LIIKUNTA JA MUISTI

Liikunta parantaa muistia ja nostaa älykkyyttä

Aivosi tarvitsevat kolminkertaisen määrän happea lihaksiisi verrattuna. Liikunta tuo aivoihisi happea ja verenkiertosi toimii hyvällä teholla.

Päivittäinen liikunta, jopa kevytkin, lisää aivojesi hapen saantia.

Aivosi on pilootti, joka lentää konettasi. Aivosi ohjaavat kaikkea toimintaasi, tietoista ja tiedostamatonta. Aivosi saavat happea ja ravinteita riittävästi, kun olet fyysisesti kunnossa.

LIIKUNTA NOSTAA ÄLYKKYYTTÄ

Göteborgin Sahlgrenska Academy teki laajan tutkimuksen ruotsalaisilla miehillä.

Tutkimukseen osallistui 1,2 miljoonaa armeijan käynyttä miestä.

Tutkimuksen tulokset osoittivat selvän korrelaation fyysisen kunnon ja älykkyysosamäärän välillä. Pelkän lihaskunnon ja älykkyysosamäärän välillä korrelaatiota ei ollut. Fyysistä kuntoa mitattiin sydämen ja keuhkojen kapasiteetilla. Tulosten mukaan fyysinen kunto ja verbaalinen ymmärtäminen sekä looginen ajattelu olivat voimakkaasti toisiinsa kytköksissä.

Professori Michael Nilsson arvelee älykkyysosamäärän paranemisen johtuvan aivojen hapen saannin lisääntymisestä. Pelkkä lihaskunnon harjoittelu ei lisännyt sydämen ja keuhkojen kapasiteettia ja siten ei myöskään lisännyt aivojen hapen saantia. Tulosta ei siis tulkittu siten, että älykkäämmät pitivät huolta kunnostaan enemmän kuin vähemmän älykkäät.

Tutkimuksessa havaittiin myös, että liikunnan tuoma fyysisen kunnon paraneminen vaikutti älykkyysosamäärään erityisesti 15 - 18 vuotiailla nuorilla.

 

Eräässä toisessa tutkimuksessa havaittiin hyvässä fyysisessä kunnossa olevien 18 vuotiaiden siirtyvän myöhemmin yliopistoon tai korkeakouluun todennäköisemmin kuin huonommassa kunnossa olevat nuoret.

Professori Justin S. Rhodes Illinoisín yliopistota kertoo lähemmin liikunnan vaikutuksesta aivoihin.

Liikunta vaikuttaa aivoihin lisäämällä adrenaliinin, hapen ja energian määrää aivoissa. Ristisanoilla tai tietokonepeleillä et saa samaa vaikutusta. Hänen mukaansa tärkein syy on aivojen hippokampuksen aktivoituminen, mikä lisää aivosolujen määrää. Hippokampus alkaa pienentyä 1% vuositahtia 20 ikävuoden jälkeen, mutta liikunta voi täysin estää sen.

 

Poikien liikunta ja koulumenestys

Itä-Suomen yliopiston Lasten liikunta- ja ravitsemustutkimukseen perustuvat tulokset julkaistiin Journal of Science and Medicine in Sport -tiedelehdessä. Tutkimus on tehty yhteistyössä Jyväskylän yliopiston ja Cambridgen yliopiston kanssa.

Tutkimuksen mukaan vähäinen liikunta ja paljon luppoaikaa heikensi 6-8 vuotiaiden poikien lukutaitoa ja matemaattisia kykyjä.

Yllättävää kyllä samaa havaintoa ei tehty tytöillä.

Tytöillä pitempi joutoaika, jolloin ei luettu tai liikuttu, näytti parantavan matematiikan tuloksia.

Tutkimuksessa oli 89 poikaa ja 69 tyttöä. Se ei siis vielä riitä lopullisiin päätelmiin.

Useat tutkimukset aiemmin ovat osoittaneet liikunnan ja fyysisen kunnon parantavan muistia, aivojen suorituskykyä ja keskittymiskykyä ikääntyneillä ja nuorilla. Tämän on oletettu johtuvan fyysisen kunnon mukanaan tuomasta verenkierron vilkastumisesta aivoissa. Pelkän lihaskunnon kasvattaminen ei ole parantanut muistia ja aivojen toimintaa. 

Voisi olettaa, että evoluution aikana pojat ja miehet ovat ravintoa hankkiessaan liikkuneet enemmän. Vaimot ja tyttölapset ovat taas hoitaneet pieniä lapsia ja liikkuneet vähemmän.

Jos näin on, on vähäinen liikunta turmiollisempaa pojille ja miehille kuin tytöille ja naisille.

Vuoden 2016 Pisa tutkimustuloksissa juuri suomalaisten poikien tulokset heikkenivät ja ero tyttöjen ja poikien välillä kasvoi.

Lasten ajankäyttö TV:n ja tietokoneiden parissa on lisääntymässä jo pariin tuntiin päivässä. Pojilla lienee taipumus pelata enemmän kuin tytöillä. Juuri poikien tulisi käyttää aikaa enemmän liikuntaan.

Pisa tuloksissa 2012 kansainvälisestikin 14% pojista ja 9% tytöistä alitti tutkimuksessa asetetun alarajan. OECD (2015), The ABC of Gender Equality in Education: Aptitude, Behaviour, Confidence, PISA, OECD Publishing.

 

Aivojen verenkierto heikkeni hyväkuntoisilla ikääntyneillä kun liikunta keskeytettiin.

Tämä tutkimus osoitti, että urheilua harrastaneiden, ikääntyneiden 50-89 vuotiaiden aivojen ravinnon ja hapen saanti heikkeni merkittävästi jo kun liikunta lopetettiin 10 päivän ajaksi. Vaikutus havaittiin aivojen kahdeksalla eri alueella.

”Liikunta parantaa keskittymiskykyä ja oppimista sekä innostaa opiskelemaan”. Näin sanoo luokanopettaja Jenni Makkonen Seinäjoelta. “Seinäjoen ihme” on vain liikunnan lisäämistä oppilaille. 

USA:n terveysministeriö suosittelee aikuisilla 2,5 tuntia kevyttä, mutta reipasta liikuntaa viikossa.

Jaa tämä kavereille