Posted on 5 kommenttia

Yksi ateria päivässä muistin tueksi.

Foodplate 6

Yksi ateria päivässä kirkastaa järjen.

Netin terveysala maailmalla kuhisee ajatuksesta syödä vain yksi ateria päivässä eikä yhtään välipalaa.

Ideana on luopua kolmesta ateriasta ja välipaloista sekä antaa elimistölle aikaa levätä ja suorittaa siäisiä puhdistusoperaatioita.

Insuliini.

Jokainen ateria ja välipala saa veren sokerit koholle. Maksa ja haima joutuvat jatkuvasti koville erittäessään insuliinia ja ruoansulatusnesteitä ja siivoamaan haitalliset aineet pois verenkierrosta. Insuliini huolehtii, ettei sokeritaso veressä ei nousisi vaarallisen korkeaksi. Jatkuva insuliinin eritys johtaa helposti insuliiniresistenssiin ja kakkostyypin diabetekseen. Ne taas ovat riskitekijöitä Alzheimerin ja Parkinsonin taudeille.

Insuliinireaktion aikana sokereita poistetaan verestä ja tallennetaan rasvana kudoksiin glukoosivarastojen täytyttyä. Samanaikaisesti elimistön rasvavarastoja ei voida käyttää energiaksi. Rasvavarastoja voidaan käyttää energiaksi vasta 8-12 tunnin päästä edellisestä ateriasta, kun insuliini on poistunut verestä.

Aivot.

Aivoille 16-18 tunnin paasto päivittäin tai muutamana päivänä viikossa antaa mahdollisuuden puhdistautua viallisista soluista ja partikkeleista. Tämä on tärkeää aivoille, jonne normaali kehon immuunipuolustus ei yllä. Aivot puhdistuvat kuolleista ja sairaista soluista vain nukkuessamme tai kun edellisestä ateriasta on kulunut jo 8-12 tuntia ja koko keho on siirtynyt käyttämään rasvavarastoja energiaksi. Lähes kaikkien eliöiden elimistö on sopeutunut niukkaan ravintoon kierrättämällä ensin elimistöön kertyneet kuolleet, vialliset ja sairaat solut terveiden ravinnoksi ja rakennusaineiksi ja käyttämällä vasta sitten kehon energiavarastoja. Niukan ravinnon kylmä tai kuiva vuodenaika on siis ollut jopa terveydelle eduksi.

Paastot.

Pitkiin paastojaksoihin taas elimistö reagoi hidastamalla aineenvaihduntaa, niin että keho selviytyy niukemmalla ravinnolla. Laihduttajalle tämä on tietysti painajainen, kun elimistö suojelee kerättyjä rasvavarastoja sen sijaan että käyttäisi niitä. Lyhyet pätkäpaastot poistavat tämän ongelman.

Jos käytät paastojuomana kasvismehuja ja smoothieita, estät solujen kierrätystoiminnon (autofagia) käynnistymisen. Hiilihydraatit ja proteiinit saavat pienissäkin määrissä insuliinreaktion käyntiin. Insuliini estää autofagian toiminnan.

Pätkäpaasto

Pätkäpaasto (intermittent fasting) tuli tunnetuksi 5-2 dieetistä. Vuonna 2016 Nobel palkinnon sai japanilainen Ohsumi solujen kierrätysmenetelmän selvittämisestä. Hänen tutkimuksensa selvittivät miten, erityisesti aivot kierrättävät sairaat ja kuolleet solut terveiden energiaksi ja rakennusaineiksi.

Solujen uusiokäyttö eli autofagia käynnistyy vain, kun keho on rasvavarastoja polttavassa moodissa eli ketoosissa. Tähän ei tarvita ketogeenistä dieettiä. Riittää, että ollaan silloin tällöin ilman ravintoa niin kauan että keho siirtyy käyttämään rasvavarastoja energiaksi.

2018 julkistettu tutkimus (MIT’s Koch Institute for Integrative Cancer Research) osoitti vuorokaudenkin paaston kaksinkertaistavan kasvuhormonien ja kantasolujen tuotannon koe-eläimillä.

Yksi ateria päivässä.

16-18 tunnin pätkäpaastojen toteuttamiseen ei välttämättä tarvita siirtymistä yhteen ateriaan päivässä. Voidaan hyvin nauttia kaksikin ateriaa, kunhan ne sovitetaan 6-8 tunnin syömisikkunaan. Riittää, kun jätetään aamupala pois vaikka vain muutamana päivänä viikossa. Useimmille tämä muutos ei ole ollenkaan vaikeaa. Ensin pitää kuitenkin opetella jättämään kaikki välipalat pois. Sen jälkeen aamupalan pois jättäminen silloin tällöin ei ole ongelma.

Nälkä pitää terävänä.

On yleinen käsitys, että tehokas suoriutuminen edellyttää täyttä vatsaa ja riittävästi energiaa. Luonnossa eläimet eivät saalista täydellä vatsalla. Kaikki olennot ovat terävimmillään, kun vatsa on tyhjä. Kun vatsa kurnii, on keksittävä keinot löytää ravintoa. Tällöin aistit ovat terävimmillään ja aivot toimivat ketterästi. Opiskelu tai työpäivä sujuu tehokkaammin, kun syöt vasta illan suussa ja päivällä olet pienessä nälässä. Groningenin yliopiston tutkimus Hollannissa todisti aivojen puolustussolujen aktivoituvan paaston aikana ja puhdistavan aivoja sinne kertyneistä toimimattomista partikkeleista, mikä tehosti aivojen toimintaa.

Aivosi ohjaavat sinua

Lautasmalli

Kun syö vain yhden aterian päivässä, pitää lautasella olla kunnon ruokaa, mieluummin luomua. Vihreälehtisiä vihanneksia, yrttejä, kurkkua, tomaattia, kukka-, parsa- ja keräkaaleja. Kotimaista riistaa, villiä kalaa ja luomulaatuista, laiduntavia nautoja, lampaita ja kanoja. Rasvaa pitää lisätä ruokavalioon, jotta kaloritarve täyttyy (oliiviöljy, kookosöljy ja voi). Kasvismehut pysäyttävät koko prosessin. Älä siis käytä niitä pätkäpaaston aikana.

Lue lisää.

Kompakti kirja Logan Wolf, Autophagy

Dr.Berg video; Intermittent fasting (yli 6,5 milj.katselua)

Dr.Berg video; Autophagy

Katso lisää blogistani

Advertisements
Jaa tämä kavereille
Posted on Jätä kommentti

Miten kuolleet solut poistuvat aivoista?

Solut

Miten kuolleet solut poistuvat aivoista.

Kierrätys  Recycling

Paasto aktivoi prosessin, jolla kuolleet solut poistetaan kehosta.

