Melatoniini. Kaikkien vitamiinien äiti.

Ensin oli C-vitamiini, sitten Omega-3, D-vitamiini ja flavonoidit. Ne kaikki olivat olivat ihmeaineita. Mutta nyt melatoniini on tullut tutkijoiden laboratorien tutkimuspöydälle ja ehdolla kaikkein muiden ohi tärkeimmäksi.

Käpyrauhanen valmistaa meille unihormonia yön pimeimpinä hetkinä. Mutta tiesitkö, että tämä salaperäinen aine ei suinkaan ole pelkästään ’unilääke’? Ei oikeastaan ollenkaan unilääke. Se vain huolehtii vuorokausirytmistämme.

Uusimmat tutkimukset paljastavat melatoniinin toisen puolen. Sen uudenlaisen roolin solujemme voimalaitoksissa – mitokondrioissa.

Auringon valon punaiset aallot käynnistävät kehossamme voimakkaan melatoniinin tuotannon. Siis valoisaan aikaan.

95% melatoniinista syntyy päivällä solujemme mitokondrioissa.

Se tuottaa meille suojaa ja hyvinvointia päivinä, jolloin aurinko ei loista aivan kirkkaimmillaan. Melatoniinin tuotanto on aktiivisimmillaan aamun sarastaessa ja ilta-auringon punertaessa. Puistossa tai metsässä kävellessämme saamme lehvistön läpi siilautuvaa 700-2500 nanometrin alueen punasäteilyä, joka käynnistää melatoniinin tuotannon soluissamme. Tuo säteily on Auringon Lähi Infrapuna-Aaltoa (Near Infra Red, NIR).

Artikkelin sisältö.

Mitokondriot melatoniinin tuotannon keskuksena.

Onko melatoniini seuraava D-vitamiinin kaltainen super vitamiini?

Kasvainten ja syöpäsairauksien hallitseminen.

Melatoniini vuorokausirytmin synkronoijana.

Melatoniinin vaikutus aivoissa ja hermostossa.

Melatoniini antioksidanttina ja tulehdusten ehkäisyssä.

Yhteenveto

Linkkejä melatoniinitutkimuksiin

Mitokondriot ovat melatoniinin tuotannon keskus.

Mitokondriot, kehomme energiantuotannosta vastaavat tehtaat, toimivat melatoniinin synteesin keskuksena soluissamme, vapauttaen sen aaltoina läpi koko kehon.

Melatoniini on suoja, joka

vahvistaa immuunijärjestelmäämme,

hidastaa ikääntymistä ja

tasapainottaa elimistömme rytmejä.

Unohda melatoniini unilääkkeenä. Melatoniini on alkanut paljastaa uudet ulottuvuutensa vasta aivan muutamien viime vuosien aikana. Viime vuosien tutkimukset ovat todenneet, että vain muutama prosentti kehon melatoniinista syntyy aivojen käpyrauhasessa ja valta osa syntyy jatkuvasti solujemme voimalaitoksissa, mitokondrioissa.

Melatoniinia on pidetty yöhormoinina samalla tavalla kuin D-vitamiinia päivähormonina.

Auringon B ultraviolettisäteet (UBV) muodostavat D-vitamiinia ihomme kolesterolimolekyyleissä.

Auringon punaiset säteet matalilla aallonpituuksilla (NIR) muodostavat melatoniinia suoraan jokaisen solumme mitokondrioissa.

Auringon valo siis saa kehomme muodostamaan kumpaakin molekyyliä, mutta eri aallonpitoisuuksilla. Sisätiloihin kummatkaan säteet eivät kykene tunkeutumaan ikkunoittemme läpi.

Onko melatoniini seuraava D-vitamiini?

Melatoniinista on tullut suosittu ravintolisä, joka tunnetaan parhaiten vuorokausirytmin ja terveen unen edistäjänä.

Viime vuosikymmenen aikana tehty tutkimus syövän, Alzheimerin taudin, MS taudin, hedelmällisyyden ja monien muiden tautitilojen osalta on lisännyt tietoisuutta melatoniinista. Sen kyky toimia voimakkaana antioksidanttina, immuunijärjestelmää aktivoivana aineena ja mitokondrioiden säätelijänä on tullut tunnetuksi.

USA:n presidentti Donald Trumpin sairastuttua Covid-19 virustautiin huippulääkärit määräsivät hänelle yhtenä lääkkeistä melatoniinia. Lääkärit tekivät näin tukeakseen presidentin immuunijärjestelmää.

Melatoniinilla ja D-vitamiinilla on selvästi samankaltaisuuksia terveyteen kohdistuvien vaikutustensa laajuuden ja syvyyden osalta.

Molemmat toimivat hormonien kaltaisesti, vaikuttavat useisiin järjestelmiin immuunijärjestelmää säätelevänä ja tulehdusta ehkäisevänä tekijänä. Ne löytyvät ihon soluista ja reagoivat auringon valoon sekä hämäryyteen ja pimeyteen.

