muistamiseen ja oppimiseen.

Luonto.

Ihmiset kommunikoivat paitsi puheen, myös eleiden ja ilmeiden avulla. Puhe sinänsä ei ilmennä tunteita hyvin. Laululla sitävastoin on jo aikojen alussa ilmaistu tunteita, joita puheella ei pystytä kuvaamaan. Erään teorian mukaan Neandertal ihmisillä oli eräänlainen proto-language, musiikkikieli, joka pohjautui melodisiin tai rytmillisiin kutsuhuutoihin. Se lienee ollut lappalaisten joikumisen tapainen.

Laulun ja musiikin rytmi, melodiat ja harmonia antavat mahdollisuuden tunteiden ilmaisemiselle. Tutkijat ovat löytäneet ihmiseltä ja laulavilta linnuilta geenejä, jotka mahdollistavat rytmin ja melodian kaltaisen kommunikoinnin. Muutkin eläimet saattavat tajuta sointeja ja rytmejä, mutteivät itse pysty niitä tuottamaan. Eläimet voivat liikahdella musiikin soidessa, mutta ne eivät kykene pysymään tahdissa.

Tutkijoiden mukaan ihmisen esi-isille tehokas kommunikointitaito kehittyi ihmisapinoiden noustessa kahdelle jalalle ja heidän opittuaan käyttämään tulta.

Proceedings of the National Academy of Sciences (PNAS) julkaisi tutkimuksen, jonka mukaan musiikki ja tanssi ovat kehittyneet esi-isillämme ryhmien sisäisen yhteenkuuluvaisuuden korostamiseen, jäsenten väliseksi ”liimaksi”.

Musiikin kuuntelu.

Markkinautkimuksen mukaan ameriikkalaiset kuuntelivat musiikkia 32 tuntia viikossa 2017 ja kaksi vuotta aiemmin 23,5 tuntia. 40 prosentin kasvu kahdessa vuodessa!

Musiikki voi piristää mielialaamme tai sitten rauhoittaa mieltämme hidastempoisilla luonnon ääniä mukailevilla melodioilla ja rytmillä. Musiikki voi tehdä meidät iloisiksi, surullisiksi, riehakkaiksi tai rauhallisiksi rytmien ja melodioiden kuvioilla.

 Marko Ahtisaari  on saanut miljoonarahoituksen yritykselleen Sync Project , joka pyrkii tutkimuksin todentamaan musiikin vaikutuksen uneen, stressiin, ahdistukseen ja kipuun. Yritys kertoo etusivullaan, että tutkimukset ovat osoittaneet musiikin vaikuttavan aivojen neuroverkkoihin samalla tavoin kuin huumeet tai mielialalääkkeet. Sivuston mukaan yrityksessä ovat mukana maailman johtavat tutkijat ja muusikot.

Musiikin vaikutusta älykkyyteen ja muistiin on myös tutkittu laajalti. Musiikin ei ole todettu lisäävän älykkyyttä sen enempää kuin shakin peluunkaan. Sen sijaan musiikin kuuntelun on havaittu muuttavan aivojen rakennetta ja hermokytköksiä muisti- ja tunnealueilla.

Professori Minna Huotilainen kirjassaan ”Näin aivot oppivat” sanoo:” Tiedetään, että tanssiminen, soittimen soittaminen ja kuorossa laulaminen sekä korttipelien ja lautapelien pelaaminen ovat sellaisia harrastuksia, joita erityisen iäkkääksi terveenä elävät harrastavat.”

Lääketieteessä musiikkia on käytetty keinona stimuloida tiettyjä aivoalueita. Esimerkiksi Saksassa musiikkiterapia on olennainen osa vaikeitten aivoleikkausten elpymisprosesseissa.

Aivotutkimuksissa musiikilliselle lahjakkuudelle ei ole löytynyt todisteita. Musikaalisuus kasvaa kokemusten ja harjoittelun myötä pikemminkin kuin geeniperintönä. Professori Minna Huotilaisen mukaan lähes jokainen vauva ja lapsi innostuu luonnostaan musiikista. Jopa äidin kohdussa lapset tunnistavat musiikin sointuja ja tempoja, jotka he näyttivät tunnistavan synnyttyään.

Musiikki ja hormonit.

Musiikki aktivoi palkkiosysteemiämme aivoissa. Mieluisan musiikin kuunteleminen vapauttaa aivoissamme dopamiinia ja serotoniinia. Ne ovat ns. endogeenisiä opioideja, jotka ohjaavat toimintaamme. Nämä palkkiohormonit ohjaavat äidin tunteita vastasyntynyttä lasta kohtaan, rakastumista, seksiä, syömistä, sosiaalisuutta jne. Ne ovat ohjanneet meitä toimimaan tavalla, joka edistää lajimme säilymistä.

Helsingin Yliopiston 2015 tutkimuksen mukaan klassisen musiikin kuuntelu aktivoi dopamiinin eritystä lisääviä geenejä aivojen synapseihin parantaen näin oppimista ja muistia. Samalla heikkeni geenien toiminta, jotka olivat yhteydessä aivojen ikääntymisen aiheuttamaan heikkenemiseen.

Musiikki ja ikääntyminen.

Musiikin harrastamisen vaikutusta ikääntymiseen on tutkittu laajasti, mutta usein suppeilla tutkimuksilla. Psychology Today julkistaman tutkimuksen mukaan klassisen musiikin kuuntelu paransi ikääntyneiden koehenkilöiden muistia. Tutkimuksessa Mozartin iloisempi musiikki oli muistille parempi kuin Mahlerin surullinen. Molemmat klassiset olivat parempia kuin pelkkä kohina.

Johns Hopkins yliopiston raportin mukaan musiikin kuuntelu lievittää ahdistusta, alentaa verenpainetta, lieventää kiputiloja, parantaa unen laatua, mielialaa sekä aktivoi huomiokykyä ja muistia. Yliopiston raportti täsmentää vielä musiikin aivoja aktivoivaa merkitystä korostamalla musiikin olevan rakenteellisesti matemaattista. Ymmärtääkseen musiikkia aivojen täytyy suorittaa paljon laskemiseen verrattavaa työtä.

Ikäihminen voi kohentaa luovuutta kuunneltaessa nuorempien suosimaa musiikkia, vaikka se ei alussa ehkä tunnukaan miellyttävältä.

Minna Huotilainen sanoo:”Ikääntyneiden aivoissa musiikin harrastaminen näkyy esimerkiksi siten, että aivokuoren oheneminen on hitaampaa erityisesti ohimolohkolla ja eri aivoalueita yhdistävät radat ovat vahvempia: niissä on enemmän solujen toimintaa nopeuttavaa myeliinieristettä ja yhteyksien lukumäärä on suurempi. Nämä muutokset vaikuttavat myös ajatteluun. Erityisesti muisti, mutta myös kielelliset kyvyt näyttävät tutkimusten mukaan olevan keskimääräistä parempia musiikkia harrastaneilla ikäihmisillä.”

Ehkä hämmästyttävintä musiikin vaikutuksessa muistiin on Alzheimerin tauti. Sairaat, jotka eivät enää edes tunne omaisiaan muistavat yhä vanhojen laulujen sanoja. Clen Cambell esimerkiksi osasi soittaa kitaraa vielä, kun kaikki muu muisti oli jo kadonnut.

Kielten opiskelu.

Musiikkitutkimuksissa on havaittu eroja kielellisten taitojen kehityksessä, tarkkaavaisuustaidoissa, työmuistissa, visuaalisen haun tehtävissä ja monissa muissa testeissä musiikkia harrastavien lasten eduksi.

Musiikki kehittää taitoja kuulla ja omaksua äänteitä. Kaikille muodostuu ns. äänikartta jo kolmivuotiaasta alkaen. Mitä myöhemmin uuden kielen opiskelu alkaa, sitä vaikeampaa on omaksua uusia äänteitä sekä puhumalla että kuuntelemalla.

Lapsille on helpointa oppia äidinkielestä poikkeavat äänteet musiikin avulla. Minna Huotilainen sanoo:”Ihmisen muisti on tarinallinen ja lorullinen. Rytmisessä, tasaisesti etenevässä tahdissa esitetyt tavut ja sanat on helpompi oppia muistamaan.””Laulussa jokaiselle tavulle on oma sävelensä. Tämä helpottaa tavujen havaitsemista, oppimista ja muistamista.”

Rytmi ja aivoaallot.

teini

Musiikin soittaminen tai laulaminen on moninkertaisesti tehokkaampaa aivojen aktivointia kuin pelkkä kuuntelu. Nopeatempoinen musiikki piristää ja tekee mielesi positiiviseksi ja optimistiseksi. Sitä voi verrata ilotulitukseen.

Musiikin esittäminen aktivoi aivoja kokonaisuutena kaikilta alueilta eikä pelkästään tiettyjä alueita kuten monissa “älyllisissä” harjoituksissa. Musiikki on ehkä paras mielen tasapainottaja, varsinkin, jos yhdistät sen kuntoiluun, joogaan tai meditointiin. On havaittu, että varsinkin aivokurkiainen, joka välittää tietoa oikean ja vasemman aivopuoliskon välillä, aktivoituu musiikin esittämisestä erityisesti.

    • Siksi kannattaa olla avoin kaikelle musiikille.
    • heavy metallin kuuntelijat kehittivät voimakkaan identiteetin tunteen.
    • Klassisen musiikin sai Lontoossa rikollisuuden asemilla putoamaan 25-37% rikollisuuden lajista riippuen.
    • Pop / rock musiikin taas havaittiin edistävän koehenkilöiden kykyä selviytyä paremmin rasitustesteistä.
    • Kuuntele musiikkia vaikka näistä osoitteista:

Luovaa työtä musiikki lähes aina häiritsee Applied Cognitive Pshygology laitoksen julkistaman tutkimuksen mukaan.

Kehita muistiasi

Jaa tämä kavereille
Posted on Jätä kommentti

Onko kahvi hyvä vai paha?

kahvipavut

Kahvi. Hyvä vai paha?

Kahvi ja kofeiinipitoiset juomat piristävät ja saavat aivot toimimaan keskittyneemmin. Kahvi on yksi maailman yleisimmistä juomista siksi sen vaikutuksia on tutkittu laajasti. Kahvi on ensi sijaisesti keskushermoston stimulantti. Se parantaa valppautta, muistia ja auttaa ehkäisemään muistisairauksia. Toisaalta liiallinen kahvin juonti on pahasta. Se nostaa verenpainetta, aiheuttaa sydämen tykytystä, ripulia, stressiä.

Kofeiinia esiintyy luontaisesti kahvipensaan pavuissa, teelehdissä ja kaakaopavuissa. Kahvi imeytyy 20 min kuluttua ja korkeimmat pitoisuudet veressä ovat  tunnin – kahden sisällä. Kahvin vaikutusaika kehossa on 3-7 tuntia. Kupillisessa espresso kahvia on alle puolet tavallisen  kahvikupin kofeiinimäärästä.

Jos haluat ottaa lyhyet päiväunet, juo kuppi kahvia ja mene sitten nokosille. Heräät automaattisesti parinkymmenen minuutin kuluttua. Jos sinulla on tärkeä tilaisuus, jossa vireytesi pitää olla maksimissaan, juo kahvia tunti ennen tilaisuutta. Jos taas tärkeintä on olla levollinen ja stressitön, älä juo kahvia ollenkaan. Tai juo juuri ennen tilaisuutta. Silloin vältät ehkä alun stressin, mutta olet sen jälkeen terävä.

Ulsterin yliopiston tutkimuksessa todettiin yhteenvetona, että kahvin hyödyt elimistölle kohtuullisesti käytettynä ovat suuremmat kuin haitat. Kahvin juonti saattaa olla vaaraksi raskaana oleville naisille, lapsille, teini-ikäisille ja sydänsairaille.

Monet kahvin suotuisat terveysvaikutukset eivät johdu kofeiinista, vaan todennäköisesti kahvin sisältämistä polyfenoleista. Yli 200 000 henkilöä ja lähes 5 milj henkilövuotta käsittäneessä tutkimuksessa 1-5 kupillista kahvia päivittäin juovilla kuolleisuus oli pienempi kuin henkilöillä, jotka eivät käyttäneet lainkaan kahvia päivittäin. Tulos oli sama riippumatta käyttikö henkilö tavallista vai kofeiinitonta kahvia.

Kahvikuppi

Aivot ja muisti.

Yleisesti tiedetään kahvin piristävän ja parantavan aivojen toimintaa. Tämä on osoitettu useilla tutkimuksilla. Kahvi virkistää ja valpastuttaa aivotoimintaa. Kofeiini ei ilmeisesti ole ainoa aine, joka vaikuttaa muistiin. Kahvi sisältää valtavasti antioksidanttisia polyfenoleita, jotka ehkäisevät solujen hapettumisvaurioita. 2018 tehdyn tutkimuksen mukaan kahvin paahtaminen muuttaa koostumusta niin, että Alzheimerin tautia aiheuttavien amyloid-beta ja tau proteiinien muodostuminen hidastuu.

Maksasairaudet.

Meta-analyysi tutkimus vuodelta 2007 kertoo, että kahvinjuojilla on 40 % vähemmän maksasairauksia kuin niillä, jotka eivät juo kahvia. Myös muut tutkimukset ovat todenneet ei-alkoholiperäisten maksasairauksien olevan vähäisempää kahvin käyttäjillä kuin niillä, jotka eivät käytä kahvia.

Eliniän pidentyminen.

Tutkimus vuodelta 2015 summaa kahvin elinikää pidentäviä vaikutuksia toteamalla, että kahvin nauttimisen määrä on kääntäen verrannollinen useissa yleisissä taudeissa, kuten 2-tyypin diabetes, maksasyöpä, kohdunkaulan syöpä, virtsarakon (prostata) syöpä, sydänsairaudet, neurologiset sairaudet ym.

Dementia ja Alzheimerin tauti.

2012 tehty tutkimus havaitsi vanhuksilla, joille ei kehittynyt dementiaa, kaksinkertaisen määrän kofeiinia veressä verrattuna niihin, joilla oli kehittynyt dementiaa. Kaikki tutkimukset eivät kuitenkaan tue ajatusta kahvin muistisairauksia estävistä vaikutuksista. Suomalaiset Eskelinen ja Kallio toteavat kolmen viidestä tutkimuksesta puoltavan kahvin muistisairauksia estäviä vaikutuksia.

Tyypin 2 Diabetes.

2009 tehdyn tutkimuksen mukaan 14 tutkimusta 18:sta tukee kahvin positiivisia vaikutuksia kakkostyypin diabeteksen estämisessä. Tutkimuksessa havaittiin henkilöillä, jotka joivat enemmän kuin 5 kupillista päivässä, olevan 50% alhaisempi riski saada tyypin 2 diabetes kuin kaksi kupillista tai vähemmän juovilla.

Kahvi on aivoille hyvää

Telomeerit.

Ns. Nurses Health Study käsitti 4780 naista. Kyselykaavakkeen tulosten perusteella havaittiin kahvin käytön olevan selvästi yhteydessä pidempiin telomeereihin. Kahvin käyttäjillä telomeerit olivat pidempiä kuin muilla. Pitkät telomeerit lisäävät elinikää, koska solujen jakautuessa ne lyhenevät. Kun telomeeri loppuu, loppuu solun elämäkin. Toinen tutkimus, jossa selvitettiin pelkän kofeiinin vaikutusta telomeerien pituuteen, ei havaittu korrelaatiota. Kahvin positiivinen vaikutus telomeerien pituuteen eli pidempään elämänodotteeseen täytyi siis johtua muista kahvin sisältävistä ainesosista. Todennäköisesti antioksidanttisista polyfenoleista.

Kahvin haittoja.

Kahvi aiheuttaa närästystä, ripulia ja pahoinvointia varsinkin liiallisesti käytettynä. Kahvi aiheuttaa helposti sydämen tykytystä ja verenpainetta joillakin henkilöillä. Koska kahvi on voimakas, koko kehoon vaikuttava aine, sitä ei suositella raskaana oleville. Tutkimuksissa on havaittu kahvin lisäävän osteoporoosin riskiä ikääntyneillä henkilöillä, mutta ei keski-ikäisillä ja nuoremmilla.

Jaa tämä kavereille
Posted on Jätä kommentti

Onko ihminen biologinen algoritmi?

Robo suunnistaa

Oletko sinä ja minä vain biologinen algoritmi?

Tekoäly voittaa ihmisen kaikissa tieto- ja älypeleissä. Siltä puuttuu vielä tietoisuus, tunteet, luovuus ja mielikuvitus. Monipuolinen, joustava liikkuminenkin on sillä vielä saavuttamatta. Jos ihminen onkin lopulta vain biologinen algoritmi, niin samat säännöt voidaan ohjelmoida myös tekoälyyn. Mitä meille tapahtuu, jos näin käy?

Tekoäly.

Tietokoneet toimivat täsmälleen ohjelmansa mukaan. Tietokoneeseen tai robottiin ohjelmoitu tekoäly toimii lopulta myös vain ohjelmansa mukaan. Tekoälyn ero perinteisiin ohjelmiin on se, että siihen on ohjelmoitu oppimista. Se ottaa ympäristöstä palautetta ja osaa sen mukaan hakea uusia ratkaisuja sekä oppia tunnistamaan parhaat.