Aikuisella ihmisellä solut uusiutuvat 50-70 miljardin solun päivävauhdilla. Iholta kuolleet solut karisevat pois, mutta kehomme sisäosista ja aivoista ne pitää siivota pois jollain menetelmällä. Ihminen pystyy elämään lähes sata vuotiaaksi, tai ylikin, vain sen ansiosta, että solumme uusiutuvat. Joka päivä kymmeniä miljardeja uusia soluja syntyy ja saman verran vanhoja kuolee. Solumme uusiutuvat kuitenkin hyvin eri tahdissa. Ihon ja maksan solut uusiutuvat hyvin nopeassa tahdissa, kun taas silmien ja aivojen solut uusiutuvat enimmäkseen epätavallisten syiden kuten sairauksien, myrkytysten jne. vuoksi.

Yleisesti on otaksuttu, että kuolleet solut päätyvät lopulta immuunijärjestelmän fagosyyttien syliin ja sitä kautta poistuvat kehosta. Fagosyytit ovat valkoisia verisoluja, jotka toimivat immuunijärjestelmässä suojelijoina poistamalla kehosta bakteerit, kuolleet solut ja muut vieraat partikkelit. Tiedetään, että pitkäaikainen unettomuus johtaa tämän järjestelmän vajaatoimintaan, dementiaan, Alzheimerin ja Parkinsonin tauteihin.

Nobel palkinto 2016

Japanilainen Yoshinori Ohsumi sai lääketieteen Nobel palkinnon 2016 löydettyään uuden prosessin, jolla solut pudistavat elimistön kierrättämällä kuolleet solut elävien solujen uusiokäyttöön.  Ohsumi käytti tavallista ruokahiivaa löytääkseen geenit, jotka olivat oleellisia solujen itsekierrätykselle.

Hänen tutkimuksensa avasi tien solujen itsekierrätyksen (autofagia = itsesyönti) ymmärtämiselle. Tutkimus auttoi ymmärtämään miten, elimistö sopeutuu paastoon tai estää tulehdusten syntymistä. Mutaatiot solujen itsekierrätyksen geeneissä aiheuttavat useita sairauksia kuten syöpä ja neurologiset sairaudet ( Alzheimer, Parkinson).

Paasto / ketoosi

Paastolautanen

Yoshinori Ohsumi havaitsi, että paastoaminen / nälkiinnyttäminen aktivoi solujen  itsekierrätys- /autofagia- /siivoustoimintoa.

Tämä vahvisti jo vanhaa näkemystä, että paasto tai vain ruoka-aikojen rajoittaminen aktivoi prosessia, joka estää ns. amyloidien kasautumista esimerkiksi aivoihin aiheuttaen Alzheimerin ja Parkinsonin tautia. Nyt ymmärretään, että myös monet muutkin taudit kuten syöpä ja sydänsairaudet saattavat saada alkunsa kuolleiden solujen kierrätyksen vajaatoiminnasta. Ohsumi löysi myös proteiinimolekyylit, jotka toimivat tässä kierrätysjärjestelmässä.

Paastoamalla saat kehosi puhdistettua samalla kun kuolleet solut käytetään toimivien solujen energiaksi ja rakennusaineiksi. Järjestelmä hidastaa hyvin toimiessaan ikääntymistä ja ylläpitää terveyttä.

Amyloidit, jotka esimerkiksi estävät aivohermojen signaaleja ovat itse asiassa kuolleiden tai viallisten solujen kasaumia, jotka aiheuttavat dementiaa, Alzheimerin- ja Parkinsonin tautia, syöpiä jne. Aivoissa kuolleet solut korvautuvat normaalisti uusilla soluilla ns. Neurogenesis prosessissa.

Paasto, patkapaasto

Paasto tai pätkäpaasto aiheuttaa aineenvaihduntaan ketoosi nimisen tilan, jossa elimistön sokerivarastot on käytetty loppuun ja siirrytty rasvavarastojen käyttöön.

Pitkiä paastoja ei tarvita, paremminkin pätkäpaastoja. 5-2 pätkäpaasto tai ruoka-aikojen rajoittaminen yhteen, korkeintaan kahteen ateriaan vuorokauden aikana, niin, että välillä on 16 tunnin paastojakso. Tällöin keho ehtii siirtyä ketoosiin, jossa solujen itsekierrätys aktivoituu.

Historiassamme ravinnon niukkuudesta johtuvat paastot ovat olleet vuosittaisia ilmiöitä. Säännöllinen ruokailu ei ole ollut mahdollista vuodenaikojen vaihtelun ja ailahtelevien sääilmiöiden takia. Ihmisen, niin kuin muidenkin eliöiden on ollut sopeutuminen ravinnon saannin vaihteluihin. Ehkäpä olemme sopeutuneet puhdistamaan elimistömme niukkoina aikoina. Lue lisää paastosta.

Youtubesta löytyy lukuisia englannin kielisiä videoita, joissa selitetään autofagiaa ja pätkäpaastojen vaikutusta kehossamme.

Autophagy & Intermittent Fasting: Activate Garbage Recycling and Cellular Remodeling

https://youtu.be/10jNZleNH9w

Katie Parzych: Autophagy: How Cells Recycle to Survive / FASTING

https://youtu.be/PvnqzhtwGZU

How to Increase Autophagy Without Fasting

https://youtu.be/xzfREQPUM8E

Autophagy Explained: The Most Powerful Benefit of Fasting

https://youtu.be/FGoLcJxApCA

Jaa tämä kavereille
Posted on 1 kommentti

Itsepäiset aivomme.

Itsepaiset aivot

Itsepäiset aivomme 

Minä olen aivoni, muistini, tietoni, taitoni.

Mutta silti aivoillani on tehtäviä, joista se huolehtii olinpa minä niistä mitä mieltä tahansa. Aivomme tekevät kaikenlaista tahdostamme riippumatta tai tietämättämme.

Kumpi ajaa ja kumpi on matkustaja?

Aivomme hoitelevat kehomme toiminnot, hengityksen, sydämen toiminnot, ruoan sulatuksen, hormonit, immuunipuolustuksen, kasvamisen, jne. Aivot muuntavat näkemämme valoaallot kuviksi, kuulemamme ääniaallot ääneksi, ilmassa leijailevat hajupartikkelit hajuiksi monimutkaisella tavalla. Lisäksi aivomme päättävät, mikä näistä on tärkeää ja mikä ei. Miksi jonkun mielestä ruoka maistuu hyvältä, vaikka se maistuu minulle pahalta?

