Posted on Jätä kommentti

Identiteettimme syntyy muistissa

Muisti tallentuu

Muisti on identiteettimme ydin.

Identiteettimme syntyy muistissa.

Ilman muistia minä en ole minä.

Muisti on identiteettimme ydin. Se pitää sisällään paitsi kokemuksemme, tunteemme myös tietomme ja taitomme.

Muistot syntyvät kun tietty tapahtuma aktivoi useita aivosoluja. Nämä samaan aikaan aktivoituneet aivosolut muodostavat sitten kytköksen / polun toisiinsa.

Aivosolujen kytkökset

Iän karttuessa eri hermokytkösten painoarvo muuttuu omien kokemusten vaikutuksesta. Käyttämättömät hermokytkökset häviävät ja korvautuvat uusilla.

Dramaattiset aivojen rakenteen muutokset tapahtuvat ennen 25 – 30 ikävuotta.

Tuon iän jälkeen aivojemme hermokytkökset alkavat haalistua ja hävitä nopeammin kuin uusia syntyy. Muistot haalistuvat, koska aivoissa on rajallinen määrä neuroneja. Vähemmän tärkeitä neuroneja ja kytköksiä siirretään muiden muistojen tekemiseen. 

Muisti on identiteettimme

 

 

 

 

 

 

 

Havainnoistamme vain murto-osa tallentuu aivoihimme edes väliaikaisesti. Edes hyvin huomioimamme asiat eivät tallennu, mikäli niillä ei ole merkitystä. Tämän hetkinen tunnetila muuttaa vanhaa muistikuvaa ja värittää sen. Muistikuvaan ei siis koskaan voi luottaa sataprosenttisesti.

Varhaisvuosien kokemukset vaikuttavat siihen kuka meistä tulee.

Kokemukset typistävät aivojen hermoyhteyksiä valikoivasti ja vahvistavat toisia.

Teini-ikäiset näkevät maailman eri tavalla kuin lapset tai aikuiset, koska heidän aivonsa ovat myllerrystilassa. Nuorten aivot ovat epävarmoja, mutta he ottavat enemmän riskejä.

teini

Muisto on menneeseen hetkeen liittynyt aivojen tila.

Minä-kokemus on aivojeni neuronien keskinäinen suhde. Ikääntyminen muokkaa jatkuvasti aivojemme hermokytköksiä. Identiteettimmekin muuttuu ajan myötä, vaikka sen vankka perusta onkin lapsuudessamme ja nuoruudessamme.

Aikuisilla muistoja on vähemmän kuin nuorilla.

Jokainen aikuisen muisto koostuu suuremmasta määrästä osasia tai kytköksiä. Aikuinen siis hahmottaa suurempia kokonaisuuksia kuin lapsi tai nuori. Max Cynander Vancouverin yliopistosta sanoo: ”Muisti on kyky rakentaa kokonaisuus osista”. Suuri osa aikuisen aivoista sisältää automatisoituja toimintoja, kun taas lapsilla  näitä on vähemmän.

muisti on identiteettimme

 

 

 

 

 

Älylliset ja fyysiset suoritukset luovat uusia hermoyhteyksiä taantuneiden ja tuhoutuneiden tilalle. Se on aivojen joustavuutta.

Ikääntyvien aivojen heikkenemistä voidaan hidastaa  fyysisillä ja älyllisillä harjoituksilla.  Ne synnyttävät uusia, vaihtoehtoisia hermokytkentöjä. Myös uusia aivosoluja syntyy ikääntyneemmilläkin.

Neuronien kytkökset vähenevät ellemme aktivoi aivojamme ja muistiamme.

Aivomme aktivoituvat vasta, kun haastamme niitä opiskelemalla uusia asioita, kieliä, musiikkia tai harrastamalla. Tiiviit sosiaaliset kontaktit haastavat aivojamme joka hetki, kun tulkitsemme toisten ihmisten sanoja, ilmeitä, eleitä ja tunteita. Muusikoilla on keskimäärin parempi muisti kuin muilla, koska musiikki aktivoi aivoja erittäin tehokkaasti ei pelkästään kuuntelemalla, vaan erityisesti soittamalla tai laulamalla.

Muistikikat muistin avuksi

 

 

 

 

 

Liikunta mahdollistaa uusien aivosolujen syntymisen parhaiten. Tuhansia soluja syntyy päivittäin iästä riippumatta ja määrä voidaan 2-3 kertaistaa liikunnan avulla.

Liikkuminen virittää aivojamme. Näin tapahtuu jo pelkästään siitä syystä, että jokaisesta lihaksestamme on suora hermoyhteys aivoihimme. Aivot hoitavat lihaksiemme liikkeitä automaattiseti tavalla, jonka olemme harjoitelleet.

Aivomme ovat rakentuneet niin, että levätessämme aivommekin lepäävät ja liikkeelle lähtiessämme aivomme valpastuvat. Levätessään aivot käsittelevät ja järjestelevät lähiajan tapahtumia.

Liikunta. Tutkimuksia liikunnan vaikutuksesta.

Tutkimukset osoittavat, että muistimme paranee liikunnan ansiosta. Jopa älykkyytemme kasvaa kun liikumme aktiivisemmin ruotsalaistutkimuksen mukaan.

John J. Ratey, fysiatrian professori Harvardin yliopistosta, kuvaa liikunnan aktivoivan BDNF tekijän tehtävää: ”se ravitsee neuroneja kuin lannoite”. Oppiminen vaatii neuronien hermoyhteyksien luomista ja vahvistamista. Mitä enemmän BDNF proteiinia aivoissa on, sitä todennäköisemmin hermoyhteyksiä syntyy ja oppiminen helpottuu. Professori Rateyn mukaan liikunta lisää BDNF proteiinin määrää aivoissa ja siten lisää paitsi vireyttä ja yleiskuntoa, myös muistia ja  älykkyyttä.

Aivojamme ja muistiamme voimme myös harjoittaa pähkäily- ja muistiharjoituksilla. Lontoon taksit opettelevat 3 vuotta 24 000 katua ja 50 000 nähtävyyttä. Se on maailman vaikein muistitesti. Heidän hippokampuksensa takaosa kasvoi 50% suuremmaksi opiskelun aikana. Hippokampus prosessoi päivän muistot unen aikana. Syvässä unessa neuronien toiminta synkronoituu. Silloin ei ole tietoisuutta eikä identiteettiä.

Muistitekniikkaharjoituksia tekemälla saatiin hollantilaistutkimusessa lyhytkestoinen muisti kaksinkertaistumaan. Oppiminen ei ole vain tiedon tallentamista aivoihin. Oppiminen muuttaa aivojen rakennetta tekemällä uusia kytkentöjä hermosolujen välille. Aivomme ja niiden sisältämät muistot, tiedot ja taidot muuttuvat jatkuvasti sopeutuen elämämme vaatimuksiin. Jos emme haasta jatkuvasti aivojamme muistomme, tietomme ja taitomme haalistuvat ja yksinkertaistuvat. Aivojemme ikääntymistä voimme hidastaa, jopa peruuttaa, monilla erilaisilla arkielämän asioilla.

Aivojen treenaaminen

 

 

 

 

 

 

 

 

Opettele siis ”Kehitä muistiasi” oppaastani elämäntapa, jossa aivosi ja sinä itse säilytte virkeinä.

 

Kehita muistiasi

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tilaa ”Uutiskirje”.



 

 
Jaa tämä kavereille
Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *