Siirry suoraan sisältöön

Elämä toimii rytmissä

Rytmi on kaiken perusta

Rytmi tahdistaa kaiken, mitä maapallolla ja koko maailmankaikkeudessa tapahtuu.

Me kaikki tietysti tunnistamme vuorokausirytmin- ja vuodenaikojen rytmin. Ne johtuvat maapallon radasta auringon ympäri ja pyörimisliikkeestä. Kuukausirytmi taas johtuu rytmistä, jolla kuu kiertää maapalloa.

Nämä vaikuttavat kaikkiin maapallon organismeihin paitsi valon, lämmön, sateiden ja myös painovoiman kautta. 

Nuo muutokset ovat aina vaikuttaneet siihen, mitä ravintoa on ollut saatavilla. 

Vuorokausirytmissä elimistömme jokainen solu tahdistuu aamulla, aamupäivällä, keskipäivällä, iltapäivällä, illalla ja yöllä – kaikilla eri tavoin. Geenit aktivoituvat eri lailla ja hormoneja erittyy eri tavalla vuorokauden ajasta riippuen. Elimistö on miljoonien vuosien aikana oppinut optimoimaan timintaansa.

kehon kello

Melatoniinin tuotanto on huipussaan kello 24 ja 03 välillä. Melatoniini vaikuttaa kehossamme laajalti lukuisiin toimintoihin. Se vaikuttaa verenpaineeseen, immuunijärjestelmämme toimintaan ja vapaiden radikaalien neutralointiin. Lisäksi melatoniini tunnetaan sisäisen kellomme tahdistajana valoisuutta seuraten. Muina vaikutuksina mainitaan mielialahäiriöt, suoliston ja luuston toiminta. Jopa syövän ilmentymiseen sen oletetaan vaikuttavan.

Melatoniinin vastaparina toimii sisäisen kellon kannalta kortisoli, jota alkaa erittyä aamuyöstä. Se valmistelee meitä päivärytmiin ja sen huippu on aamulla 07-08.  Kortisolihuipusta seuraa, että sydäninfarktit ajoittuvat usein juuri tuohon aikaan aamusta

Kuukausirytmissä kuun kierto maapallon ympäri aiheuttaa suuria painovoimasta johtuvia muutoksia paitsi meren eläimille, myös maalla. Kasvit seuraavat maapallon painovoiman rytmiä ja ajoittavat maanpäällisten osien kasvun aikoihin, jolloin aurinko ja kuu vähentävät maan painovoimaa. Vuorovesi-ilmiö voi muuttaa meren pinnan korkeutta jopa yli 10 metriä.

Vuorovesi

7 päivän rytmi

Vähemmän tunnettua on mistä johtuu 7 päivän viikkorytmi ja siihen liittyvä lepopäivä. Kaikissa kulttuureissa on tämä rytmi eikä se voi olla sattumaa. 7 päivän rytmi ei voi olla Raamatun keksintöä, koska kaikki kulttuurit ja kaikki eliöt noudattavat sitä.

En löytänyt tutkimuksia, jotka olisivat selvittäneet mistä 7 päivän rytmi syntyy. Kyse ei ole taivaankappaleiden liikkeistä, vaan yksinkertaisesti organismien tarvitsemasta leporytmistä. Miksi tuo leporytmi sitten on kaikilla eliöillä juuri tuo sama 7 päivää, on arvoitus. Tuon rytmin on täytynyt syntyä jo maapallon ensimmäisille bakteeritason olioille, koska se sittemmin periytynyt evoluution mukana muillekin eliölajeille.

Kyse lienee siitä, että kaikki eliöt tarvitsevat unta, mutta myös sen lisäksi harvemmin toistuvia taukoja ja paastoja. Kalastajat ja metsästäjät tietävät hyvin villieläinten aktiivisuudessa esiintyvän rytmejä.