Aivomme eivät aina edes tottele meitä. Laihduttajat ovat karvaasti kokeneet, miten käy, kun päätät laihduttaa ja aivosi päättävät siirtää koko elimistön säästöliekille, kunnes luovut hullusta ideastasi. Ei keräilijä – metsästäjä aivosi pidä laihduttamista järkevänä. Mieluummin pitäisi kerätä rasvavarastoa. Aivojesi mielestä kannattaa pyrkiä syömään mahdollisimman energiapitoista ravintoa, siis rasvaa ja sokeria.

Edes silloin kuin ajattelemme loogisesti, emme ohjaa sitä itse. Aivomme liittävät loogisiin ajatuksiimme tunteita ja muistoja, vaikka emme niin haluaisi. Joskus emme tiedä miksi sanoimme tai teimme jotain, jota ei olisi pitänyt. Kun luemme tekstiä, aivomme saattavat kyllästyä siihen ja lähteä harharetkelle, vaikka meille oli tärkeää saada teksti luettua nopeasti. Entä kun uneksimme tai näemme unta? Nukumme kolmanneksen elämästämme. Kuka silloin on kuskin paikalla?

Aivomme elävät vielä metsästäjä – keräilijä kautta. Metsästäjä- keräilijä seuraa valppaana ympäristöään ja liikkuu lähes koko päivän. Ei hän helposti jaksa tutkia valkoisella paperilla olevia merkkejä tai kuunnella opettajan analyyttistä luetteloa jostain teoreettisista asioista. Hän oppii näkemällä ja tekemällä.

Oppia ei voi kaataa aivoihin. 

Samoin kuin et myöskään voi syödä pureksimatta ja nielemättä.

Pureksi

Oppimiseen aivot tarvitsevat aikaa ja kypsyttelyä. Siksi oppiminen edellyttää paljon taukoja, kertauksia, tai pikemminkin testauksia, joilla tieto haetaan aivoista uudelleen ja tarkistetaan, onko se sellaista kuin sen piti olla. Usein tieto ei muutu opituksi kuin pidemmän ajan kuluessa. Aivoillamme on ominaisuus työstää tietoa niin, että se alkaa sopia johonkin kokonaisuuteen. Usein tämä työstäminen tapahtuu syvän unen aikana.

Aikuinen ihminen ei mielellään kerää tiedon palasia, vaan mieluummin täydentää jotain olemassa olevaa kokonaisuutta. Hän tulee tosin siinä sivussa värittäneeksi alkuperäistä totuutta.

Aivomme värittävät ja muuttavat muistiamme niin, että muisto paremmin sopisi maailmankuvaamme. Itse asiassa aivomme manipuloivat kaikkia aistihavaintojamme niin, että ne sopivat kokemaamme maailmaan.

Lyhytjänteiset aivot

tekoaly

Aivomme ovat kärsimättömät. Aivomme eivät yleensä jaksa käsitellä tietoisella tasolla yhtä asiaa kauan. Ne tuskastuvat ja siirtyvät ajattelemaan muita asioita. Jos taas tarjoamme aivoillemme vähänkin erilaista pureksittavaa, ne yleensä kiinnostuvat ainakin joksikin aikaa tästä uudesta asiasta.  Väkisin ”pänttääminen” tuntitolkulla on siis ajan hukkaa. Kehityshistoriamme aikana ei varmaankaan ole ollut edullista uppoutua yhteen asiaan kovin syvällisesti pitkäksi aikaa. Vaarojahan vaani joka puolella.

Aivot eivät lepää

Yleinen väittämä on, että käytämme aivojemme kapasiteetista vain 10%. Tämä väite on maailman laajuinen, vaikka siinä ei ole mitään perää. Aivomme työskentelevät lähes tauotta. Ainoastaan unen aikana tapahtuva synapsien huuhtelu ja puhdistaminen sinne kertyneestä plakista on vaihe, jolloin aktiviteetti lähes pysähtyy. Tämä voidaan todentaa aivosähkökäyristä.

Aivot, kuten koko kehomme tarvitsevat toimintaa. Ylikierroksilla voidaan toimia hetken aikaa, muttei pitkään. Toimettomat aivot taas menevät täysin sekaisin. Täydellistä eristystä on käytetty ankarimpana rangaistuksena. Aivopesussa yksilö eristetään täydellisesti kaikista ärsykkeistä ja sitten tarjotaan uutta maailmankatsomusta. Aivot ottavat ne vastaan mieluummin kuin säilyisivät tyhjinä ja toimettomina.

Havainnointi

Aivomme eivät ole luotu lukemaan tekstiä tabletilta tai kirjoista. Aivomme ovat kehittyneet havainnoimaan ympäristöä. Osaamme erottaa erilaisia eläinlajeja, kasveja, musiikkityylejä, taide- tai muotivirtauksia paljon paremmin havainnoimalla kuin analysoimalla niiden yksittäisiä piirteitä oppaita lukemalla.

Tekeminen

Aivomme eivät ole kehittyneet lukemaan käyttöohjeita. Ne ovat kehittyneet oppimaan tekemällä. Varsinkin pojilla käytännön tekeminen on luontaista.

Aistit

Aivomme eivät ole kehittyneet havaitsemaan irrallisia pikseleitä tai ääniaaltoja. Ne ovat kehittyneet tunnistamaan tapahtumia kaikilla aisteillaan samanaikaisesti.

Unohtaminen

Aivomme ovat jäsentyneet miljoonien vuosien kuluessa. Eri aivoalueet hoitavat erilaisia tehtäviä ja ovat oppineet karsimaan merkityksetöntä tietoa merkityksellisestä tiedosta. Tallentunutkin tieto siirretään ”takariviin”, jos sitä ei käytetä. Siitäkin huolimatta, että haluaisimme muistaa sen. Kokonaisuuteen sopimaton tiedon palanen joko siirretään roskakoriin tai se siirtyy takariviin,  irralliseksi tiedoksi. Eikä siten häiritse kokonaisuutta.

Testaaminen

Aivomme ovat myös oppineet palauttamaan tietoa takaisin hakupolun valtaväylälle, jos tietoa aletaankin tarvita. Monotoninen kertaaminen toistaa jo tallennettua tietoa eikä auta tietoa siirtymään hakuhierarkiassa ylemmäs. Joka kerran, kun aktiivisesti palautamme muiston, aivomme tulkitsevat sen tärkeäksi. Sen polku vahvistuu ja se tulee yhä helpommaksi muistaa.

Off-line oppiminen

Aivot ovat kehittyneet toimimaan useilla eri tietoisuuden tasoilla. Kehon tärkeimmät toiminnot kuten sydämen lyöminen ja hengittäminen tapahtuvat aivojen ohjaamana, mutta täysin tietoisuutemme ulkopuolella. Jotkin asiat, kuten kävely, juoksu, pyörällä ajo jne. tapahtuvat automaattisesti, ilman että aktiivisesti ohjaisimme kutakin lihasta erikseen.