Maailmankuulu historioitsija ja kirjailija, Noah Harari ja suomalainen Pentti O. Haikonen ovat jälleen nostaneet esiin ajatuksen ihmisestä biologisena algoritmina.

Matelijat.

Matelijoiden aivoissa selkäydin ja sen jatke sisältää biologisen ohjelman, jonka mukaan eläin toimii saatuaan ulkoisen impulssin. Paul MacLean loi konseptin ”Triune brain”. Mallin siitä miten aivomme ovat vuosimiljoonien kuluessa kehittyneet matelijoiden aivoista. 

Matelijoilla ei ole tunteita, siksi ne eivät huolehdi jälkeläisistään, eivät leiki eivätkä koe tunnesiteitä laumaan.  Matelijan poikanen on omillaan heti syntymänsä jälkeen. Se toimii koko elämänsä alkuperäisen algoritmin mukaan. Matelijan koko keho toimii täysin algoritmin mukaan ilman tietoista puuttumista toimintoihin.

Nisäkkäät.

Nisäkkäiden aivot sen sijaan osaavat ottaa laajempia impulssikirjoa ja muodostaa niistä tunnetiloja. Tunnetilat muokkaavat reaktioita antaen niille suuremman määrän variantteja. Nisäkkäät tallentavat tunnetilojen vahvistamia muistoja. Korkeampitasoinen nisäkäs on matelijaan verrattuna ikäänkuin tekoäly, joka osaa sopeuttaa reaktionsa muistissa oleviin aiempiin kokemuksiin. Nisäkkäänkin fyysiset elintoiminnot ovat ”vain” monimutkainen algoritmi, joka toimii sääntöjensä mukaan. Nisäkäs kasvattaa lapsensa ja suojelee niitä oman henkensäkin uhalla. Menestyksekkäät reaktiot tallentuvat automaattiseen muistiin, josta ne saadaan käyttöön sekunnin murto-osassa. Vähemmän menestyksekkäisiin reaktioihin tallentuu negatiivinen tunnetila epäonnistumisen johdosta. Tällaista reaktiota ei toisteta ja ne häipyvät vähin erin automaattisesta muistista.

Ihminen.

Ihminen poikkeaa muista nisäkkäistä lähinnä aivokuoren ansiosta. Aivokuoren otsalohko mahdollistaa paremman päättelyn prosessoinnin. Ihminen eroaa nisäkkäistä  myös kyvyllä monimutkaiseen kommunikointiin. Monimutkainen kommunikointi on mahdollistanut laajamittaisen yhteistyön suurenkin ihmisjoukon kesken. Mikään muu eläin ei pysty joustavaan yhteistyöhön satojen, tuhansien, jopa miljoonien yksilöiden välillä. Kommunikointi antaa mahdollisuuden käyttää hyväksi muiden kokemuksia ja toimia joukolla yhteisen päämäärän saavuttamiseksi.

Periaatekuva aivoista

Ihminen on kehittynyt tietokoneisiin verrattavista matelijoista. Ihmisen perusalgoritmiin on tullut kyky ohjata päätöksiä tunteiden, muistojen ja muiden jakamien tietojen avulla. Kaikki kokemukset ja tiedot ohjaavat algoritmia eteenpäin. Kommunikointikyvyn lisäksi ihmisellä on vielä kyky kuvitella asoita. Kuvittelu on nykyaikaisen yhteiskunnan peruskivi. Raha, liberalismi ja uskonnot perustuvat kuvitteluun. Luottaminen kuviteltuun asiaan on mahdollistanut suurten ihmisjoukkojen yhteistoiminnan.

Noah Hararin mukaan biologit ovat sitä mieltä, että luovuus ja kyky kuvitella asioita ovat vain kehomme biokemiallinen prosessi eikä siihen sisälly mitään yliluonnollista.

Voidaanko siis ajatella, että meillä kaikilla on sama fyysinen perusalgoritmi, joka sitten muuntuu geeniemme ja elintapojemme mukaan? Henkisiä ominaisuuksia  varmaankin ohjaa ihmisille tyypillinen käyttäytyminen. Tätä perusalgoritmia muuntaa sitten yksilötasolla geeneissämme oleva satunnaisvaihtelu. Koko elinaikamme karttuvat kokemukset ja muistot lopulta muokkaavat meistä yksilöitä. Perusalgoritmiamme muokkaavia tekijöitä on niin paljon, että kahta samanlaista ei ole.

Algoritmi.

Miten algoritmi toimii? John Rateyn (User´s Guide to the Brain) mukaan muistot syntyvät aivoissa tiettyjen neuronien aktivoituessa samanaikaisesti. Muisto sisältää näkö, kuulo, haju ym. aistien neuronien samanaikaisella aktivoitumisella. Aivot vertaavat aina aistihavaintoa muistissa jo oleviin havaintoihin selvittääkseen onko kyseessä uusi asia vai onko se jo tuttu. Muistot hakevat aina suurempaa kuvaa, johon liittyä. Jos muisto ei sovi mihinkään aikaisempaan, se hylätään tai se muokkautuu sopimaan aikaisempaan maailmankuvaan.

Ihmisen algoritmi

Aivomme tulkitsevat maailmankuvaan sopimattomat tapahtumat helposti taustameluksi, joka poistetaan muistikuvasta (Ratey).  Näin me keräämme jatkuvasti kokemuksia tukemaan vanhoja kokonaisuuksia. Vain harvoin olemme valmiita muuttamaan maailmankuvaamme. Vanhan maailmankuvan hylkääminen tapahtuu helpoiten teini-iässä, jolloin aivoihin ei vielä ole syntynyt vahvoja kokonaisuuksia. Vanhempana täyskäännös vaatii jo valtavan suuren, järisyttävän tapahtuman tai pitkän tapahtumaketjun, jotta vanha maailmankuva hylättäisiin.

Pentti O. Haikonen sanoo: ”Ajattelu ei kuitenkaan ole ohjelmakäskyjen mekaanista suorittamista, vaan se on merkityksillä operoimista. Ja merkitysten mukanaolo tuo mukaan myös tunteet. ”

Missä on vapaa tahto?

Syöttämällä ”sopivia” kokemuksia saadaan yksilön algoritmia muutettua. Näinhän poliitikot ja mainostajat pyrkivät tekemään. Mikä mahdollisuus on sinulla tai minulla tehdä omia päätöksiä? Kaikki päätöksemme syntyvät yllä olevan kuvan mukaisessa algoritmissa.

Pentti O. Haikonen on sitä mieltä, että vapaata tahtoa ei juuri ole olemassa. Jokainen päätöksemme perustuu aina johonkin muuhun, joka taas perustuu johonkin muuhun jne.

Olenko siis vastuussa käyttäytymisestäni?

Satkynukke

Ajatellaan, että minulla on geeneissä tullut keskimääräistä huonompi älykkyys. Ajatellaan vielä, että lapsuuteni on ollut kylmä ja kurja. Perusalgoritmiini on tullut vielä negatiivisia geenejä, jota sitten huonot muistot ovat muuttaneet niin, että koen ympäristön ja muut ihmiset negatiivisesti. Onko minun syyni, että käyttäydyn yhteiskuntaan sopimattomasti?

Negatiivista algoritmiani on lisäksi muokattu väritetyillä tai valeuutisilla, joissa on tuettu käsitystäni muiden, parempiosaisten ihmisten salaliitolla minua ja minun kaltaisiani vastaan.

Algoritmini toimintaa ohjaa myös yhteiskunnan määräykset, säännöt, lait ja uskomukset. Yhteiskunta palkitsee suotuisaa toimintaa ja rankaisee ei-toivotusta toiminnasta. Normaali ihminen välttää yhteiskunnan toiveiden vastaista toimintaa ja haluaa mieluummin tulla yhteiskunnan palkitsemaksi. Joskus kuitenkin henkilön maailmankuvassa yhteiskunta ja sen valtaa pitävät ovat salaliitossa häntä vastaan. Hän on saattanut kokea objektiivisestikin katsottuna syrjintää tai huonoa kohtelua, joten on luonnollista, että hänen maailmankuvansa saattaa olla negatiivinen.

Identtiset kaksoset.

