Kehitä muistiasi ja aivojasi

Stressi on evoluution kehittämä keino henkiinjäämisemme parantamiseen.

Kehitä muistiasi ja aivojasi ja elät paremmin.

Muistin kehittäminen ei ole vain hyviä niksejä, vaan pääosin elämäntapaa, jossa aivosi ja muistisi ovat jatkuvassa käytössä.  Huolehdit fyysisestä kunnostasi. Huolehdi myös aivoistasi. Se on vieläkin tärkeämpää.

Geeneissä olemme saaneet fyysisiä ja henkisiä valmiuksia. Tutkimuksilla on osoitettu, että myös älykkyyttä ja muistia voidaan kehittää läpi elämän aivan samoin kuin fyysistä kuntoakin.

Aivojen ja muistin kehittäminen ei ole suinkaan yksitoikkoisia harjoituksia, vaan monipuolista ja tapahtumarikasta elämää, jossa pääpaino on mielenkiintoisessa ja onnellisessa elämässä. Samoin kuin fyysisen kunnon kehittämisessä, myös muistin ja aivojen kehittämisessä hyvä ravinto, liikunta, lepo, harrastukset ja sosiaalinen elämä kuuluu peruskuntoon, jonka päälle sitten muita valmiuksia voidaan kehittää.

Negatiivinen stressi ja väsymys ovat suurimpia uhkia aivoillesi. Ne tukahduttavat aivojesi normaalin toiminnan ja estävät oppimisen ja muistamisen.

Muistin kehittäminen opas.

“Muistin kehittäminen” oppaassa käyn läpi yli 50 asiaa, joilla voit kehittää aivojesi ja muistisi toimintaa. Viittaan myös aina tieteellisiin tutkimuksiin, jotka ovat ohjeiden perustana.

Valitse oppaasta itsellesi sopivat tavat kehittää muistisi terveyttä.

Muistia voi harjaannuttaa lisäksi erityisillä harjoituksilla tai opettelemalla muistitekniikoita. Aina kannattaa kuitenkin katsoa, että yksinkertaiset perusasiat ovat kunnossa.

Oppiminen ja muistaminen edellyttävät motivaatiota ja keskittymistä. Usein nykypäivänä joudumme myös turvautumaan yksitoikkoiseen kertaamiseen luetteloiden, termien ja vieraan kielen sanojen opettelussa. Oikeat menetelmät ovat silloin tarpeen.

Keskittyminen on muistamisessa perusasia. Muistaminen tapahtuu tiedon siirtymisenä työmuistista säilömuistiin. Jotta tämä voi tapahtua, ei työmuistiin saa tulla häiriötekijöitä siirron aikana.

Stressin vaikutus muistiin.

Stressihormonien tehtävä on ollut keskittää koko kapasiteettimme joko pakenemiseen tai taisteluun. Stressi salpaa kaikki muut toiminnot.

Muistiin stressi vaikuttaa muistamisen kaikissa vaiheissa:

• Havainnointi
• Muistiin painaminen
• Muistista noutaminen

Stressi voi estää tai häiritä kutakin näistä vaiheista.

Stressihormonit välittävät kehon joka kohtaan tiedon stressistä. Tämän tiedon ottavat vastaan stressireseptorit. Näitä reseptoreita on eniten aivoissa. Stressi keskittää aivojen toiminnan pelkästään pako- tai taistelutoimintoihin. Muut toiminnat estetään. Tämä on ollut lajin selviytymiselle tärkeää.

Tänä päivänä haasteemme eivät enää ole näin yksioikoisia. Tarvitsisimme myös muiden vaihtoiehtojen pohdiskelua, mutta stressi estää sen.

Stressitila ei kuitenkaan ole joko päällä tai pois päältä.

Stressiä voi olla enemmän tai vähemmän. Ratkaisu stressiin ei tänä päivänä suinkaan ole taistelu tai pako. Harvoin meitä nykyään uhkaa vaara, johon on reagoitava salaman nopeasti. Pikemminkin päinvastoin. Rauhoittuminen ja tilanteen kylmä arviointi olisi yleensä parasta.

Stressitilassa emme muista emmekä opi.

Siksi meidän olisi opittava välttämään stressiä. Stressiä meille syntyy nykyään seuraavista syistä:

• Joudumme uuteen tilanteeseen.
• Uusi tilanne yllättää meidät valmistautumattomina
• Olemassaolomme tai pätevyytemme on asetettu kyseenalaiseksi
• Tunnemme, ettemme pysty hallitsemaan tilannetta.

Parhaiten selviämme stressistä:

Olemme fyysisesti hyvässä kunnossa ja veri kiertää aivoissa tuoden ravinteita ja happea. Liikunta auttaa silloinkin, kun et ole hyvässä kunnossa kuljettamalla hyvän olon endorfini hormoneja aivoihimme. Varsinkin luonnossa liikkuminen vähentää stressiä. Liikunta helpottaa nukahtamistasi illalla ja siten lievittää stressiä.

Luotamme itseemme, että selviämme tai uskomme jonkun ystävän tai esimerkiksi Jumalan auttavan.

Olemme harjoitelleet keskittymistä hengitysharjoituksilla, meditoimalla tai joogalla. Jooga on erittäin hyvä stressin poistaja. Siinähän harjoitellaan keskittymistä vaikeaksi koetussa asennossa ja opitaan sietämään ja hallitsemaan vaikeaa asentoa.

Stressitilanteessa on aina keskityttävä ongelmaan eikä itseemme.

Analysoi ongelma ja keskity sen ratkaisemiseen. Älä mieti: Miksi minulle kävi näin.

Tee lujasti töitä ongelman ratkaisemiseksi. Keskity ratkaisuun, älä voivottele.

Mieti mitä olet oppinut tällaisen ongelman ratkaisemiseksi.

Älä lannistu vaan usko, että ratkaiset ongelman.

Keskustele jonkun kanssa, joka saattaisi voida auttaa.

Älä syytä itseäsi tai jotakuta toista ongelmastasi.

Muistele hankalia asioita tai tilanteita, joista olet selvinnyt.

Huolehdi siis aina kunnostasi harjoittamalla liikuntaa säännöllisesti.

Tee aina tehtäväsi kunnolla. Silloin sinun ei tarvitse miettiä, miksi et hoitanut asioitasi ajoissa.

Ole sosiaalisesti aktiivinen ja auta ystäviäsi. Hekin auttavat sinua sitten kun tarvitset.

Tee hengitysharjoituksia keskittymällä hitaaseen uloshengittämiseen, meditoi tai joogaa.