Siirry suoraan sisältöön

Geenien ruokavalio

Ravinto ohjaa geenejä metylaatiokierrossa.

Kaikissa elimistön soluissa on sama DNA ja samat geenit, mutta solujen toimintaa määrittää se, mitä geeneistä avataan (ilmennetään) ja kuinka paljon. Eri solutyypeissä eri geenit ovat aktiivisia, mikä saa ne erikoistumaan tehtäviinsä.  

Geenit ovat kuin modernin auton ajotietokone, joka ohjaa kuljettajan tietämättä aivan kaikkia toimintoja. 

Metylaatioksi kutsuttu tapahtumasarja ohjaa kaikkien geeniemme toimintaa. Metylaatio kääntää miljardien solujesi tuhansia geenejä joka hetki päälle ja pois – ON / OFF. Metylaatio sulkee geenin ja demetylaatio avaa sen. Lue lisää epigenetiikasta.

Tutkija Kara Fitzgeraldin kirjan ”Younger You” mukaan jokaisessa solussamme on 20 miljoonaa metylaatiopistettä, joiden pitää toimia joka hetki. Kun meillä on jopa 30 miljardia solua, niin metylaatiotapahtumia on tähtitieteellinen lukumäärä joka hetki.

Analogiset geenit

Saamme geenejä ohjaavia molekyylejä, jos nautimme sellaisia ravintoaineita, joihin elimistömme on evoluution aikana mukautunut.

Ihmisellä on 20 000-25 000 proteiineja koodaavaa geeniä. Pikkuisen enemmän kuin koiralla ja pikkuisen vähemmän kuin kanalla. Monilla eliöillä on huomattavasti enemmän kuin ihmisellä. Syytä emme tiedä.

Epigenomi määrittelee kuinka paljon ja kuinka usein kukin solu saa kemiallisen käskyn toimia. 

Miten hyvin geenimme toimivat riippuu perimästämme vain osittain. Kummaltakin vanhemmalta perimme geenejä ns. variaatioina (SNPs). Ne määrittelevät yhdessä oman variaatiomme. Elämäntapamme ja tapahtumat elämämme aikana muokkaavat jatkuvasti geenivariaatiomme toimintaa.  

DNA epigenomi

Geeneissä esiintyviä variaatioita kutsutaan snipseiksi (Gene SNIPS (Single Nucleotide Polymorphism). Osa variaatioista on voinut syntyä elämäsi aikana, mutta suuren osan olet todennäköisesti perinyt. Voit periä hyvän variaation molemmilta vanhemmiltasi tai toiselta huonomman. Tai molemmilta.  Variaatio määrittelee geenin avautumista ja sulkeutumista. Toisaalla DNA:n emäsjaksossa oleva variaatio taas saattaa vaikuttaa geenin valmistaman proteiinin määrään. Epäedullisia variaatioita on nykytiedon valossa mahdollista tasapainottaa ravinnolla.

Jos teetät geenitestin, sinulle raportoidaan geenin variaatio ja kerrotaan millä ravinteilla voit korjata epäedullista tilannetta. 

Snipsit ja ravinto

Mikä on metylaatiokierto?

Geeniemme aktivointi riippuu ns. metylaatiokierron toiminnasta. Metylaatiokierto taas on riippuvainen ravinnosta saamistamme molekyyleistä. Erityisesti metylaatiokierron SAMe molekyyli tarvitsee vihreiden kasvisten folaattia ja lihasta saatavaa B12 vitamiinia.

Metylaatiokierrossa muodostuu SAMe:ksi kutsuttua molekyyliä, joka sitten vaikuttaa geeniemme avautumiseen. Kun geeni avautuu luettavaksi, se tekee mRNA:ksi kutsutun kopion DNA:n pätkästä, jossa geeni sijaitsee. Tämä mRNA kopio siirtyy sitten solun tumasta solulimaan, jossa solu muodostaa proteiinia mRNA:n ohjeen mukaan. Proteiini toimii sitten elimistössä usein entsyyminä tai muussa tehtävässä. Tämä sama tekniikka on käytössä useissa koronarokotteissa.

Se kuinka hyvin geenimme toimivat riippuu geenimme variaatiosta (SNP), mutta myös ravinnostamme saamistamme kemiallisista molekyyleistä.

Ohessa kaaviokuva geenien tarvitsemista ravintoaineista Kara Fizgeraldin mukaan.

SAMe Kara

Aiemmassa blogikirjoituksessani kerroin Tri Kara Fitzgeraldin johtamasta tutkimuksesta, jossa osoitettiin ravinnolla voitavan vaikuttaa elimistön toimintaan ratkaisevasti. Kahden kuukauden ruokavalion testissä saatiin osallistujien biologista ikää laskettua 3,2 vuotta. 

Alla oleva taulukko paljastaa mitkä ravintoaineet aktivoivat suotuisan tapahtumaketjun.

Geenien aktivointi

Toinen taulukko taas kertoo, minkälaista ravintoa tulisi päivittäin nauttia Kara Fitzgerladin kirjan mukaan.

Geenien ravinto

Hiilihydraatteja kalorimäärästä oli K. Fitzgeraldin tutkimuksessa 20%. Ne olivat runsaskuituisia ja siten alhaisen glykeemisen indeksin ravintoa. Punainen liha tuli olla luomua ja vapaasti laiduntavan karjan lihaa, koska Amerikassa tavallinen liha on tehotuotettua GMO ja antibioteilla kasvatettua lihaa. Myös kalan tuli olla villiä eikä viljeltyä. Kiellettyjen listalla olevat meijerituotteet ja viljat olivat tällä listalla, koska mahdolliset allergiset reaktiot olisivat sotkeneet tutkimuksen tuloksia. Lisäksi niitäkin kiusasi amerikkalaisen tehotuotannon GMO ja antibiootit. Hedelmistä tutkimukseen hyväksyttiin vain vähän fruktoosia sisältäviä.

Metylaation biokemiaa.

Geeni- ja biokemian tasolla tuo kaikki tapahtuu metylaatioksi kutsutun prosessin avulla. Metylaatio huolehtii geenien aktivoinnista ja sulkemisesta.

Metylaatiomolekyyli SAMe (S-adenosylmethionine) säätelee kehossamme yli 200 entsyymiä.

Vaikka elimistömme kierrättääkin valtaosaa bioaktiivisista ravinnon molekyyleistä, niin tärkeistä molekyyleistä tarvitaan jatkuvasti täydennystä. Jos tätä täydennystä on saatavilla riittävästi, se alkaa toimia optimaalisesti. Elimistö toimii kiireettömästi huolehtien kasvun ja levon tasapainosta. Jos ei, niin tulee vaikeuksia ennen pitkää.

Geeniteknologiassa asiaa kuvataan niin, että meillä pitää olla molekyylejä, jotka ylläpitävät geenien aktiivisuutta metylaatiokierron ja sen vaikuttavan molekyylin SAMe:n avulla. 

Metylaatio 

Aktivoitunut geeni tuottaa proteiinia mRNA kopion avulla.

RNA metylaatio

Edellä kuvasimme tapahtumaketjua, jossa DNA:n geenit aktivoidaan toimimaan miljardeissa soluissamme. Pelkkä ON / OFF ei geenitekniikassa riitä. Pitää vielä ohjata geenit tuottamaan juuri sopiva määrä juuri oikeita proteiineja, jotka myöhemmin toimivat entsyymeinä ja hormoneina elimistössämme.

Tohtori ja tutkija Kara Fitzgerald sanookin: ”Ravinto on paljon muutakin kuin kaloreita- se on lääke, se on informaatiota, se on koodi, joka osaa avata ja sulkea DNA:mme geenejä tarpeen mukaan”. Ei liikaa- ei liian vähän..

Ravinto avaa geenejä

Kehossamme on 37 miljardia solua. Jokaisessa on 20 000 proteiineja koodaavaa geeniä. Jokaisessa geenissä on 28 miljoonaa metylaatiopistettä. Ymmärtääksemme tapahtumien nopeutta solutasolla voimme kuvitella, että pelkästään uusia soluja syntyy 3,8 miljoonaa joka sekunti puhumattakaan solun sisällä tapahtuvista muutoksista.