Steven Pinker, käyttäytymispsykologian professori Harvardin yliopistosta kertoo kirjassaan ”The blank slate” identtisistä kaksosista, jotka on heti syntymän jälkeen erotettu toisistaan. Toinen natsiperheeseen Saksassa ja toinen juutalaiseen perheeseen Trinidadissa. Aikuisena kohdatessaan heillä oli täsmälleen samanlaiset vaatteet , kuminauha ranteessaan ja samanlaiset oudot maneerit. Pinker kertoo, että tämä ei suinkaan ole erikoistapaus. Päinvastoin juuri tämä havainto tehdään aina uudestaan identtisten kaksosten kohdalla. Pelkästään samat geenit eivät kuitenkaan tee ihmisistä välttämättä samanlaisia. Samassa perheessä kasvaneet identtiset kaksoset eivät ole tutkimusten mukaan yhtään samanlaisempia kuin erillään kasvaneet.

Epigenetiikka kartoittaa geenien käyttäytymistä. Se tietää geenien olevan joko päällä tai pois erinäisten, ehkä ulkoisten syiden aiheuttamana. Samojen geenien ei siis pitäisi vielä aiheuttaa identtisissä kaksosissa havaittavaa samanlaisuutta. Jostain syystä geenien asentokin näyttäisi olevan sama vielä vuosikymmenienkin jälkeen, vaikka kaksoset ovat eläneet täysin erillään.

Tiedetään, että monet sairaudet liittyvät geeneihin. Alkoholismille ja yleensäkin riippuvuuksille altistava geeni on löydetty. ADHD on liitetty samaan riippuvuuksia aiheuttavaan geeniin. Uteliaisuuteemmekin vaikuttaa geeni The National Center for Biotechnology Information (NCBI) julkistaman tutkimuksen mukaan.

Mitä tästä opimme?

Emme mitään. Tai sitten sen, että geenien vaikutus on erittäin vahva. Tai vielä senkin, että ihmisen algoritmi, perimä, ympäristötekijät ja kokemukset muokkaavat syntymässä saamamme algoritmia. Vapaan tahdon osuus jää arvoitukseksi, mutta yhteisön säännöillä on varmasti käytöstämme ohjaava vaikutus.

Tiede tuntee universumin paremmin kuin ihmisen aivot.

Tiede ei tiedä:

    • Mitä on tietoisuus? Onko tietoisuus ohjelmoitavissa algoritmiksi? 
    • Onko ihmisellä vapaata omaa tahtoa?
    • Miten aivot ohjaavat käyttäytymistämme?
    • Miksi me nukumme ja uneksimme ja mitä silloin täsmälleen tapahtuu?
    • Miten muistaminen tapahtuu?
    • Miten monimutkaiset liikkeet voidaan tehdä salamannopeasti? Eli miten ne ovat tallentuneet motoriseen muistiin?

Arvostele tämä artikkeli tai jätä kommentti.

Kehita muistiasi

Jaa tämä kavereille
Posted on 2 kommenttia

Hengitä oikein

Vanha mies puhaltaa

Hengitä oikein niin opit ja muistat paremmin.

Hengityksen kontrollointi on tärkeimpiä asioita joogaa ja meditointia harjoitettaessa. Samoin urheilijat ja esiintyjät keskittyvät rauhoittamalla hengityksensä juuri ennen suoritusta.

Hengitystekniikka

Hengitys tuo happea verenkiertoomme. Hemoglobiini ohjaa hapen vapautumista lihasten ja aivojen käyttöön. Ruumiillisessa rasituksessa yritämme suun kautta ilmaa haukkomalla hengittää nopeasti, jotta lihaksemme saisivat tarpeeksi happea. Kun hengitämme nopeasti siirrymme kiihottuneeseen ja jännittyneeseen tilaan, jossa kaikki energia ohjataan lihasten käyttöön. Kun rasitus on ohi, hengitämme rauhallisesti koko keuhkoillamme nenän kautta, rauhoitumme ja verenpaine laskee.

Keuhkot

Kontrolloitu hengitys tunnetaan tieteessä nimellä ”cardiac coherence”.  Autonominen eli tahdosta riippumaton hermostomme säätelee hengitystä, sydämen sykettä ja monia muita kehon toimintoja.

Rauhallinen ja rentoutunut hengitys on keskimäärin 6 hengityssykliä minuutissa ja vastaava sydämen syketaso 0,1 Hz (=60 sykettä / minuutti).

Box breathing.

Istumatyö on aiheuttanut hengitystapamme muuttumiseen pinnalliseksi, vain keuhkojen yläosalla tapahtuvaksi. Pystyssä tai makuulla ollessamme on helpompi hengittää koko vartalolla niin, että myös pallea tulee mukaan.

Vuonna 2017 suoritettu tutkimus selvitti syvään hengittämisen vaikutusta huomiokykyyn ja stressihormoniin. Koehenkilöt harjoittelivat syväänhengitystä kahdeksan viikon aikana. Hengitys harjoitettiin tasolle neljä sisäänhengitystä minuutissa normaalin kuuden sijaan. Tämä tapa on ns. Box breathing nimellä tunnettu menetelmä, jolla hengitys tasataan tavoitteena keskittyminen ja mielen rauhoittaminen. Tutkimuksen tulos oli koehenkilöiden stressihormonitason alentuminen ja huomiokyvyn  parantuminen lähtötasoa ja kontrolliryhmää selvästi paremmaksi. Box breathing tarkoittaa neljää neljän sekunnin vaihetta:

Sisäänhengitys laskien hitaasti neljään.

Hengityksen pidättäminen  laskien neljään.

Ulos hengittäminen laskien taas hitaasti neljään.

Vielä neljän sekunnin hengityksen pidättäminen ennen seuraavaa sisään ja ulos hengityskertaa.

Hengityksen rytmi koordinoi aivojen sähköisiä toimintoja. Northwestern Universityn tutkimuksen mukaan hengitystapa vaikuttaa aivojen hermosolujen toimintaan laajalti. Tutkijat havaitsivat hippokampuksen ja mantelitumakkeen sähkökäyrien  synkronoituvan spontaanissa sisäänhengityksessä. Mantelitumake säätelee tunnealueita. Hippokampus taas ohjaa oppimista ja muistamista. Oppiminen ja muistaminen tehostuivat enemmän aina sisään hengitettäessä.

Tutkijat löysivät aivoista pre-Bötzinger complex neuroneja, jotka kontrolloivat rauhoittumista. Näin pystyttiin paikantamaan aivojen alue, jossa hengitys vaikuttaa suoraan tunnetiloihin. Hengitystä muuttamalla voidaan ohjata tunnetiloja. Varsinkin Pranayama joogaa on käytetty menestyksellisesti tunnetilojen rauhoittamiseen.

Hengitä nenän kautta 

Hengitä nenan kautta

The Guardianin artikkelissa kerrotaan tutkimuksesta, jossa todettiin aivojen hippokampuksen ja mantelitumakkeen alueiden aktivoituvan, kun hengitettiin nenän kautta. Kun sitten siirryttiin hengittämään suun kautta aktivoitumista ei tapahtunut. Tämä ero johtui tutkijoiden mukaan hajuaistin aktivoitumisesta nenän kautta hengitettäessä. Hajuaistin aktivoituminen näyttäisi aktivoivan myös muita aivotoimintoja.

Karjan kasvattajat tietävät kokemuksesta, että suun kautta hengittävä eläin on sairas.  Koiraeläimet ovat ainoat suun kautta hengittävät nisäkkäät . Lukuisat eläinkokeet ovatkin osittaneet nisäkkäiden aivotoiminnan aktivoituvan hajuaistin herkistyttyä.

Keskity nenän kautta hengittämiseen varsinkin, kun pyrit hallitsemaan stressiä ja negatiivisia tunteita. Lisäksi rauhallinen hengittäminen parantaa kykyä keskittyä ja tehdä aistihavaintoja. Hengitysrytmin ja -tavan vaikutus muistamiseen ja oppimiseen ei ole enää uskon asia. Jokainen pystyy rauhallisesti nenän kautta hengittämällä parantamaan tunnetilaansa ja parantamaan kykyään oppia ja muistaa.

Kehita muistiasi

Jaa tämä kavereille
Posted on Jätä kommentti

Sisäinen puhe.

Thinking moon

Sisäinen puhe. Puhu itsellesi.

Oletko ajatellut miksi puhut itsellesi? Oletko ajatellut, mitä ajattelu on? Emme voi ajatella ilman, että meillä on kieli, jolla ajattelisimme.

”Mitä siis on ajattelu? Sehän on se sisäinen puhe.” sanoo Professori Pentti O.A. Haikonen.

Sisäinen puhe on väline, jolla ajattelu tapahtuu.

Thinking brain

Kolmivuotiaat lapset puhuvat usein itselleen ääneen. Myöhemmin ääneen puhuminen vähenee ja muuttuu äänettömäksi.

Mitä on sisäinen puhe.