Me nykyihmiset emme enää piittaa juuri alkuperäisestä vuorokausirytmistä, vuodenaikojen rytmistä puhumattakaan. Seitsemän päivän rytmiä noudatamme työelämässä, muttemme valitettavasti käytä seitsemättä päivää lepoon ja rauhoittumiseen

Nobel

Päivänvalo aktivoi keskushermoston Supra Chiasmatic Nucleus (SCN) soluryhmää aivojen hypotalamuksen lähellä. Se viestittää muualle kehoon keskuskellon aikaa mm. Per, Tim, Clock, Cyckle, ym. geeneillä. Kolmen tutkijan ryhmä sai näistä Nobel palkinnon 2017. He selvittivät, miten ajan rytmityksen tieto välitetään tarkasti koko elimistön jokaiselle solulle. Keskuskello aktivoi aikageenejä, jotka taas käynnistävät välittäjäaineiden tuotannon. Nämä välittäjäaineet taas siirtävät tiedon jokaiselle solullemme.

Välittäjänä on proteiini, joka lisääntyy yön aikana ja häviää vähin erin päivällä. Siten solu pystyy tunnistamaan ajan tarkasti. Tällä tavalla koko keho ja jokainen solu erikseen hahmottaa rytmin tarkasti ja ohjaa elintoimintoja sen mukaan. Aivan tärkeimmät näistä toiminnoista ovat hormonien eritys, uni, kehon lämpötilan ylläpito ja aineenvaihdunta.

Ruokarytmi

Harvard yliopiston professori David Sinclair sanoo ” tärkeämpää kuin mitä syöt on milloin syöt” ”It´s not what but when you eat”, Walter Longo neuvoo ruokailemaan aamu 8 ja ilta 6 välillä. Arvostetun Harvardin yliopiston tutkija Monique Tello kuvaa asiaa sanomalla ”Timing is the key”.

Ruokarytmi

Researchgate tutkimussivusto kuvaa hormonien toimintaa eri vuorokaudenaikoina seuraavasti. Aineenvaihdunnan kylläisyyttä säätelevä leptiini hormoni on huipussaan yöllä. Kasvuhormonimme huippu taas ajoittuu kello 02 ja 04 välille yöllä. Stressihormoninakin tunnetun kortisolin huippu on aamulla herätessämme. Sen tehtävänä on käynnistää elimistömme päivää varten. Veren sokeria tasaava insuliini hormoni taas on alhaisimmillaan yöllä, kun melatoniini hormoni on huipussaan. Aamulla kun melatoniini valoisuuden johdosta vaimenee, alkaa insuliini hormonin tasot nousta. Rasva-aineenvaihduntamme on huipussaan yöllä, kun insuliini ja veren sokeri ovat alhaisimmillaan. 

Ymmärrät varmaan, että tämän järjestelmän jatkuva sotkeminen ei voi tapahtua ilman seurauksia terveydentilaamme.

Unen tarpeen lisäksi biologinen rytmi vaikuttaa lääkärien WebMD sivuston mukaan: 

  • Aineenvaihduntaan
  • Sydämen sykkeeseen
  • Veren paineeseen
  • Kehon lämpötilaan
  • Hormonien määrään
  • Virtsan tuottoon

Ruokarytmin supistaminen vain aktiiviselle iltapäivän tunneille.

Ruokarytmin supistaminen vain iltapäivän tunneille toi tutkimuksessa (Early time restricted feeding) huomattavia terveyshyötyjä.  

Koehenkilöt olivat Tyypin 2 diabetesta oireilevia  (prediabetes) miehiä. Viiden viikon testissä ruokailurytmiä rajoittavilla koehenkilöillä verenpaine laski, veren sokeri laski, kehon paino aleni, tulehdukset vähenivät. Energiatasot lisääntyivät, lihaskontrolli parani, kestävyys parani, unen määrä lisääntyi ja sydämen kunto parani.

 Ateriat oli suunniteltu niin, että paino pysyisi ennallaan. Näin positiiviset tulokset eivät johtuneet painon alentumisesta, vaan pelkästään vuorokauden ajasta, jolle ruokailu jaksottui. 