Molemmat, sekä D-vitamiini että melatoniini aiheuttavat nykyihmiselle puutostiloja.

Kasvainten ja syöpäsairauksien hillitseminen.

Uudet tutkimukset paljastavat, että melatoniinilla on kyky vaikuttaa solujemme aineenvaihduntaan ja auttaa torjumaan kasvaimia ja syöpäsairauksia.

Terveissä soluissa energia tuotetaan pääasiassa mitokondrioissa, solujen voimalaitoksissa, hapen avulla. Mutta syöpäsoluissa yleisesti tämä prosessi on häiriintynyt ja energiaa tuotetaan epätavallisella tavalla niin kutsutun Warburgin efektin seurauksena hapettomassa tilassa tapahtuvassa käymisprosessissa sokerin avulla. Näin siksi, että usein kasvain saa alkunsa vioittuneesta mitokondriosta, joka ei kykene enää tuottamaan energiaa normaalisti.

Warburgin efekti mahdollistaa energian tuotannon ja solujen aineenvaihdunnan lisääntymisen sokeripohjaisen käymisprosessin avulla, mikä auttaa sairaita soluja selviytymään ja kasvamaan.

Tässä tulee esiin melatoniinin merkitys. Tutkijat ovat huomanneet, että melatoniini toimii aineenvaihdunnan säätelijänä ja estää sairaiden solujen sokeripojaisen käymisen. Se toimii kuin kytkin, joka katkaisee sairaiden solujen käymisperusteisen aineenvaihdunnan.

Syöpäsoluilta loppuu energia.

Melatoniini kykenee estämään kasvainten aineenvaihduntaa monin eri tavoin. Tämä löydös avaa uusia mahdollisuuksia sairauksien hoidossa ja ennaltaehkäisyssä.

2018 syöpälääkärien kokouksessa taltioitiin kattava selvitys erityisen vaikeiden syöpien hoidosta ja kasvainten kasvun pysäyttämisestä korvaamalla perinteisiä lääkehoitoja melatoniinihoidoilla.

Melatoniini vuorokausirytmin synkronoijana.

Professori Russel J. Reiter esitti esitelmässään ajatuksia melatoniinin vaikutuksista vuorokausirytmin synkronoinnissa.

Melatoniini aivojen käpylisäkkeessä tunnistaa vuorokaudenajan ja välittää tiedon kaikille soluille. Rytmin toteutuksesta vastaavat sitten geenit, joiden löytymisestä kolme tutkijaa sai Nobel palkinnon 2017.

Jokainen maapallon eliö, kasvi ja eläin toimii vuorokausirytmissä melatoniinin ohjaamana ja synkronoimana.

Vuorotyöläiset ja yö-bilettäjät maksavat korkeaa hintaa luonnon vastaisesta vuorokausirytmistä. Nuoret tästä kyllä selviävät, mutta vanhemmat eivät vaurioitta.

Yöllinen WC käynti tuhoaa unesi jos sytytät valot. Valojen sytyttäminen pysäyttää välittömästi melatoniinin tuotannon. Näin ei kuitenkaan tapahdu, jos sytytät vain kynttilän tai vanhanaikaisen hehkulampun etkä led valoja.

Ihminen on koko evoluutionsa ajan altistunut auringon kaikille eri valon säteille ja myös pimeydelle. Ihminen tarvitsee kaikkia näitä.

Melatoniini vaikutus aivoissa ja hermostossa.

Melatoniinilla on myös tärkeä tehtävä aivojen ja hermoston terveyden ylläpidossa. Se toimii voimakkaana antioksidanttina, joka auttaa suojaamaan hermosoluja vapaiden radikaalien aiheuttamilta vaurioilta. Vapaat radikaalit ovat epävakaita molekyylejä, jotka voivat vahingoittaa soluja ja aiheuttaa tulehdusta. Melatoniinin antioksidanttiset ominaisuudet auttavat neutraloimaan näitä haitallisia radikaaleja ja vähentämään tulehdusta.

Lisäksi melatoniinilla on hermosolujen tulehdusta ehkäisevä vaikutus. Se voi auttaa vähentämään tulehdusreaktiota aivoissa ja hermostossa, mikä on tärkeää monien sairauksien, kuten Alzheimerin taudin ja muiden neurodegeneratiivisten sairauksien, hoidossa ja ennaltaehkäisyssä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että melatoniini voi auttaa suojaamaan hermosoluja, vähentämään tulehdusta ja hidastamaan sairauksien etenemistä.

On myös huomattu, että melatoniinilla voi olla positiivinen vaikutus mielialaan ja stressinsietokykyyn. Se voi auttaa rauhoittumaan ja edistää hyvää mielialaa. Tämä voi olla erityisen tärkeää stressaavissa tilanteissa ja mielenterveysongelmien hoidossa.