”Sisäinen puhe on ehdottoman tarpeellinen, sillä ilman sitä emme kuulisi omia ajatuksiamme emmekä tulisi niistä tietoisiksi (Pentti O.A. Haikonen ). Emme voi ajatella ellei meillä ole kieltä / välinettä, jolla kerromme ajatuksemme itsellemme. Puhe on tapa kommunikoida muiden, myös itsemme, kanssa. Ilman puhetta emme voi ajatella syvällisesti.

Sisäinen puhe mahdollistaa myös itsetarkkailun ja arvioinnin ja vaikuttaa tätä kautta itsetietoisuuteen.”

Girl knows

Pentti O.A. Haikonen sanoo: ”Ajatuskuviot on palautettava aistihavaintojen muotoon kytkemällä signaalit takaisin aistiaivokuorelle, jossa ne tulkitaan ikään kuin kuultavana puheena tai ikään kuin nähtävinä visuaalisina hahmoina.”

” Sisäistä puhetta on valveilla ollessa lähes mahdoton keskeyttää.” ” Jatkuva itsekseen puhuminen on tuon sisäisen takaisinkytkennän opettelua ja vahvistusta. ”

Sisäisen puheen kieli.

Ajattelu siis ilmenee sisäisenä puheena. Jopa syntymästään kuuromykillä on sisäinen puhe, joka ei ilmene kuultuna, vaan enemmän visuaalisina ilmiöinä, viittomakielenä tai jopa kirjoitettuna tekstinä riippuen siitä, mitä kommunikointitapaa he ovat opetelleet. Me voimme ajatella monella kielellä (joita osaamme hyvin), myös viittomakielellä.

Opi kieliä ja pärjäät missä vain

Aivokuvauksissa on havaittu sisäisen puheen liittyvän ajatteluun, muistiin ja tietoisuuteen riippumatta siitä, millä ”kielellä” sisäinen puhe tapahtuu. On jopa havaittu syntymästään kuuromykkien osoittavan vajavuutta ajattelemisessa, kunnes oppivat merkkikielen.

Sisäinen puhe / kieli on väline, jolla ajattelu tapahtuu.

Sisäisen puheen vaikutus.

Sisäinen puhe on luonnollista. Me kaikki puhumme itsellemme läpi koko päivän. Sisäinen puhe vahvistaa ajatuksiamme. Se helpottaa muistamista ja ongelmien  ratkaisemista.

tytto onnistui

Sisäinen puhe voi tehdä meidät joko onnelliseksi tai onnettomaksi. Negatiivinen sisäinen puhe murentaa itsetuntoamme. Sisäinen minämme on varovainen ja epäileväinen luonnostaan. Se on kehittynyt pelkäämään pahinta.

synkat ajatukset

Stressi ja uupumus johtuvat sisäisestä puheesta, joka on vienyt meidät alaspäin johtavaan kierteeseen, emmekä osaa katkaista sitä. Olemme osa näytelmää, jota sisäinen puhe pyörittää. Sisäisessä puheessa puhumme itsellemme ajatuksia ja uskomuksia. Puhumme itsellemme myös asioita, joita joku toinen on saattanut syöttää meille.  Sisäisellä puheellamme voimme joko jatkaa huonoja tapoja, jotka sairastuttavat meidät henkisesti ja fyysisesti. Tai sitten voimme puhua itsemme ulos negatiivisesta kierteestä ja siirtymään terveelisempään ja onnellisempaan elämään. Psykiatri pyrkii muuttamaan sisäistä puhettasi johtamalla sinua positiivisempaan suuntaan.

Sisäisesti puhumalla täydennät maailmankuvaasi. Teet itsellesi totta asioista, joiden uskot olevan totta. Katselet sitten maailmaa oman, ainutlaatuisen maailmankuvasi läpi.

Sisäinen puhe auttaa keskittymään.

Sisäinen puhe auttaa meitä keskittymään käsillä olevaan asiaan ja onnistumaan, jos puheen sävy on kannustava. Sisäisessä puheessa käsittelemme asioita. Sen avulla opimme ja muistamme tärkeitä asioita. Sisäinen puhe ikäänkuin kertaa ja syventää oppimistamme. Urheilijoiden ”tsemppaus” on tyypillinen esimerkki tietoisesta sisäisen puheen ohjaamisesta ja hyödyntämisestä.

self talk

Sisäisen puheen on havaittu liittyvän ajatusten vaelteluun. Kun mielenkiintomme ei jaksa pysyä työssä tai opiskelussa, ajatukset karkaavat mielenkiintoisemmille alueille ja tietoisuus sen hetkisestä ympäristöstämme häviää.

Maailmankuva ja sisäinen puhe.

Jos ajattelemme merkityksellisiä asioita, maailmankuvamme kehittyy. Jos taas ohjaamme ajatuksiamme hetkellisiin tunteisiin ja ajanvietteeseen, olemme ulkoisten ärsykkeiden varassa emmekä välttämättä opi ajattelemaan. Ajattelu muistuttaa vuoropuhelua, jossa sisäisen puheen avulla käsitellään asioita monelta eri suunnalta.

Sisäinen puhe on väline oppimiseen ja muistamiseen.

Sisäinen puhe on välineemme ymmärtää asioita paremmin. Se auttaa varautumaan vaaroihin, mutta sen avulla opimme ja muistamme. Se myös motivoi keskittymään hyviin ja tärkeisiin asioihin, jotka auttavat menestymään maailmassa.

Opit ja muistat mitä vain kunhan päätät tehdä niin. Sisäinen puheesi on ohjelma, jonka sisäinen tietokoneesi suorittaa, kun käsket sitä.

Kehita muistiasi

Tehokas opiskelu

Jaa tämä kavereille
Posted on Jätä kommentti

Valo / pimeä rytmi

Sisainen rytmi

Aivoissa on kello.

Oppiminen ja muisti ovat vahvasti riippuvaisia sisäisen kellomme toiminnasta.

Riittävä uni ja lepo on tärkeää, mutta myös unen rytmi ja ajoitus ratkaisevat. Sisäinen kellomme ohjaa mm.:

  • sydämen toimintaa,
  • kehon lämpötilaa,
  • puolustusmekanismeja,
  • nälän ja kylläisyyden tunnetta,
  • henkistä vireyttä,
  • mielialaa ja stressiä.

Häiriintynyt rytmi on yhteydessä liikenneonnettomuuksiin, työtapaturmiin, sydänkohtauksiin ja älyllisen suoritustason laskuun.

Aivoissa on sisäinen kello.

Aivoissamme on SCN:ksi nimetty alue, joka toimii kehomme kellona. Se sijaitsee näköhermojemme risteyskohdassa.

Biologinen kello

Lähde: https://en.wikipedia.org/wiki/Circadian_rhythm#/media/File:Biological_clock_human.svg

Päiväntasajan seudulla sisäinen kellomme ( circadian rytmi ) toimii säännöllisimmin. Navoille päin mentäessä valo / pimeä rytmi vaihtelee tuntuvastikin vuodenaikojen mukaan. Napa-alueiden eliöillä kello jopa saattaa pysähtyä vuodenaikoina, jolloin valo / pimeärytmiä ei ole. Lähellä napa-alueita asuvilla ihmisillä 10-20 prosentilla esiintyy kaamosmasennusta (seasonal disorder), joka johtuu serotoniini hormonin erittymisen häiriöistä valon puutteen vuoksi.

Geenit tahdistavat valo/pimeä rytmiä.

Myös geenit aktivoituvat päivärytmin mukaan. Samoin toimivat hormonit melatoniini, kortisoli ja serotoniini. Melatoniini valmistaa kehomme yön lepoa varten. Aamulla eritys loppuu ja lisääntyvä kortisolin eritys aktivoi kehon uuden päivän alkuun. Vuodenaikojen vaihtelu häiritsee sisäistä kelloamme ja johtaa helposti mielialahormoni, serotoniinin erittymisen vähentymiseen.

Hormonit ohjaavat aineenvaihduntaamme, nälän ja kylläisyyden tunnettamme päivärytmissämme. Yön ja levon aikana taas kehon painopiste siirtyy enemmän immuunipuolustukseen ja tulehdusten ehkäisyyn. Stressihormoni kortisoilia tarvitaan valoisan aikana, mutta pimeän aikaan sen tuotanto tyrehtyy. Kortisoli huolehtii aamulla herätyksestämme kello 4-6 välillä.

Sisäisen kellon häiriintyminen.

Sisäinen kellomme voi häiriintyä myös ulkoisista tekijöistä johtuen. Tyypillisiä häriöitä aiheutuu valvomisesta, stressistä,  aikaeroista matkustettaessa ja tietysti vuorotyöstä. Aikaerot tuntuvat epämääräisenä sumuisuutena ja väsymyksenä. Parannuskeinoja ei ole muita kuin lepo ja tottuminen uuteen rytmiin.

Vuorotyö saattaa aiheuttaa joillekin väsymyksen lisäksi myös kroonisia ongelmia aineenvaihdunnassa, jotka ilmenevät lihomisena. Lihominen ja aineenvaihduntahäiriöt johtavat häiriöihin insuliinihormonin erittymisessä. Aivojen sisäinen kello kontrolloi myös sydämen rytmitystä. Lääkärit ja tutkijat ovat jo kauan tienneet sydämen rytmihäiriöiden sattuvan useimmiten aamuisin. Myös vernpainelääkkeiden tiedetään toimivan paremmin, kun lääke on otettu illalla.

Sisäisen kellon häiriintyminen johtaa helposti univajeeseen, josta seuraa leptin hormonin vaje ja grelin hormonin liikamäärä. Nämä johtavat nälän tunteeseen ja lihomiseen.

Teini-ikäisillä rytmi muuttuu myöhemmäksi melatoniini hormonin myöhäisemmän erittymisen vuoksi. Väsymys tulee myöhemmin ja unen tarve jatkuu pitkälle aamuun. Koulut kuitenkin toimivat aikuisten kellojen mukaan. Lapset ja nuoret tarvitsevat paljon unta, koska kasvuhormonia erittyy runsaasti syvän unen vaiheissa.

teini

Tiedetään, että stressi aiheuttaa unettomuutta kohonneen kortisolin erityksen myötä. Uusi tutkimus antaa viitteitä, että lämmin kylpy tai sauna illalla laskee stressiä ja tehostaa unirytmiä. Toinen tutkimus taas kertoo, että uni on syvempää viileässä kuin liian lämpimässä. Siis iltasauna ja viileä makuhuone edistävät unta.

Immuunipuolustus ja rokotukset.

Useimmat meistä ovat huomanneet sairastuvansa helpommin virus- tai bakteeriperäisiin tauteihin, kun olemme nukkuneet huonosti ja olemme väsyneitä. Tutkijat ovat havainneet myös immuunipuolustuksen välittäjäaineiden toimivan sisäisen kellon ohjaamina. Eläinkokeissa on jopa havaittu rokotusten vaikutuksen olevan riippuvainen vuorokauden ajasta, jolloin ne on annettu. Samoin on havaittu bakteeritartuntojen ärhäkkyyden olevan riippuvainen vuorokauden ajasta, jolloin tartunta on saatu. Tutkimuksissa on myös havaittu rokotuksen vaikutuksen pikku lapsilla olevan parempi, kun lapsi saa nukkua heti rokotuksen jälkeen.

Kellokoneisto huolehtii biologisesta rytmistämme.

Luultavasti sisäinen kellokoneistomme on paljon tärkeämpi kuin yleensä arvataankaan. Kyse ei ole suinkaan vain unen puutteesta, vaan biologisesta rytmistämme, joka säätää toimintaamme luonnon tuhansien vuosien kehityksen tuloksena.

Näyttäisi siltä, että biologinen rytmimme kärsii iän myötä juuri silmien valoherkkyydestä johtuen. On tärkeää muistaa, että sisäisen kellomme toimintaa häiritsee elektronisten laitteiden sininen keinovalo, joka sotkee rytmiä kaiken ikäisillä. Eläimiä seuraamalla on helppo havaita niiden noudattavan tarkasti omaa rytmiään. Rytmi koskee paitsi lepoa ja unta myös syömisen ja sitä kautta kehon aineenvaihdunnan rytmiä. Tieteessä puhutaan uni / valveillaolo homeostaasista. Se tarkoittaa kehon automaattista pyrkimystä tasapainottamaan rytmiämme. Tämän rytmin on havaittu koskevan paitsi elämiä, myös kasveja, sieniä ja jopa bakteereja. Pimeässä elävillä eliöillä kello toimii ilman valoakin. Samoin rytmi toimii myös sokeilla tai sokeutuneilla eläimillä.

Opiskeluajankohdat
Opiskeluajankohdat

Unen vaikutus oppimiseen ja muistiin.

Rytmi määrää unen ja valveillaolon tahdistuksen. Uni on tärkeää paitsi fyysisille elintoiminnoille, erityisesti muistin toiminnalle. Valveillaolon aikana merkitykselliset asiat tallentuvat työmuistista lyhytkestoiseen muistiin. Nukkuessamme aivomme käsittelevät lyhytkestoisen muistimme sisällön linkittämällä asiat oikeisiin yhteyksiinsä ja tallentamalla ne pitkäkestoiseen muistiimme. Muistojen käsittelyä tapahtuu paitsi syvimmässä unen vaiheessa, myös unen kevyemmässä REM vaiheessa. Muistojen käsittely ilmenee meille unina. Lisäksi unen aikana selkäytimen neste huuhtelee aivoistamme sinne aineenvaihdunnassa kertyneet partikkelit, jotka ehkäisevät hermokytkösten muodostumista .

Noudata sisäistä kelloasi.

Koska rytmi ja uni ovat elintärkeitä, on hyvä välttää myöhään illalla työskentelyä, opiskelua ja sinisen valon elektronisia laitteita. Ei siis kannata tuhlata aikaa liialliseen raatamiseen rytmistä välittämättä. Paremman tuloksen saa vähemmällä vaivalla.

Kehita muistiasi

Tehokas opiskelu

Jaa tämä kavereille
Posted on Jätä kommentti

Tiedostamaton oppiminen

DNA rihmasto

Tiedostamaton oppiminen.

Kaada oppi selkärankaasi.

Aivot on tärkein elimemme. Kaikki muut voidaan vaihtaa, mutta aivoja ei. Menestymisesi seuraelämässä, työelämässä ja opiskelussa riippuu aivoistasi. Toiminnoistamme suurin osa on aivojemme tiedostamattoman osan ohjaamaa.

Suurin virhe opiskelussa on työntää aivojesi tietoinen osa täyteen yksityiskohtia antamatta aivojesi tiedostamattomalle osalle aikaa työstää opittavaa. Käytät paljon aikaa mekaanisesti lapioimalla tietoa sisään ilman, että ehtisit todella pohtia sen merkitystä ja sisältöä.

Lapiomies pieni

Kaada oppi selkärankaasi antamalla sille aikaa.

Tietoisuus.

Oletko tietoinen olento? Vai oletko tiedostamaton algoritmi, joka kuvittelee olevansa täysin tietoinen?

Koostumme sadasta miljardista solusta, joilla ei ole tietoisuutta. Kun ne laitetaan yhteen syntyy tietoisuus. Miksi? Mitä tietoisuus on?

Kehosta ei löydy kohtaa, jossa tietoisuus on.

Algoritmi.

Algoritmi

Elämä maapallolle on syntynyt solussa olevana algoritmina. Useimmilla eliöillä ei ole tietoisuutta itsestään. Ne toimivat algoritminsa mukaan. Kun tietty ärsyke ylittää kynnyksen, laukeaa algoritmin mukainen toiminta.

Aikojen kuluessa algoritmeihin on tullut mutaatioita. Joidenkin eliöiden aivot ovat kasvaneet. Niille on syntynyt tunnealueita ja päättelykykyä. Algoritmit ovat näillä monimutkaistuneet. Toiminnan laukeaminen on tullut riippuvaiseksi myös eliön yksilöllisistä tunteista tai tietojen prosessoinnista.

Tietoisuudesta.

Algoritmin mukainen toiminta näillä ei siis laukea pelkästään ulkoisista tekijöistä johtuen, vaan siihen vaikuttaa myös eliön yksilölliset kokemukset ja tiedon prosessointi.

Autonominen eli tiedostamaton hermosto.

Tiedostamattomaan hermostoomme tallentunut toiminto on salamannopeaa, koska se on valmiiksi ”kovakoodattu” hermoyhteyksiin. Hyvin opittu asia tallentuu tiedostamattomaan muistiimme. Kun olemme harjoitelleet hyvin, osaamme tehdä asioita sen kummemmin miettimättä. Kansan kielellä oppi on selkärangassamme. Osaamme ajaa pyörällä, uida, ajaa autoa, tanssia jne. miettimättä mitä teemme. Kun olemme oppineet vieraan kielen hyvin, osaamme käyttää sitä ajattelematta, miten lause rakennetaan. Kielet ovat kuin käyttöjärjestelmiä, jotka vain ladataan jostain ja sitten käytetään samoin kuin taito ajaa polkupyörää.

Toiminnastamme yli 90% on tiedostamattoman hermoston ohjaamaa ja vain murto-osa on tietoista.

Tiedostamattomat ennakkoluulot.