Myös ajattelua ja ajatusten työstöä tapahtuu puolitietoisella tasolla ja unessa. Aivomme työstävät kesken jääneitä asioita aina, kun muuta tähdellistä ei ole tekeillä.

Vapaa tahto

Satkynukke

Neurologit epäilevät ns. ”vapaan tahdon” olemassaoloa. Tahto syntyy paitsi kokemuksistamme, kulttuuristamme, ystävistämme, vanhemmistamme, myös ulkomaailma vaikuttaa ajatuksiimme ja ”vapaaseen tahtoon”.

Pohjois Karolinan yliopiston tutkijat havaitsivat maitohappobakteerin määrän suolistossa ohjaavan hiiren käyttäytymistä. Kun rohkeiden ja uteliaiden hiirien suolistobakteereja siirrettiin aroille hiirille, aroista tuli rohkeita ja päinvastoin rohkeista arkoja, kun hiiret saivat toistensa bakteerikantaa. 97,5% geeneistämme on samoja hiirien kanssa.

Kun ajattelet kaikkea edellä tässä kappaleessa lukemaasi, herää epäilys: Elämmekö virtuaalisessa maailmassa? Maailmassa, jossa minä en olekaan päähenkilö?

Kehita muistiasi

Jaa tämä kavereille
Posted on Jätä kommentti

Lapsen muisti ja oppiminen

Lapsen muisti

Lapsen muisti ja oppiminen

Lapsen muisti ja oppiminen alkaa vasta lapsen syntymästä. Ennen syntymää ei ole vielä paljon tapahtunut. Syntyvän lapsen aivot ovat vain 30% aikuisten aivojen koosta. 3 kk:ssa ne kaksinkertaistuvat. Ihmisen vauva syntyy siis hyvin keskeneräisillä aivoilla varustettuna yksinkertaisesti siksi, että vauva ei mahdu syntymään, jos pää olisi suurempi.

Avuttoman vauvan on tietysti mahdollisimman nopeasti saatava valmiuksia selviytyä omatoimisesti. Nopeaa se ei ole, koska ihmisvauvan aivot ovat lähes tyhjät muihin eläimiin verrattuna. Aivojen suuren koon varjopuolena on siis, että aivot ovat lähes tyhjät ja jäsentymättömät. Sen vuoksi lapsen aivan ensimmäiset vuodet kuluvat aivojen ja aistien yhteistoiminnan opettelussa. Kävelemään oppiminen, edes yhden askeleen ottamiseen tarvitaan 200 lihasta. Oikeiden lihasten käyttäminen oikealla tavalla ja oikealla hetkellä on vaativaa ja edellyttää pitkää harjoittelua.

Yhteistoiminta aivojen, aistien ja lihasten välillä on monimutkaista. Eläimillä nämä valmiudet ovat jo syntyessään automaattisina toimintoina. Eläin ei kuitenkaan pysty muuttamaan syntyessään saamiaan valmiuksia ja menehtyy, jos olosuhteet muuttuvat kovin erilaisiksi. Ihminen taas, joka opetteli valmiutensa vasta syntymänsä jälkeen pystyy mukautumaan paljon monipuolisemmin ympäristön muutoksiin. Aivojen rakentuminen saa pienen lapsen aivot kuluttamaan 60% hänen tarvitsemastaan energiasta.  Vielä 4 vuotiaanakin lapsen aivot kuluttavat yli 40% kehon kulutuksesta. Aikuisten aivot taas kuluttavat ”vain” 25% energiasta, vaikka ne ovat vain pari prosenttia aikuisen koko kehon painosta. Kolme vuotiaana aivot ovat jo 80% aikuisten aivoista.

Oppiminen ja muistaminen tapahtuu aivosolujen välisten kytkösten synnyttämisellä.

Aivosolujen kytköksetAikuisen aivojen jokaisella hermosolulla on 7000 – 8000 kytkentää muihin soluihin. 3-5 vuotiaalla on kaksi kertaa enemmän kytkentöjä kuin aikuisilla. Hän kerää kokemuksia pala palalta. Myöhemmin turhia kytkentöjä karsitaan, palasia kootaan yhteen ja maailmankuva kehittyy. Lapsi kerää aluksi siis tiedon palasia kovalla vauhdilla ja alkaa sitten myöhemmin yhdistellä palasia suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Oppiminen on aivan alkuvuosien jälkeen muistipalasten keräämistä yhteen merkityksiksi. Viisi vuotiaan aivoissa tapahtuu 2 miljoonaa kytköstä joka sekunti. Virikkeiden puuttuessa lapselle ei muodostu hermoyhteyksiä riittävästi. Siksi varhaiskasvatus on niin kovin tärkeää.

 

Oppiminen tapahtuu muistijälkien avulla. Muistijälki syntyy kun tapahtuma aktivoi useita hermosoluja yhtaikaa.

Samaan aikaan aktivoituvat aivosolut kytkeytyvät synapsien kautta yhteen ( näkö, kuulo, haju, maku ).

Aivosolujen aktivoituminenLapsi oppii yhdistäessään näkö, tunto, kuulo, haju ja makuelämyksiä.  Esineiden näkeminen tarvitsee vauvalla esineeseen tarttumisen, liikuttamisen ja jopa maistamisen, jotta esineen olemus alkaa tallentua. Pallon pyöriminen tai pallon laittaminen laatikon pyöreään reikään opettaa lapselle pallon ominaisuuksia.

Muistijäljen vahvuus riippuu yhtaikaa aktivoituvien solujen määrästä, mutta myös siitä miten paljon uusia muistijälkiä siihen myöhemmin kytkeytyy. Yksinäisiksi jäävät muistot haalistuvat pois. Muistijäljen säilymiseen vaikuttaa myös miten usein sen kytkentäketju aktivoituu.

 

 

Tilaa ”Uutiskirjeeni”, jotta saat artikkeleitani jatkossakin. Facebook ei enää jaa näitä automaattisesti, vaikka ryhtyisit seuraajaksi.



 


Jaa tämä kavereille
Posted on Jätä kommentti

Tilaa ILMAISIA oppaita sähköpostiisi

Opi tehokkaasti

Tilaa ilmaisia oppaita sähköpostiisi.

Facebook ei enää automaattisesti jaa yhteisöjen uutiskirjeitä FB seuraajille.

Alla voit tilata ilmaisia oppaita sähköpostiisi.

Uutiskirje 2-4 kertaa kuukaudessa

Facebook seuraajana et saa uutiskirjeitäni, ellen maksa niistä erikseen FB:lle.