Tapahtumien nopeus edellyttää kunnollista ravintoa toimiakseen optimaalisesti.

Jotta geeni voisi tuottaa proteiineja sen on saatava runsaasti vitamiineja (B, C, A, D), hivenaineita ja aminohappoja. Huonommallakin ravinnolla elimistö voi toimia, mutta ei läheskään optimaalisesti ja ajan mittaan vaurioita tuottaen. 

Ravinnon hiilihydraattien tulee Kara Fitzgeraldin mukaan olla vähäkalorisia ja vain niukasti nopeita hiilihydraatteja sisältäviä (VHH). Ravinnon kalorien määrä tulisi saada pitkälti terveellisistä rasvoista 50%. Tällaisessa ruokavaliossa tarvitaan siis runsaasti oliiviöljyä ja muita luonnollisia rasvahappoja esimerkiksi rasvaisista kaloista, pähkinöistä ja siemenistä. Tutkija Kara Fitzgerald käytti tutkimuksessaan edellisten lisäksi

Ns. adaptogeenejä, vitamiineja, hivenaineita, kuivattuja marja- ja viherjauhoja. 

Näissä kaikissa prosesseissa tarvitaan tietysti energiaa. Energian tuottamiseen taas tarvitaan entsyymejä mm. NAD+, AKG ja Q10. Paras keino energian tuoton kiihdyttämiseen on riittävä liikunta. Liikunta saa elimistön reagoimaan lisäämällä mitokondrioita ja kiihdyttämällä edellä mainittujen entsyymien tuotantoa. Liikunnan ei tarvitse, eikä se saa olla liian raskasta, vaan kohtuullista.

Metylaation adaptogeenit.

Adaptogeenit ovat molekyylejä, joilla elimistö säätelee metylaatioprosesseja, niin, että juuri oikea määrä metylaatioita tapahtuu ja juuri niissä geeneissä, jotka ovat kehon tilanteeseen siinä solussa sopivia. Joidenkin geenien metylaatio on poistettava ja joidenkin taas avattava.

Tunnetuimpia adaptogeenejä ovat vihreän teen EGCG ja kurkumiini. Myös ristikukkaiset vihannekset, kuten kaalit (parsakaali) toimivat adaptogeeneinä.

Flavonoidit toimivat lähinnä hypermetylaation estäjinä sekä metylaatioiden säätelijöinä niin, että epäsuotavia metylaatioita poistetaan ja suotavia kytketään päälle. Näin toimivia flavonoideja ovat jo mainittujen vihreän teen ja kurkumiinin lisäksi kversetiini, rosmariini, luteoliini, lykopeeni, suforafeeni (parsakaali) ja genisteini (soija).

Ravintoaineet hyvän metylaation edistämiseksi.

Maksa, kala, punajuuri, pinaatti, parsakaali.

Kananmunat, vihreä tee, kurkumiini, rosmariini.

Sipulit, marjat ja kotimaiset, pienikokoiset omenat.

Elämäntavat.

Kara Fitzgerald määräisi edellä mainittujen ravintoaineiden lisäksi jokaiselle vielä seuraavia:

Liikunta

Nukkuminen

Meditaatio / rentoutuminen / rauhoittuminen

Kara Fizgeraldin tutkimuksessa koehenkilöiden biologinen ikä laski yli 3 vuotta vain kahden kuukauden kokeen aikana.

Osta Nuoruuskoodi kirjani ja elä pidempään terveenä.

Kirjassani on yli 1000 linkkiä tieteellisiin tutkimuksiin.

Kirja
Sisallys

Hanki siis kirja verkkokaupasta tai myymälästä.

Adlibris.com, suomalainen.com, akateeminen.com, booky.fi, prisma.com, cdon.com

Jaa muillekin

TiLAA UUTISKIRJE

Kirjoitan uutiskirjeessäni vain sellaisista asioista, joista ei muussa mediassa ole kovin syvällisesti uutisoitu. Ymmärrän, että aikasi on tiukilla ja keskityn vain oleelliseen.