Fruktoosi aivoissamme

American Clinical and Climatological Assosiationin mukaan ihmisen ja useiden nisäkkäiden elimistö on mukautunut hedelmien sisältämään fruktoosiin niin, että se varastoituu tehokkaasti elimistöön rasvana.  On ehkä ollut menneisyydessämme tärkeää, että ennen talvea tai kuivaa kautta me voimme tankata hedelmiä yli normaalin tarpeen vararavinnoksi seuraaville kuukausille.

Fruktoosi toimii energiavarastona talven / kuivan kauden puskurina. Me kaikki tiedämme esimerkiksi karhun tankkaavan marjojen hedelmäsokeria kuukausien mittaista talvea varten. Elimistömme ei ole kehittynyt päivittäiseen hedelmäsokerin saantiin. Ei edes päiväntasajalla, josta olemme kotoisin, hedelmiä ole ollut saatavilla läpi vuoden. Nykyiset hedelmät ja marjatkin on jalostettu huomattavan makeiksi verrattuna luonnossa esiintyviin. Nauttiessasi kokonaisen hedelmän sen sisältämät kuidut hidastavat oleellisesti sokerin imeytymistä toisin kuin tuoremehuissa. Valitettavasti jalostetuissa marjoissa ja hedelmissä kuitupitoisuus on huomattavasti alhaisempi kuin jalostamattomissa luonnon marjoissa ja hedelmissä.

Alussa mainitun ACCA tutkimuslaitoksen mukaan lihavuusongelma tänä päivänä johtuu siitä, että nautimme päivittäin sokeria ja erityisesti fruktoosia eikä elimistömme ole tällaisiin määriin sopeutunut.

Viimeaikaisten tutkimusten mukaan hedelmäsokerin eli fruktoosin päivittäinen saanti on vaaraksi terveydellemme. Fruktoosi ei nosta veren sokeriarvoja siten kuin tavallinen sokeri eli glukoosi. Hedelmäsokeri on jopa saanut ”terveellisen sokerin” statuksen em. syystä. Siksi siitä on tullut suosittu makeutusaine diabeetikoilla. Valitettavasti fruktoosi ei toimi aivoissamme niin kuin muu ravinto. Elimistömme on sopeutunut käsittelemään fruktoosia tankattavana vararavintona. Elimistömme ei ilmoita meille, että päivittäinen tarve on täyttynyt ja syöminen on keskeytettävä. Nyt on fruktoosia saatavilla läpi vuoden, toisin kuin kehityshistoriassamme. Se sekoittaa elintoimintojamme, koska se ei aiheuta kylläisyyden tunnetta tavallisen sokerin (glukoosin) lailla.

Uuden Kalifornian yliopiston tutkimuksen mukaanfruktoosi saattaa vahingoittaa laajalti geenejämme. Fruktoosi näytti vahingoittavan aivojen 200 geeniä hippokampuksessa ja 700 geeniä hypotalamuksen alueella. Hippokampus vastaa aivojen muistitoiminnoista ja hypotalamus taas kontrolloi aineenvaihduntaa. Samat tutkijat olivat aiemmissa tutkimuksissaan todenneet fruktoosin tuottavan myrkyllisiä molekyylejä, jotka vahingoittavat aivosolujen keskinäistä kommunikointia. Tutkijat ilmoittivat epäilevänsäfruktoosin aiheuttavan mahdollisesti Parkinsonin tautia, kaksisuuntaista mielialahäiriötä ja muita aivosairauksia. Tutkimukset tehtiin rotilla, jotka ovat kaikkiruokaisia, kuten ihmisetkin. Tutkijat olivat sitä mieltä, että tuloksia voidaan soveltaa myös ihmisiin, koska meillä on lähes samat geenit.

NCBI (The National Center for Biotechnology Information) on myös julkistanut tutkimuksia, jotka ovat päätyneet siihen, että fruktoosin käytön lisääntyminen on yhteydessä 2-tyypin diabeteksen ja aivosairauksien lisääntymiseen. Lähteen mukaan Amerikan marketeissa myytävistä makeutusaineista korkean fruktoosipitoisuuden omaavaa maissisiirappia on 40 prosentissa elintarvikkeista. Saman raportin mukaan Omega-3 rasvahapot pystyivät neutraloimaan fruktoosin aiheuttamia geenivaurioita. Valitettavasti Omega-3:n osuus ravinnossamme on pienentynyt uhkaavan alas. Raportissa todetaan fruktoosin käytön yleistymisen olevan yhteydessä lihavuuden lisääntymiseen USA:sa ja Euroopassa. Sama trendi näkyy nyt lapsien lihavuuden lisääntymisenä kuin myös lihavuuden lisääntymisenä kaikissa väestöryhmissä kehitysmaissa.

Viimeaikaiset tutkimukset viittaavat siihen, että lihavuus, kakkostyypin diabetes ja älyllinen taantuminen liittyvät toisiinsa. Älyllinen taantuminen myöhemmässä iässä näyttäisi liittyvän henkilöihin, joilla oli sekä lihavuutta että 2-tyypin diabetes. Dementian riski kasvoi 1,5 – 2,5 kertaiseksi diabetesta sairastavilla. Tutkijat totesivat myös, että liikunnan puute lisää riskiä sairastumiseen, mutta tärkein tekijä oli energian saannin lisääntyminen sokeroitujen elintarvikkeiden johdosta. Näistä tutkijat nostavat erityisesti virvoitusjuomat ja makeat hedelmämehut, joissa on käytetty erityisen makeita lajikkeita. Tutkijat ovat huolissaan fruktoosin vaikutuksesta lapsille ja heidän koulumenestykseensä ja myöhemmin työtehtäviinsä.

Korealaisessa tutkimuksessa todettiin vyötärölihavuuden ja heikomman älyllisen suorituskyvyn liittyvän toisiinsa tutkituilla yli 65 vuotiailla. Sama ilmiö on myös havaittu lapsilla. Lihavimmat päätyivät harvemmin korkeakouluun. Myöhemmässä iässä heillä havaittiin aivojen rakenteen heikkenemistä.

Huomioi, että nämä tutkimustulokset  ovat keskiarvoja, eivätkä siten päde jokaiseen yksilöön. Jokaisella kuitenkin riski kasvaa fruktoosipitoisia ravintoaineita käytettäessä.