Opiskelija uutiskirje

Uutiskirjeessä kerron napakasti uusimmista tutkimustuloksista, jotka koskevat mielen ja muistin hyvinvointia.

Saat uutiskirjeet suoraan sähköpostiisi, mutta ei useammin kuin 2-4 kertaa kuukaudessa.

En pyydä henkilötietojasi enkä anna s-postiosoitettasi ulkopuolisille.



 



 

     KÄSIKIRJA

Ytimekäs perustietopaketti.

Käsikirja

MUISTAMINEN TAPAHTUMANA …………………………..3

OPPIMISEN TEKNIIKAT …………………………….…6

MUISTITEKNIIKAT ………………………………………21

KIELTEN OPPIMINEN……………………………33

MUISTIRAVINTO………………………………….38

KUNTOILU JA JOOGA……………………………42

SALASANAJÄRJESTELMÄ – NUMEROT KUVIKSI ….46

MUISTIN KEHITTÄMINEN………………………49

Tilaa ilmainen opas ja perehdy oppimisen ja muistamisen tekniikoihin napakalla oppaalla.




 

Kielten oppimisen menetelmät

Kielten oppimisen menetelmät

Kieliä voidaan oppia nopeasti ilmaisilla sovelluksilla, kuten ANKIsrs, Duolingo, Memrise, Babbel ja Mondly. Niiden lisäksi oppimista nopeuttavat kirjat ja elokuvat, joista on yksinkertaistettuja versioita.

 

Kielen oppiminen edellyttää:

  • Sanavarastoa
  • Ääntämisen oppimista
  • Lauserakenteiden oppimista
  • Kuulemisen oppimista
  • Puhumisen oppimista

Tilaa ilmainen kurssi alta.





 

Muistikikat kurssi

Muistikikat muistin avuksi

 

 Tervetuloa aivojumppaan.

Ajattelet varmaan, että sinulla on huono muisti. Et muista edes kauppalistaasi, väität.

En usko, että sinulla on huono muisti!

Sinun pitää vain treenata hiukan.

Muistaminen on aivojen voimistelua. Muisti pysyy kunnossa, kun sitä käyttää. Erilaiset muistitekniikat auttavat sinua muistamaan paremmin niin arkipäiväisiä kuin monimutkaisempiakin asioita. Tällä kurssilla opit tallentamaan pitkäaikaiseen muistiin ja muistaamaan paremmin.

Saat kurssin sähköpostiisi 8 osassa.

KURSSIN SISÄLTÖ:

  1. Ryhmittelytekniikka
  2. Lyhenne kirjaimista -tekniikka
  3. Mieti tarkoitusta
  4. Linkitä esineeseen, Peg1-tekniikka
  5. Linkitä esineeseen, Peg2-tekniikka
  6. Muistaminen kuvina
  7. Muista tekemällä reitti ja tarina
  8. Avainsanatekniikka

 Tilaa ilmainen kurssi




 

Aivojooga kurssi

Kehitä mielikuvitustasi

Hollantilaistutkimuksessa kuuden viikon harjoittelulla tavallinen henkilö pystyi kaksinkertaistamaan kykynsä muistaa luetteloita.

Muistitekniikoissa ei siis harjoitella niinkään muistamista tai tekniikkaa, vaan ennen kaikkea luovaa mielikuvitusta.

Harjoitus 1. PIILOTA NUMEROT KONSONANTTEIHIN 1.

Harjoitus 2. PEG 1. Liitä ostoslista PEG symbooleihin.
Harjoitus 3. MUISTIPALATSI .Tallenna ostoslista kotisi huoneisiin tai esineisiin.

Harjoitus 4. REITTI “ To do” lista reitille.
Harjoitus 5. Muista NIMET reitillä.
Harjoitus 6. AGRONYYMIT. Tee listasta lyhenne.
Harjoitus 7. PIILOTA NUMEROT KONSONANTTEIHIN 2.
Harjoitus 8. Liimaa muistilaput vaatteisiisi.
Harjoitus 9. AVAINSANAT. Muodosta ryhmiä tai vihjeitä avainsanoilla.

Harjoitus 10. PEG systeemi 2. Ostoslista PEG symbooleihin.
Harjoitus 11. Tee lopuksi tarina.

Tilaa ilmainen ”Aivojooga kurssi”





Ruokavaliot muistisi hyväksi

Ruokavaliot

 

 

 

 

Tunnetko maailman suosituimmat ruokavaliot ?

Tiesitkö, että MIND ruokavalio on ylivoimaisesti suosituin ?  

Tunnetko dieetit DASH, Ducan, Intermittent fasting, Paleo diet, Ketogenic diet…. Nuo ovat kaikki hittidieettejä.

  • • Medical News Today,  U.S. News,  British Dietetic Association,  Googlen lähteet  mukaan.
  • • Dieettien kuvaus
  • • Tutkimuksia
  • • Rasvasolut
  • • Liikunta
  • • Suoliston mikrobit

Kompakti artikkeli dieettien nykytilasta.

Tilaa ilmainen opas.






Jaa tämä kavereille
Posted on Jätä kommentti

Tarinat ovat aivoille hyväksi.

Tarinat

Tarinat pitävät meidät terveempinä.

Ravinto- ja kuntoilusivut lupaavat terveempää ja pidempää elämää, parempaa ulkonäköä, tehokkuutta ja menestystä. Lukemisharrastus voisi luvata samaa. Nyt puhutaan nimenomaan tarinoiden lukemisesta, ei sähköpostien tai sosiaalisen median selaamisesta, ei edes sanomalehtien lukemisesta. Tarinat ovat siis lukemisen arvoisia myös aikuisille.

Aivomme tarvitsevat kaikkia näitä kolmea,

  • hyvää ravintoa,
  • liikuntaa ja
  • tarinoita.

Lukemista harrastavat saavat 23 kuukautta lisää elinaikaa. Näin todetaan Yalen yliopiston tutkimuksessa, joka on julkaistu Social Science and Medicine -tiedejulkaisussa. Lukeminen on aivojen voimaharjoittelua.

Emory yliopiston tutkimuksessa todettiin lukemisen parantavan aivojen neuronien välistä tiedon kulkua. Tarinoiden lukeminen asettaa lukijan päähenkilön saappaisiin, jolloin hän alkaa nähdä, kuulla ja tuntea kuin päähenkilö. Se on kuin matka toisen henkilön elämään. Tosin jokaisen lukijan matka muotoutuu visuaalisesti ja tunnemaailmaltaan omanlaisekseen. Tarinat kehittävät siis mielikuvitusta ja virkistävät aivojasi.

Tarinoiden lukeminen on aivoille monipuolisesti aktivoivampaa kuin ristisanojen ratkominen tai shakin pelaaminen tai ylipäätään mikään muukaan looginen treenaus.

Pittsburgin Carnegie Mellon yliopiston tutkijat havaitsivat lukemisen kasvattavan aivojen valkoisen aineen määrää 8-10 vuotiailla lapsilla. Lukeminen kasvattaa sekä loogista että emotionaalista älykkyyttä. Tämä on havaittu useissa tutkimuksissa.

Lukeminen edellyttää aivoilta kirjainsymboolien tuntemista ja kykyä koodata kirjainjoukko sanoiksi, sanat lauseeksi ja lauseen sisältö loogiseksi merkitykseksi. Kun vielä eläytyy tekstin sanomaan, alkaa aivoissa varsinainen ilotulitus.

Kuuluisan neorologin Neil Nedleyn mukaan Television katselu vaivuttaa meidät lähes hypnoosin kaltaiseen passiiviseen tilaan, jossa aivomme ja elintoimintomme surkastuvat. Televisiota katsottaessa seuraamme 2D kuvaa, jossa meillä ei ole vaikutusmahdollisuutta ja aivomme passivoituvat. Samaistuminen tarinoihin televisiossa tapahtuu valmiiksi pureskeltuna.

Tarinoiden lukeminen parantaa  muistia.

Juonen seuraaminen edellyttää tarinan henkilöiden nimien muistamista ja myös tarinan tapahtumien yksityiskohtienkin muistamista. Emme useinkaan lue koko kirjaa kerralla. Kun sitten jatkamme lukemista, palautamme mieleemme aiemmat tapahtumat.

Lukeminen opettaa meitä keskittymään tarinaan toisin kuin sähköpostien, facebookin tai twitterin lyhyet viestit.

Lukeminen lievittää stressiä viemällä lukijan toiseen maailmaan, jossa ei ole omia murheita.

Lukemisen vaikutukset aivoille ovat parhaimmillaan, kun luemme tarinoita. Asiapitoiset tekstit eivät vaikuta lainkaan samalla tavalla, koska niitä emme yleensä koe henkilökohtaisina.

Tarinoiden lukeminen on erityisen tärkeää lapsille. NCU yliopiston professori Jennifer Duffy sanoi, että puhutut ja kirjoitetut sanat ovat lapsen aivojen kehityksen rakennuspalikoita, joilla lapsen mieli kasvaa. Lapsi oppii kuuntelemaan, kuvittelemaan ja löytämään uusia asioita. Paljon lukemista harrastanut lapsi osaa myös ilmaista itseään empaattisesti, selkeästi ja ymmärrettävästi, koska hän on oppinut asettumaan kuulijan asemaan.

Runous on välimuoto tarinan kerronnasta ja musiikista. Exterin yliopiston tutkijat havaitsivat runouden stimuloivan aivojen oikeata puoliskoa musiikin lailla. Runon lukemisen yhteydessä aktivoituivat myös erityisesti muistiin liittyvät aivoalueet.

Kehitä kykyäsi muistaa ja oppia.

Katso opas ”Muistin kehittäminen”.

Kehita muistiasi

Katso sisältö.

Kehitä muistiasi – Johdanto

Miten muisti toimii ?

Aivojen rakenne

Miten unohtaminen tapahtuu ?

Kertaa oikealla tekniikalla

Ikääntymisen vaikutus aivoihin ja muistiin

 Muistisairaudet

Älykkyytemme on laskussa

Opiskele uusi taito

Musiikki (soita, laula, kuuntele)

Käytä kaikkia aistejasi

Ole sosiaalinen

Tee jotain uutta ja yllättävää

Riko rutiini

Kävele muistisi kuntoon

Kuntoilu

HIIT harjoittelu

Nuku kunnolla

Ohjeita unettomuuteen

Pidä taukoja

Stressi

Huumori

Älä syö liikaa

Terveellinen ravinto

  • D-vitamiini
  • Probiootit ja kuitupitoinen ravinto
  • B12 vitamiini
  • C-vitamiini
  • Luteiini
  • Vihreä tee
  • Kahvi
  • Kurkuma, curry
  • Marjat
  • Omega-3 rasvahapot parantavat aivoja
  • Paasto

Ruoka-aikojen rajoittaminen

Keskity

Unelmointi ja motivaatio

Säännölliset ruokailu- ja nukkuma-ajat

Lue kirjoja ja runoja

Pikalukeminen

Kirjoita

Kirjoita käsin

Harrasta vaikka kokkaamista

Harrasta joukkuepelejä

Matkustele

Pelaa mitä tahansa, muttei yksin

Tietokonepelit

Sovellukset muistin treenaamiseen

Oikea hengitys

Jooga

Tee aivojooga harjoituksia

Super Brain Jooga

Mindfullness ja meditointi

Muista salasanasi

Muistikikat

  • Ryhmittäminen
  • Agronyymit
  • Think big
  • Linkitys PEG esineeseen
  • Linkitys PEG esineeseen 2
  • Muistipaikat ja reitit
  • Tarina
  • Avainsanat
  • Muista numerot, salasanat, vuosiluvut jne. kuvina
  • Muista nimet

Muistikömmähdykset

Lataa opas

Jaa tämä kavereille
Posted on Jätä kommentti

Hyvät ja huonot uutiset, ravinteet aivoille.

Hyvat ja huonot uutiset aivoille

Hyvät ja huonot uutiset aivoille

Neurotutkija Sandrine Thuret luetteli TED Talks esitelmässään asiat, jotka ovat hyviä / huonoja aivojen terveydelle. Sandrine Thuretin mielestä liikunnan lisäksi oikeaa ravintoa nauttimalla ja huonoja välttämällä aivosolujen kasvua voidaan ylläpitää läpi koko elämän.

Hyvät uutiset

  • Resveratroli, viinirypäleet, sitruuna
  • Omega3
  • Kalorien rajoittaminen / paastot
  • Mustikat
  • Foolihappo = lehtivihreä
  • Sinkki: On tärkeä hormonitoiminnalle, immuunivasteelle ja ruoansulatukselle. Sinkki saattaa ehkäistä syöpää ja sydänsairauksia.
  • Flavonoidit: Estävät tulehduksia ja parantavat immuunipuolustusta.
  • Kurkuma
  • Kahvi
  • Ruoka-aikojen rajoittaminen. Tasaa verenpainetta, estää insuliiniherkkyyttä, parantaa vastustuskykyä tulehduksiin. 