TRE testi

Päivärytmiämme määrittää valon lisäksi myös ruokarytmimme. Ruoka on tärkein suolistomme mikrobien rytmittäjä. Ravinnon molekyylit käynnistävät geeniemme toimintaa. Geenit taas käynnistävät hormonien tuottoa soluissamme. 

Samalla tavalla ravinnon molekyylit vaikuttavat siihen, miten mikrobimme tuottavat hormoneja ja välittäjäaineita.

 

TRF ja rasva

Yllä oleva kuva on tutkimuksesta, jossa verrattiin vapaasti ruokailevia hiiriä toisiin hiiriin, joiden ruoka-ajat olivat rajoitettuja. Erilaisesta ulkonäöstä huolimatta hiirillä on 97,5 prosenttisesti samat geenit kuin ihmisillä. Myös kaikki elimet hiirellä ovat aivan samat kuin ihmisillä. 

Kuvion mukaan vapaasti ruokailevilla hiirillä rasvan kertyminen elimistöön oli yli kaksinkertainen verrattuna vain rajoitettuna aikana ruokaileviin.

Sama ilmiö havaittiin tietysti myös kolesterolin kertymisessä vereen. Ruoka-aikoja rajoittavilla hiirillä kolesterolia kertyi oleellisesti vähemmän. 

TRF ja kolesteroli

Suoliston mikrobit

2016 julkaistussa tutkimuksessa tutkijat kertovat kaikkien elollisten sopeuttavan elintoimintonsa vuorokausirytmiin optimoidakseen elintoimintoja ja terveyttä. Tutkijat korostavat vielä, että rytmistä poikkeaminen voi johtaa vakaviin seurauksiin kuten aineenvaihdunnan häiriöihin, syöpä- ja sydänsairauksien kehittymiseen sekä moniin muihin häiriöihin. 

Suolistossamme mikrobit seuraavat elimistömme ruokailurytmiä. Ruokarytmimme säännöllisyyden poikkeukset vaikuttavat mikrobikantaamme hävittämällä hyödyllisiä mikrobeja, jotka saattavat korvautua epäsuotuisilla. Poikkeavasta ruokailurytmistä selvinneet mikrobit alkavat toimia vajavaisesti heikentäen ravintoaineiden imeytymistä ja immuunijärjestelmämme toimintaa.

Syövät

2016 julkistetussa yli 2400 naista käsittävässä tutkimuksessa havaittiin alle 13 tunnin yöpaaston lisänneen rintasyöpätapausten määriä verrattuna yli 13 tuntia yöpaastoon. Loppuraportissaan tutkijat toteavat, että yleensä on yritetty tutkimuksilla selvittää eri dieettien vaikutusta syöpäkasvaimien kehittymiseen. Samalla on ruokailun ajoituksen merkitys jäänyt vaille huomiota.

Ajoitus ja syöpä

Toisessa 2022 jukistetussa tutkimuksessa havaittiin  rintasyövän leviävän erityisesti yöaikaan. Lisäksi havaittiin veren korkean insuliinitason edistävän syövän kehittymistä ja leviämistä.

Alzheimer

Alzheimerin taudissa aivoihin kertyy beta amyloid ja tau partikkeleita, jotka estävät synapsien toimintaa. Science Directissä julkaistussa tutkimuksessa sanotaan vääristyneen vuorokausirytmin ja erityisesti virheellisten ruoka-aikojen lisäävän riskiä Alzheimerin taudin kehittymiselle.

Toisessa saman julkaisijan artikkelissa taas sanotaan useiden tutkimusten osoittavan vuorokausirytmin häiriöiden aiheuttavan aineenvaihdunnan häiriöitä, jotka johtavat muun muassa lihavuuteen, insuliiniresistenssiin sekä sydän- ja verisuonisairauksiin. 

Markus J Rantalan tutkimusten mukaan Vuorokausirytmistä poikkeaminen johtaa psyykkisiin häiriöihin. ”Tutkijoiden mukaan kaksisuuntainen mielialahäiriö johtuu ihmisen sisäisen kellon toimintahäiriöstä”.

