Kävele muistisi paremmaksi

Share on facebook
Share on linkedin
Share on whatsapp
Share on twitter
Share on email

Kävele muistisi kuntoon

Jo 25 ikävuoden jälkeen muistimme alkaa hitaasti heiketä. Suurelle osalle kehittyy ajan myötä muistisairaus. Muistisairaudet ovat jo kolmanneksi suurin kuolinsyy Länsi-maissa.

Muisti voi niin sanotusti pätkiä kaiken ikäisillä. Yleensä se ilmenee vähemmän tärkeiden nimien, tapahtumien tai asioiden unohteluna.

Aiemmin kuviteltiin, että aivojen kunnolle ei voi tehdä mitään. Korkeintaan ottaa B12 vitamiinia päivittäin.

Nykyisin laajat tutkimukset osoittavat, että aivoja ja muistia voi kohentaa huomattavasti monin eri tavoin. Sopivilla harjoituksilla aivojen harmaan aineen määrää voidaan lisätä juuri niillä alueilla, jotka ovat tekemisissä yleisen älykkyyden ja ongelmanratkaisukyvyn kanssa. Näin sanovat mm. Tom Bullock and Barry Giesbrecht, psykologian professori UC Santa Barbaran yliopistosta.

Kuntoharjoittelu

Aivojen ja muistin kuntoa kohennetaan periaatteessa samoin kuin kilpaurheilijatkin harjoittelevat:

  • peruskuntoharjoittelua ja
  • tekniikkaharjoittelua

Jos et aio kilpailla, pelkkä peruskuntoharjoittelu riittää. Mitä monipuolisempaa peruskuntoharjoittelu on, sitä paremman kunnon saat. Oppaassani ”Muistin kehittäminen” esitän yli 50 erilaista tapaa, joilla aivojen peruskuntoa voi harjoittaa. Jokaisen kohdalla esitän tieteelliset tutkimukset, joihin ne perustuvat. Mitä useampia tapoja otat harjoitusohjelmaasi, sitä paremmin kunto kohoaa.

Reipas kävely

Yksinkertaisin tapa parantaa aivojen ja muistin toimintaa on reipas kävely. Reipas kävely tulee olla sykettä nostavaa ja 30-45 minuuttia kerralla 3-5 kertaa viikossa.

Professori Giesbrechtin mukaan aivot aktivoituvat välittömästi, kun liikunta aloitetaan. Pysyvien rakenteellisten muutoksien aikaan saamiseksi tarvitaan muutaman viikon liikuntaharrastusta, mutta ne antavat kestäviä tuloksia nimenomaan työmuistin parantumisena.

Ikääntyneiden muisti

Tutkimuksessa terveet, hyväkuntoiset,  ikääntyneet henkilöt lopettivat säännöllisen liikunnan 10 päiväksi.

Ilmeni, että verenkierto aivoissa laski huomattavasti. Se laski juuri niissä osissa aivoja, jotka ovat tärkeitä ajattelemiseen, oppimiseen ja muistamiseen.

Ruotsalaiset sotilaat

Göteborgin Sahlgrenska Academy teki laajan tutkimuksen ruotsalaisilla miehillä. Tutkimukseen osallistui 1,2 miljoonaa armeijan käynyttä miestä.

Tulokset osoittivat selvän korrelaation fyysisen kunnon ja älykkyysosamäärän välillä. Pelkän lihaskunnon ja älykkyysosamäärän välillä korrelaatiota ei ollut. Fyysistä kuntoa mitattiin sydämen ja keuhkojen kapasiteetilla. Tulosten mukaan fyysinen kunto ja verbaalinen ymmärtäminen sekä looginen ajattelu olivat voimakkaasti toisiinsa kytköksissä.

Professori Michael Nilsson arvelee älykkyysosamäärän paranemisen johtuvan aivojen hapen saannin lisääntymisestä. Pelkkä lihaskunnon harjoittelu ei lisännyt sydämen ja keuhkojen kapasiteettia ja siten ei myöskään lisännyt aivojen hapen saantia.

Eräässä toisessa tutkimuksessa havaittiin hyvässä fyysisessä kunnossa olevien 18 vuotiaiden siirtyvän  yliopistoon tai korkeakouluun todennäköisemmin kuin huonommassa kunnossa olevat nuoret.

Muutokset aivoissa

Professori Justin S. Rhodes Illinoisín yliopistota kertoo lähemmin liikunnan vaikutuksesta aivoihin.

Liikunta vaikuttaa aivoihin lisäämällä adrenaliinin, hapen ja energian määrää aivoissa. Ristisanoilla tai tietokonepeleillä et saa samaa vaikutusta. Hänen mukaansa tärkein syy on aivojen hippokampuksen aktivoituminen, mikä lisää aivosolujen määrää. Hippokampus alkaa pienentyä 1% vuositahtia 25 ikävuoden jälkeen, mutta liikunta voi täysin estää sen.

Jaa muillekin

Share on facebook
Share on linkedin
Share on whatsapp
Share on twitter
Share on email