Huonot uutiset

  • E vitamiinin vajaus. Estää solujen hapettumista. Liikaa sokeria
  • Kova rasva
  • B vitamiinin vajaus
  • Soft diet = kypsennetty pehmeä ravinto esim vanhuksille
  • A vitamiinin vajaus
  • Alkoholi 
  • D vitamiinin vajaus

Nämä olivat Sandrine Thuretin luettelon tärkeimmät. Valtaosaltaan nämä samat esiintyvät myös muiden tutkijoiden luetteloissa. Eri tutkijoilla vain painotukset vaihtelevat.

Kehitä kykyäsi muistaa ja oppia.

Hanki opas ”Muistin kehittäminen”.

Oppaassa on yli 50 tapaa parantaa muistia. Jokaisessa on viittaukset tutkimuksiin, joihin ne perustuvat.

Et sitoudu mihinkään muuhun. En anna tietojasi mihinkään.

Jos et ole tyytyväinen, palautan rahasi.

Vielä saat sen hintaan 14,- eur.

Lataa opas laitteellesi.

 Kehita muistiasi

Jaa tämä kavereille
Posted on Jätä kommentti

Unelmointi on tehokasta.

Unelmointi

NEWSCIENTIST lehden julkaiseman artikkelin mukaan aivoissamme on kaksiosainen tietoisuuden taso. Toinen keskittyy työhön, toinen valvoo ympäristöä sekä järjestelee muistoja jne. Tuo toinen, unelmointi, on yhtä tärkeä kuin tuo toinenkin.

Tietoisuuden taustataso on aktiivinen kun unelmoimme. Luonto on kehittänyt tajunnan taustatason hyvin vahvaksi, ikään kuin tietokoneen näytön säästäjäksi.. Suurimman osan ajastamme meitä ohjaa tuo taustataso, unelmointi,  joka valvoo ympäristöä ja järjestelee muistoja ja kokemuksia. Nyt on havaittu, että tuo taustasysteemi vastaa luovuudestamme ja tulevaisuuden unelmistamme. Unelmissamme valmistelemme ja järjestelemme kokemuksiamme ja tunteitamme.

Unelmointia käsitellään englannin kielisessä kirjallisuudessa termeillä ”lucid dreaming” tai ”lucid meditation”. Lucid meditation on enemmän tietoista kuin pelkkä ajatusten harhailu. Siinä ajatukset eivät lentele ihan vapaasti, vaan pysyvät esimerkiksi tulevaisuuden mahdollisuuksien kuvittelussa tai jonkun juuri opitun asian työstämisessä. Unelmoivassa tietoisuuden tasossa irtaannutaan tästä hetkestä ja ollaan luovien ajatusten maailmassa.

Unelmoinnin avulla löydät uusia mahdollisuuksia, joita et muuten näe, sanotaan www.hidastaelamaa.fi sivustolla. Unelmoitaessa arkirealismi ei rajaa ajatuksiasi ja uusia mahdollisuuksia ilmaantuu. Työelämässä ryhmätyöskentelyssä usein käytetty ”brain storming” tuo uusia ajatuksia ryhmän jatkojalostettavaksi. Unelmoitaessa löytyvä uusi mahdollisuus tulisi normaalissa arkielämässä tyrmätyksi toteuttamiskelvottomana, mutta unelmissa se jatkaa kytemistään. Ehkä sitten eräänä päivänä ratkaisu löytyy.

Kun opiskelija unelmoi tulevasta ammatista, hän motivoituu opiskelemaan tehokkaammin.

Illinoisin yliopiston Karl Spuznar sanoo, että kun opiskelu keskeytetään usein luettua koskevilla harjoituksilla, saatiin parempia tuloksia. Ei siis jatkettu eteenpäin uusiin asioihin, vaan jäätiin juuri opittua asiaa työstämään. Aikaa kului enemmän, mutta kertaamista tarvittiin vähemmän.

Jonathan Smallwood York´in yliopistosta on huomannut, että ne jotka uneksivat tulevaisuudesta menneisyyden vatvomisen sijaan olivat motivoituneempia selviytymään tulevaisuuden haasteista eivätkä vaipuneet epätoivoon.

Liian pitkä keskittymisen jakso johti kokeissa virheisiin Bostonin attention and learning laboratorion tutkimusten mukaan. Samoin kuin kestävyysjuoksussa voimat pitää jakaa oikein.

Cristian Olivers in Vrije University´stä havaitsi tulosten paranevan niillä henkilöillä, joita neuvottiin hellittämään hiukan.

Kun opiskelija unelmoi tulevasta ammatista, hän motivoituu opiskelemaan tehokkaammin. Muistimme toimii valikoivasti ja tallettaa pitkäkestoiseen muistiimme asioita, jotka tuntuvat tallentamisen arvoisilta. Se siirtää ”roskakoriin” asiat, jotka eivät tunnu tarpeellisilta. Ne jotka väittävät, että heillä on ”huono muisti” tai ”huono lukupää”, ovat lähes aina vain huonosti motivoituneita. Huono motivaatio saa ajatukset karkaamaan mielenkiintoisempiin maisemiin.

Yhteenveto

Harjoittele unelmointia . Newscientistin mukaan ne, joiden ajatukset harhailevat olivat tulevaisuuteen suuntautuneita ja pystyivät muistamaan opiskeltuja asioita paremmin.

 

Kehitä kykyäsi muistaa ja oppia.

Hanki opas ”Muistin kehittäminen”.

Oppaassa on yli 50 tapaa parantaa muistia. Jokaisessa on viittaukset tutkimuksiin, joihin ne perustuvat.

Et sitoudu mihinkään muuhun. En anna tietojasi mihinkään.

Jos et ole tyytyväinen, palautan rahasi.

Vielä saat sen hintaan 14,- eur.

Opas muistin kehittämiseen
Opas muistin kehittämiseen
Jaa tämä kavereille
Posted on 4 kommenttia

Kehitä muistiasi ja aivojasi

Opas muistin kehittämiseen

Kehitä muistiasi ja aivojasi ja elät paremmin.

Muistin kehittäminen ei ole vain hyviä niksejä, vaan pääosin elämäntapaa, jossa aivosi ja muistisi ovat jatkuvassa käytössä.  Huolehdit fyysisestä kunnostasi. Huolehdi myös aivoistasi. Se on vieläkin tärkeämpää.

Geeneissä olemme saaneet fyysisiä ja henkisiä valmiuksia. Tutkimuksilla on osoitettu, että myös älykkyyttä ja muistia voidaan kehittää läpi elämän aivan samoin kuin fyysistä kuntoakin.

Aivojen ja muistin kehittäminen ei ole suinkaan yksitoikkoisia harjoituksia, vaan monipuolista ja tapahtumarikasta elämää, jossa pääpaino on mielenkiintoisessa ja onnellisessa elämässä. Samoin kuin fyysisen kunnon kehittämisessä, myös muistin ja aivojen kehittämisessä hyvä ravinto, liikunta, lepo, harrastukset ja sosiaalinen elämä kuuluu peruskuntoon, jonka päälle sitten muita valmiuksia voidaan kehittää.

