Siirry suoraan sisältöön

Lapsen muisti ja oppiminen

Lapsen muisti ja oppiminen alkaa lapsen syntymästä. Ennen syntymää ei ole vielä paljon tapahtunut. Syntyvän lapsen aivot ovat vain 30% aikuisten aivojen koosta. 3 kk:ssa ne kaksinkertaistuvat. Ihmisen vauva syntyy siis hyvin keskeneräisillä aivoilla varustettuna yksinkertaisesti siksi, että vauva ei mahdu syntymään, jos pää olisi suurempi.

Avuttoman vauvan on tietysti mahdollisimman nopeasti saatava valmiuksia selviytyä omatoimisesti. Nopeaa se ei ole, koska ihmisvauvan aivot ovat lähes tyhjät muihin eläimiin verrattuna. Aivojen suuren koon varjopuolena on siis, että aivot ovat lähes tyhjät ja jäsentymättömät. Sen vuoksi lapsen aivan ensimmäiset vuodet kuluvat aivojen ja aistien yhteistoiminnan opettelussa. Kävelemään oppiminen, edes yhden askeleen ottamiseen tarvitaan 200 lihasta. Oikeiden lihasten käyttäminen oikealla tavalla ja oikealla hetkellä on vaativaa ja edellyttää pitkää harjoittelua.

Yhteistoiminta aivojen, aistien ja lihasten välillä on monimutkaista. Eläimillä nämä valmiudet ovat jo syntyessään automaattisina toimintoina. Eläin ei kuitenkaan pysty muuttamaan syntyessään saamiaan valmiuksia ja menehtyy, jos olosuhteet muuttuvat kovin erilaisiksi. Ihminen taas, joka opetteli valmiutensa vasta syntymänsä jälkeen pystyy mukautumaan paljon monipuolisemmin ympäristön muutoksiin. Aivojen rakentuminen saa pienen lapsen aivot kuluttamaan 60% hänen tarvitsemastaan energiasta.  Vielä 4 vuotiaanakin lapsen aivot kuluttavat yli 40% kehon kulutuksesta. Aikuisten aivot taas kuluttavat ”vain” 25% energiasta, vaikka ne ovat vain pari prosenttia aikuisen koko kehon painosta. Kolme vuotiaana aivot ovat jo 80% aikuisten aivoista.

Oppiminen ja muistaminen tapahtuu aivosolujen välisten kytkösten synnyttämisellä

Aivosolujen kytkökset

Aikuisen aivojen jokaisella hermosolulla on 7000 – 8000 kytkentää muihin soluihin. 3-5 vuotiaalla on kaksi kertaa enemmän kytkentöjä kuin aikuisilla. Hän kerää kokemuksia pala palalta. Myöhemmin turhia kytkentöjä karsitaan, palasia kootaan yhteen ja maailmankuva kehittyy. Lapsi kerää aluksi siis tiedon palasia kovalla vauhdilla ja alkaa sitten myöhemmin yhdistellä palasia suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Oppiminen on aivan alkuvuosien jälkeen muistipalasten keräämistä yhteen merkityksiksi. Viisi vuotiaan aivoissa tapahtuu 2 miljoonaa kytköstä joka sekunti. Virikkeiden puuttuessa lapselle ei muodostu hermoyhteyksiä riittävästi. Siksi varhaiskasvatus on niin kovin tärkeää.

Oppiminen tapahtuu muistijälkien avulla. Muistijälki syntyy kun tapahtuma aktivoi useita hermosoluja yhtaikaa.

Samaan aikaan aktivoituvat aivosolut kytkeytyvät synapsien kautta yhteen (näkö, kuulo, haju, maku)

Lapsi oppii yhdistäessään näkö, tunto, kuulo, haju ja makuelämyksiä.  Esineiden näkeminen tarvitsee vauvalla esineeseen tarttumisen, liikuttamisen ja jopa maistamisen, jotta esineen olemus alkaa tallentua. Pallon pyöriminen tai pallon laittaminen laatikon pyöreään reikään opettaa lapselle pallon ominaisuuksia.

Muistijäljen vahvuus riippuu yhtaikaa aktivoituvien solujen määrästä, mutta myös siitä miten paljon uusia muistijälkiä siihen myöhemmin kytkeytyy. Yksinäisiksi jäävät muistot haalistuvat pois. Muistijäljen säilymiseen vaikuttaa myös miten usein sen kytkentäketju aktivoituu.

Jaa muillekin