Ennakkoluulomme ovat vanhoja tiedostamattomia malleja, jotka ohjaavat toimintaamme, vaikka joistakin niistä olisi järkevää sanoutua irti. Ennakkoluulot olivat tärkeitä, kun piti nopeasti päättää onko joku ihminen tai eläin tai jopa kasvi vaarallinen. Ennakkoluulo voi myös olla tuhoisa, jos sanomme itsellemme ”en opi tätä ikinä”. Silloin emme enää opikaan. Tai, jos sanomme ”mikään ei onnistu”. Minkä kerrot itsellesi, se myös toteutuu.

Ennakkoluulot ovat usein väärässä. Siksi meidän tulee päivittää niitä mielessämme. Päivittäminen tapahtuu usein, kun ajatuksemme harhailee sinne tänne. On tyypillistä, että puhumme äänettömästi itsellemme pohtiessamme jotain monimutkaista asiaa. Pikku lapset usein puhuvat itselleen ääneen. Sisäinen puhe valmistelee alitajuntaamme uusiin näkemyksiin.

Ahaa-elämys.

lamppu

Ahaa elämys on taas tyypillinen esimerkki, jossa tiedostamaton hermostomme on valmistellut asian ja palauttanut sen sitten takaisin tietoiseen osaan.

Intuitio.

Intuitio on jotain järjen ja vaiston välissä olevaa tietoa, jota emme tiedosta tietävämme. Se on siis alitajunnassamme olevaa tietoa, jota emme osanneet yksilöidä. Intuitio on välttämätöntä, kun monimutkainen asia pitää ratkaista nopeasti. Se ei ole valmis alitajuinen käyttäytymismalli. Se on tiedon prosessointia, joka tapahtuu pelkästään alitajunnassamme. Intuitiota ei tietysti synny tyhjiössä. Se tarvitsee tietoa raaka-aineekseen.

Merkitys.

Alitajuntamme valikoi jatkuvasti asiat, jotka ansaitsevat huomiomme. Jos haluamme opiskella jotain, on meidän valmisteltava ja motivoitava alitajuntaamme tiedostamaan opiskeltavan asian tärkeys tulevaisuudellemme. Keräilijä-metsästäjän aivomme eivät tunnista tärkeiksi kaikkia nykyajan asioita. Ne ovat keskittyneet vaarojen välttelyyn tässä hetkessä eikä tulevaisuuden suunnitteluun. Alitajuntasi on kertynyt koko elämäsi aikana etkä voi muuttaa sitä kuin vaivalloisesti. On siis tärkeää, että motivoit itseäsi tekemään asioita sen sijaan, että hokisit, ”ei tästä tule mitään”.

Alitajunta.

Aivot toimivat edelleen kuten 100 000v. sitten.

Alitajunta sisältää minän puolustusjärjestelmän varautumalla ensisijassa negatiivisiin asioihin tässä ja nyt. Aivot pyrkivät varmistamaan oletetut asiat täyttämällä havaintojen aukot. Alitajuntasi muokkaa muistoja sopimaan paremmin tuttuihin yhteyksiin. Se rakentaa kokonaiskuvaa. Alitajunnan valtti on nopeus, jolla se toimii. Se pystyy käsittelemään paljon suurempia tietomääriä ja aistihavaintoja kuin tietoinen puoli aivoistasi.

Tauot.

Aina, kun opiskelemme uusia asioita, keräämme faktoja ja annamme niiden sitten prosessoitua alitajunnassamme. Tietoinen tajuntamme ei jaksa valmistella ratkaisua tai mielipidettä ilman, että jätämme ratkaisun valmistumaan tiedostamattomaan mieleemme.

Tutkimuksissa on todettu suureen määrään faktoja perustuvan päätöksenteon oleellisesti parantuvan, kun asia jätetään hautomaan alitajuntaamme. Siis niin, että teemme jotain aivan muuta välillä. Kun sitten tämän jälkeen palaamme asiaan, saamme paremman ratkaisun kuin, jos olisimme intensiivisesti pohtineet asiaa ilman keskeytyksiä.

Tutkijat toteavat, että suuri osa monimutkaista hahmottamista vaativista malleista ja päätöksistä on liian vaikeita ratkaista aivojemme tietoisessa osassa. Aivojemme työmuisti linkittää tiedostamattamme faktoja muihin tietoihin. Se valmistelee aina kokonaiskuvaa mihin oppimamme detaljit sopivat. Hyvä esimerkki on taidesuuntauksen päätteleminen maalausta katsomalla. Tietoinen yksityiskohtien prosessointi vie loputtomasti aikaa. Alitajunta taas osaa sekunnin murto-osassa kertoa tyylisuunnan, jos tunnemme taidetta.

Ajattelu on pohdintaa, ajatusten harhailua, unelmointia, sisäistä puhetta alitajunnalle, joka valmistelee kokonaiskuvaa, toimintamalleja ja päätöksiä.

Käytä hyväksesi aivojesi tiedostamatonta tiedonkäsittelyä. Anna aivoillesi aikaa ja pidä taukoja.

Pida taukoja

Opiskele vain lyhyitä jaksoja kerrallaan yhtä asiaa ja jätä se sitten kypsymään. Siirry toiseen asiaan tai tee jotain aivan muuta.

Tehokas opiskelu

Jaa tämä kavereille
Posted on 2 kommenttia

Pidä muististasi huolta.

Pidä muisitstasi huolta

Miten muisti toimii?

Liikunta aktivoi aivojasi

Uni järjestelee muistot

Niukka ravinto pitää aivosi puhtaana

Lukeminen on aivoille koodin kääntämistä

Pelaa mitä tahansa

Opettele muistitekniikoita

Muistikikat

Miten muisti toimii?

Kaikilla eläimillä on aivot ja muisti. Jo pelkkä liikkuminen vaatii aivoja. Siksi kasveilla ei ole aivoja.  Ravinnon hankkiminen ja vaarojen vältteleminen edellyttää muistia.

Aivot ja muisti ovat kehittyneet huolehtimaan elintärkeistä asioista.

Aivot ovat rajalliset. Ne käyttävät 20% energiankulutuksestamme, vaikka ne painavat vain 2-3 prosenttia painostamme. Siksi aivot valitsevat tarkoin mikä on merkityksellistä.

Et siis voi sanoa aivoillesi: keskity nyt vain tähän ja muista tämä.

Emme muista satunnaista tai merkityksetöntä

Et siis muista asioita, joita aivosi eivät katso muistamisen arvoiseksi.

Lapset ja nuoret keräävät muistiinsa faktoja. Aikuiset taas keräävät suurempia kokonaisuuksia kokemuksina ja maailmankuvana. Yksittäiset faktat muodostuvat aivoissa MERKITYKSIKSI.

Se, kuka kuvittelemme olevamme, syntyy aivoissamme ja muistissamme.

Jos emme käytä aktiivisesti aivojamme, ne rämettyvät kuin villiintynyt metsä, josta polut ovat hävinneet emmekä löydä etsimäämme.

Aivomme huolehtivat asioista kuten hengittäminen, lihasten liikuttaminen, hormonit, veren paine jne. SINÄ itse vaikutat ehkä vain 5 prosenttiin aivojesi toiminnasta.

Silti voit vaikuttaa aivojesi kuntoon olennaisesti.

Liikunta.

Muistikikat muistin avuksi

Aivosi tarvitsevat kolminkertaisen määrän happea lihaksiisi verrattuna. Liikunnalla parannat verenkiertoa ja aivojesi hapen ja energian saantia. Liikunnallisilla nuorilla on korkeampi älykkyysosamäärä kuin vähemmän liikkuvilla Ruotsin armeijassa tehdyn tutkimuksen mukaan.

Aivojen verenkierto heikkeni hyväkuntoisilla ikääntyneillä, kun liikunta keskeytettiin.

”Liikunta parantaa keskittymiskykyä ja oppimista sekä innostaa opiskelemaan”. Näin sanoo luokanopettaja Jenni Makkonen Seinäjoelta. “Seinäjoen ihme” on vain liikunnan lisäämistä oppilaille.  

Jokaisesta lihaksesta ja nivelestä lähtee hermoimpulssi aivoihin. Aivot lähettävät asennon korjausviestejä taukoamatta, kun olemme liikkeessä. Lihasten ja nivelten hermosäikeet lähettävät aivoille sitten palautteen uudesta asennostamme. Kehossamme on reseptoreita, jotka aistivat lämpöä, painetta, lihasjännitystä ja tasapainoa. Liikunta aktivoi reseptoreja ja reseptorit aivoja taukoamatta liikkuessamme.

Uni ja vuorokausirytmi

Uni pitää aivot kunnossa

Uni jäsentelee muistiamme vahvistamalla tiettyjä yhteyksiä ja karsimalla heikompia solujen välisiä yhteyksiä. Näin tehdään tilaa taas uuden päivän tapahtumille.

Unen aikana aivoihin virtaa selkäytimestä nestettä, joka huuhtelee aivoista sinne päivällä kertyneet kuona-aineet. Nuo kuona-aineet kertyvät erityisesti aivojen hermoverkkojen solmukohtiin heikentäen tai estäen solujen välisen kommunikoinnin.

Vuorokausirytmiämme tahdistaa erityisesti valo-pimeärytmi ja melatoniinihormoni, jota erittyy pimeän aikaan. Aamupäivä ja ilta ovat yleensä ihmisen vireintä aikaa. Väsyneintä aikaa on sen sijaan kello 1−6 aamuyöllä. Iltapäivällä kello 13−16 vireystasomme laskee taas jonkin verran.

Terveellinen ravinto

Foodplate 6

Aivosi käyttävät 25% kaikesta kehosi energiantarpeesta. Aivot saavat energiastaan suurimman osan veren glugoosista. Ei fruktoosista, joka kulkee ohi maksan suoraan vereen. Aivot ovat kuitenkin rakentuneet valtaosin rasvasta ja tarvitsevat siten hyviä rasvahappoja rakennusaineikseen.

Jotta aivosi kestäisivät oksidatiivista stressiä, on niiden vielä saatava riittävästi vitamiineja, mineraaleja ja muita antioksidanttisia aineita.

Tutkijoiden mukaan 90% aivojen välittäjäaineista muodostuu suolistossa. Suolistossa ja sisäelimissä rakentuvat rasvahapot, joista aivot tekevät hormonimme. Suolistosi bakteerikanta siis määrittelee sinut. Suoliston bakteerit valmistavat myös hyvän olon hormonimme. Sitä kautta ne vaikuttavat myös mielialaamme.

Turun yliopiston bakteeriopin dekaanin, Pentti Huovisen  mukaan “bakteeristolla on vaikutuksia muun muassa aivojen toimintaan, allergioi­hin, tulehduksellisiin suolistosai­rauksiin, diabetekseen, keliakiaan ja lihavuuteen”.

Ruoka-aikojen rajoittaminen

Lyhyet paastojaksot ovat myös olleet ihmiselle kautta aikojen luonnollisia.. Paasto tai ruoka-aikojen rajoittaminen on ollut normaalia ihmisen kehityshistoriassa. Ravintoa ei ole ollut saatavissa säännöllisesti. Sitä on pitänyt etsiä, joskus jopa päiväkausia. Kun sokerivarastot ovat loppu, siirrytään rasvavarastojen polttoon eli paastoon. Tällöin kehomme puhdistuu kuona-aineista ja myrkyistä.

Kylläinen eläin lepää. Elintoiminnot ovat keskittyneet ravinnon sulattamiseen. Lihakset ja aivot lepäävät. Kun nälkä alkaa kurnia, lihakset ja aivot valpastuvat ja valmistautuvat ravinnon hankintaan. Nykyihmiseltä tämä terve rytmitys on hävinnyt. Kehomme sisäinen kello, body clock on sekaisin.

Olemme aktiivisia ja elämme pidempään, kun kehollamme on selvä rytmitys ja nautimme ravintoa vain maltillisesti.

Ihmisen keho on sopeutunut ajoittaiseen nälkään, mutta ei jatkuvaan yltäkylläisyyteen.

Paasto aktivoi prosessin, jolla kuolleet solut poistetaan kehosta.

Aikuisella ihmisellä solut uusiutuvat 50-70 miljardin solun päivävauhdilla. Iholta kuolleet solut karisevat pois, mutta kehomme sisäosista ja aivoista ne pitää siivota pois jollain menetelmällä.

Nobel palkinnon 2016 saanut Yoshinori Ohsumi havaitsi, että paastoaminen / nälkiinnyttäminen aktivoi solujen itsekierrätys-toimintoa. Siinä kuolleet ja sairaat solut pilkotaan elävien solujen ravinnoksi sen sijaan, että ne vain siivottaisiin pois kehosta. Paaston aikana ei energiaa hukata.

Lukeminen

Lukiessamme koodaamme kirjaimia sanoiksi ja sanoja lauseiksi. Sanat kytkeytyvät aivoissamme vielä niiden puhuttuun muotoon. Olemmehan oppineet lukemaan nimenomaan lukemalla ääneen. Eli yhdistämällä kirjoitetut sanat kuultuihin sanoihin. Lukeminen on siis aivoille koodin kääntämistä merkityksiksi. Aivommehan ymmärtävät vain merkityksiä.

Maailman rikkaimmat ja menestyneimmät ihmiset pitävät menestymisensä salaisuutena LUKEMISTA. Lukemalla paljon heillä on enemmän tietoa. Heillä lukeminen on ollut tie menestykseen.

USA:n presidentit Abraham Lincoln, Teddy Roosevelt, John F Kennedy, Ronald Reagan, Bill Clinton, George W. Bush ja Billy Carter lukivat pikalukemisen tekniikalla.

Emory yliopiston tutkimuksessa todettiin lukemisen parantavan aivojen neuronien välistä tiedon kulkua. Tarinoiden lukeminen asettaa lukijan päähenkilön saappaisiin, jolloin hän alkaa nähdä, kuulla ja tuntea kuin päähenkilö. Se on kuin matka toisen henkilön elämään. Tosin jokaisen lukijan matka muotoutuu visuaalisesti ja tunnemaailmaltaan omanlaisekseen.

Tarinoiden lukeminen on aivoille monipuolisesti aktivoivampaa kuin ristisanojen ratkominen tai shakin pelaaminen tai ylipäätään mikään muukaan looginen treenaus.

Jos opettelet pikalukemisen tekniikkaa ja kaksinkertaistat lukunopeutesi, tulet treenanneeksi aivosi uudelle tasolle.

Pelaaminen

Aivojen treenaaminen, muistin parantaminen tai muistisairauksien estäminen on vähintään yhtä tärkeää kuin hyvä ravinto, uni tai fyysisestä kunnosta huolehtiminen. Viime aikoina on alkanut tulla tutkimuksiin perustuvia todisteita aivojen treenaamiseen tarkoitettujen sovellusten toimivuudesta.

Kaikki pelaaminen aktivoi aivojamme. Liikunnalliset pelit lisäävät fyysistä kuntoamme ja parantavat yleistä terveyttämme, mielialaamme ja untamme.

Tietokonepelit ovat myös aivoille hyödyksi, edellyttäen, että myös fyysisestä ja sosiaalisesta kunnosta huolehditaan.

Tietokonepelien hyödyt nuorille ovat:

  • Looginen ajattelu ja ongelman ratkaisu.
  • Käsien ja silmien koordinaatio sekä avaruudellinen hahmottaminen.
  • Resurssien ja logistiikan suunnittelu.
  • Kyky suorittaa monia asioita yhtaikaisesti sekä huomioida useita tavoitteita saman aikaisesti.
  • Nopea ajattelu, analyysi ja päätöksenteko.
  • jne.

Muistitekniikat

Muistitekniikkaa harjoitelleiden aivojen useat alueet olivat aktiivisempia kuin vastaavan älykkyyden omaavien tavallisten henkilöiden. Tämän uskotaan johtuvan muistitekniikkojen harjoittelusta, jossa luova mielikuvitus on tärkein osa-alue.

Hollantilaisessa tutkimuksessa kuuden viikon harjoittelulla tavallinen henkilö pystyi kaksinkertaistamaan kykynsä muistaa luetteloita.

Muistitekniikoissa ei siis harjoitella niinkään muistamista tai tekniikkaa, vaan ennen kaikkea luovaa mielikuvitusta.

Työskentelemme ja opiskelemme faktojen kanssa ja vapaa-ajalla kulutamme valmiiksi pureskeltua viihdettä. Mielikuvituksemme jää käyttämättä ilman treeniä. Muistitekniikan harjoituksilla aktivoimme nämä käyttämättömät aivoalueet.

Nälkä aktivoi aivoja

Muistitekniikoissa yleisesti pyritään muistamaan asiat kuvina. Kuviin luodaan hassunkurinen tai yllättävä tapahtuma. Sitten tapahtuma siirretään reitille. Reitillä muistettavat tapahtumat seuraavat toinen toisiaan. Lopulta reitin tapahtumista pitää saada muodostettua outo tarina. Tällainen outo tarina, joka sisältää hassunkurisia tapahtumia on sitten helppo muistaa.

Muistikikat

Ryhmittäminen, Agronyymit, Big think, linkitys PEG esineeseen, muistipaikat ja reitit, tarinat, avainsanat, sanat kuviksi, muista nimet

Kehita muistiasi

Hanki opas ja osaat pitää muististasi huolta.

Jaa tämä kavereille