Negatiivinen stressi ja väsymys ovat suurimpia uhkia aivoillesi. Ne tukahduttavat aivojesi normaalin toiminnan ja estävät oppimisen ja muistamisen.

“Muistin kehittäminen” oppaassa käyn läpi yli 50 asiaa, joilla voit kehittää aivojesi ja muistisi toimintaa. Viittaan myös aina tieteellisiin tutkimuksiin, jotka ovat ohjeiden perustana.

Valitse oppaasta itsellesi sopivat tavat kehittää muistisi terveyttä.

Muistia voi harjaannuttaa lisäksi erityisillä harjoituksilla tai opettelemalla muistitekniikoita. Aina kannattaa kuitenkin katsoa, että yksinkertaiset perusasiat ovat kunnossa.

Oppiminen ja muistaminen edellyttävät motivaatiota ja keskittymistä. Usein nykypäivänä joudumme myös turvautumaan yksitoikkoiseen kertaamiseen luetteloiden, termien ja vieraan kielen sanojen opettelussa. Oikeat menetelmät ovat silloin tarpeen.

Keskittyminen on muistamisessa perusasia. Muistaminen tapahtuu tiedon siirtymisenä työmuistista säilömuistiin. Jotta tämä voi tapahtua, ei työmuistiin saa tulla häiriötekijöitä siirron aikana.

Sisällyluettelo

Yli 50  tapaa parantaa muistia ja reilusti toista sataa linkkiä tieteellisiin tutkimuksiin tai luotettaville sivuille.

Jooga

Aivojooga

Super Brain Yoga

Meditointi ja Mindfulness

Yllätä itsesi

Opiskele uutta

Musiikki

  • Soitto ja laulu
  • Klassinen musiikki
  • Jazz
  • Heavy Metal
  • Pop ja rock
  • Rap

Aistit

Sosiaalisuus

Kuntoilu

Uni

Ylensyönti

Sokeri

Ruokavalio

  • Omega-3
  • Hiilihydraatit
  • D-vitamiini
  • Probiotit
  • B12 vitamiini
  • Marjat
  • Vihreä tee
  • Kahvi
  • Kurkuma

Stressi

Huumori

Keskittyminen

Säännölliset ruoka- ja nukkuma-ajat

Lue kirjoja ja runoja

Pikalukeminen

Kirjoita

Kirjoita käsin

Harrasta

Joukkuepelit

Matkustele

Kertaa

Älypelit

Videopelit

Riko rutiini

Muistikikat

  • Ryhmittäminen
  • Agronyymit
  • Think big
  • Linkitys PEG1
  • Linkitys PEG2
  • Muistipaikat
  • Tarina
  • Avainsanat
  • Muista numerot, salasanat jne kuvina
  • Muista nimet

Muistin kömmähdykset

Siirry oppaaseen

Opas muistin kehittämiseen
Opas muistin kehittämiseen
Jaa tämä kavereille
Posted on Jätä kommentti

Muistin kömmähdykset

Hajamielinen

Muistin kömmähdykset ovat kiusallisia, mutta yleensä harmittomia.

Iästämme riippumatta muistimme pettää silloin tällöin. Iän mukana tietysti useammin. Nämä eivät ole merkkejä muistisairaudesta tai “huonosta muistista”, vaan pikemminkin aivojen valikoivasta toiminnasta. Aivomme ovat kehittyneet muistamaan vain merkityksellisiä tai usein toistuvia asioita. Asia, joka tapahtumahetkellä näyttää merkityksettömältä johtaa siihen, että emme kiinnitä siihen huomiota. Myöhemmin emme voi sitä muistaa, koska emme edes painaneet sitä muistiin.

Muistin häviäminen

Aivot puhdistavat muistin tarpeettomasta painolastista. Hermopolku tietoon, jota emme ole käyttäneet aikoihin heikkenee ajan myötä ja lopulta katkeaa. Tällä tavalla ihmiset, joita emme ole aikoihin nähneet “menettävät nimensä” muistissamme. Yleensä kasvot säilyvät hyvin muistissamme, mutta nimet katoavat “tarpeettomina”.

Hajamielisyys

Emme aina havannoi asioita riittävän tarkasti muistaaksemme, koska ajatuksemme on muualla. Aivomme ja muistimme valikoi kiinnostuksen kohteensa. Siksi asia, jonka koimme, häviää muistista, jos emme kiinnittäneet siihen huomiota. Emme löydä avaimia, jos emme kiinnittäneet huomiota siihen , mihin ne jätimme. Ongelma ei ollut muistissa, vaan keskittymisessämme. Tämän voi välttää luomalla rutiineja esim. laittamalla avaimet aina samaan paikkaan tai vitaminipurkin aina pöydälle, jossa nautit aamupalan.

Muistikatkos

Tiedät vastauksen kysymykseen tai tiedät muistavasi jonkun nimen, mutta se jää “kielen päälle”. Tämä tapahtuu varsinkin, jos joku antaa ensin väärän vihjeen. Muisti harhautuu silloin tämän väärän vihjeen seuraan ja kadottaa vastauksen, jonka olisi muistanut ilman harhaan johtavaa vihjettä. Iän mukana näitä sattuu enemmän. Tämäkin on normaali vaaraton kömmähdys.

Ajatuksen omiminen

Uskot jonkun ajatuksen olevan omasi, vaikka oletkin kuullut sen muualta. Säveltäjä “varastaa” melodian toiselta. Keksijä yrittää patentoida keksinnön, jonka joku toinen on jo patentoinut.

Muistikuvan värittyminen

Henkilökohtaiset mieltymykset tai tunnetila saa tapahtuman muistikuvan vääristymään tai ainakin värittymään. Useita henkilöitä on tuomittu rikoksesta todistajalausunnon perusteella, vaikka ovat olleet syyttömiä. Jonkun toisen henkilön väite tai mielipide on vääristänyt todistajan muistikuvan. Tämän vuoksi lasten todistamisia ei yleensä huomioida.

Kiusaavat / traumaattiset muistot

Joskus ei muistoista pääse eroon, vaikka haluaisi. Tämä kiusaa varsinkin masennukseen taipuvia ihmisiä. Myös henkilöillä, joilla on ollut voimakas traumaattinen kokemus, saattaa trauma jäädä päälle.

Mikään edellä mainituista ei ole merkki muistisairaudesta ei edes heikkenevästä muistista. Ne ovat terveiden aivojen luontaista käyttäytymistä.

Logo 27032017

Jaa tämä kavereille