Päivänvalo

Valon spektri auringosta

Sunlight for millions of years was the largest external stimulus to the human body”. ”Auringon valo on ollut miljoonia vuosia vaikuttavin ulkoinen tekijä ihmisen kehityksessä”. Näin sanoo kuuluisa tutkimus auringon valon vaikutuksesta kehossamme.

Tuo punainen spektri on infrapunasäteilyä. Auringon valon aallonpituudet 400-760 ovat meille näkyvää valoa. UV aallonpituudet muodostavat 7%, näkyvä valo 39 ja ns. NIR (Near Infra Red) 54%. Tuo NIR osuus on romahtanut viettäessämme valtaosan ajastamme sisätiloissa, jonne auringon valo ei pääse  erikoisikkunoidemme läpi.

Eristeikkunat

Viimeisen sadan vuoden aikana tuo spektri on hävinnyt meiltä ihmisiltä sisällä oleskelun ja elektronisten laitteiden myötä. Se on merkinnyt sitä että vuorokausirytmimme on seonnut ja solujemme  säteilyvauriot ovat lisääntyneet, koska suojeleva punainen säteily on lähes hävinnyt.

Auringon valoon ovat maan kaikki eliöt sopeutuneet miljoonien vuosien aikana. Se on tuonut kaikille eliöille elämän rytmin, jota ne ovat noudattaneet.

Olemme pitkään tienneet, että melatoniinia syntyy aivoissa illan hämärtyessä auttaen meitä nukahtamaan.

Uusi tieto on, että melatoniinia erittyy päivällä solujen miljardeissa mitokondrioissa auringon NIR alueella olevan punaisen valon säteilyn ansiosta. 

Nykytiedon mukaan melatoniinia elimistö tuottaa pääasiassa solujen mitokondrioissa päiväsaikaan ja pienemmän osan yöaikaan aivojen käpyrauhasessa.

melatoniini yöllä ja päivällä

Mitokondriot ovat solujemme mikroskooppisen pieniä voimalaitoksia. Lähes jokaisessa solussamme on kymmeniä, satoja, jopa tuhansia mitokondrioita, joiden huippukuormitus on päivällä. Energiaa mitkondriot tuottavat hapetusprosessissa, jossa syntyy runsaasti vapaita radikaaleja. Melatoniinia mitokondriot tuottavat estämään näiden aiheuttamia vahinkoja. 

Auringonvalo aktivoi solujen mitokondrioita tuottamaan melatoniinia 650-1200 nanometrin aallonpituudella. 

Me nykyihmiset emme enää juurikaan saa tuota NIR aluella olevaa säteilyä, mikä heikentää solujemme mitokondrioiden toimintaa.

Elimistömme ei ole sopeutunut yltäkylläisyyteen tai valveilla oloon pimeän aikana. Elimistömme ei ole myöskään sopeutunut asumaan ja työskentelemään sisätiloissa, joihin auringon valon luonnolliset punaiset säteet eivät eivät pääse kolminkertaisten ikkunalasien läpi.

Noudata siis rytmiä, johon ihminen on miljoonien vuosien aikana sopeutunut.

Nuoruuskoodi kirja

Kirjassani käsittelen näitä asioita tarkemmin.

Hanki kirjani NUORUUSKOODI. Kirja ei sisällä mielipiteitä eikä ympäripyöreitä yleistyksiä. 

Suosittelijat

Kaikki perustuu yli pariinkymmeneen Nobel palkittuun tutkimukseen: 

Lisäksi kirjassa on yli 1000 viitettä julkisiin tutkimuksiin.   

Kirja

Hanki siis kirja verkkokaupasta tai myymälästä.

Adlibris.com, suomalainen.com, akateeminen.com, booky.fi, prisma.com, cdon.com

Jaa muillekin

TiLAA UUTISKIRJE

Kirjoitan uutiskirjeessäni vain sellaisista asioista, joista ei muussa mediassa ole kovin syvällisesti uutisoitu. Ymmärrän, että aikasi on tiukilla ja keskityn vain oleelliseen.