Yhteenvetona voidaan sanoa, että melatoniinilla on monia positiivisia vaikutuksia aivojen ja hermoston terveyteen. Se toimii antioksidanttina, suojaten hermosoluja vapaiden radikaalien aiheuttamilta vaurioilta ja vähentää tulehdusta, mikä voi auttaa torjumaan erilaisia neurodegeneratiivisia sairauksia. Lisäksi se voi edistää hyvää mielialaa ja auttaa stressinsietokyvyssä. Tämä hormoni tarjoaa siis mielenkiintoisia mahdollisuuksia terveytemme tukemiseen aivojen ja hermoston osalta.

Melatoniinin rooli antioksidanttina ja tulehdusten ehkäisyssä.

Romanialaiset tutkijat raportoivat uutta tietoa 2020 julkaistussa tutkimuksessa. Melatoniinin antioksidanttiset ja tulehdusta ehkäisevät ominaisuudet vaikuttavat tutkimusten mukaan myös raskauden aikana sikiöön.

Melatoniinin lisäys raskauden aikana voi vähentää hapenpuutteen aiheuttamaa oksidatiivista vauriota sikiön aivoissa, lisätä selviytymistä tulehdustiloissa ja alentaa verenpainetta aikuisiässä.

Aikuisuusiässä melatoniinin tuotannon häiriöt vaikuttavat negatiivisesti sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden etenemiseen ja edistävät sydän- ja hermostollisia rappeumasairauksia.

Melatoniinin tarkimmin tutkitut vaikutukset sydän- ja verisuonitauteihin liittyvät verenpaineeseen ja sydänlihaksen tukkeumaan (iskemiaan). Saman tutkimuksen mukaan melatoniinilla voi olla nouseva rooli lisähoitona mm. koronavirusinfektion (COVID-19) hoidossa. Tutkijat korostavat melatoniinin vaikuttavan erityisesti oksidatiivisen stressin ja tulehduksen yhteydessä olevissa sairauksissa

Yhteenveto

Melatoniinista on tullut vähitellen suosittu lääke ja lisäravinne. Sen tärkeimmät ominaisuudet ovat vuorokausirytmin sääntely, syöpäsairauksien hoito, Alzheimerin taudin, MS taudin, sydän ja verisuonitautien ja virustautien hoito.

Melatoniini on tärkeä molekyyli, koska se on hyvin antioksidanttinen, immunipuolustustamme tukeva ja solujemme voimalaitosten toimintaa tukeva vaikutus. Melatoniinin nauttiminen lisäravinteena on turvallista ehkä vain tilapäisesti. Ei tietääkseni ole tutkimustuloksia melatoniini lisäravinteiden jatkuvammasta käytöstä. Tutkijat IVC symposiumissa kuitenkin korostavat ettei negatiivisia sivuvaikutuksia ollut havaittu.

Iän mukana elintoimintomme hidastuvat. Energian tuotanto, immuunipuolustus ja ravinteiden imeytyminen heikkenevät. Melatoniinin tuotanto ei tee poikkeusta, vaan sen hiipuminen on ehkä muitakin jyrkempää. Jo neljäkymppisellä melatoniinin tuotanto on vain murto-osa lapsen vastaavasta. Seurauksena on unettomuutta ja yleistä vastustuskyvyn alentumista.

D-vitamiinin ja melatoniinin tärkeys elintoiminnoillemme osoittaa miten riippuvaisia olemme VUOROKAUSIRYTMISTÄ. Maapallon eliöt ovat sopeutuneet auringon säteilyn koko kirjoon päivällä ja pimeyteen yöllä. Me ihmiset olemme vaihtaneet auringon säteet asuntojemme ja työpaikkojemme led valoihin. Vanhanaikaiset hehkulamput säteilivät myös punavaloa. Nykyaikaiset Led valot eivät. Suuren osan pimeästä ajasta vietämme elektronisten laitteiden sinisessä valossa sen sijaan, että olisimme pimeässä.

Tarvitsemme sekä D vitamiinia että melatoniinia. Järkevintä olisi huolehtia riittävästä oleskelusta ulkona ja monipuolisesta auringon säteilystä. Riittävä lepoaika, jolloin olemme vuorokauden luonnollisessa pimeydessä on koodattu DNA:hamme emmekä voi sitä ohittaa ilman seurauksia.

Melatoniinin puutetta voi järkevästi korjata:

Huolehtimalla vuorokausirytmistä

Altistumalla luonnolliselle auringon valolle päivällä

Hämärtämällä valaistusta illalla

Välttämällä led- ja sinivaloja illalla

Pimentämällä makuuhuone

Nauttimalla tryptofaanipitoisia ravintoaineita kuten broilerit, banaani, pähkinät, kananmunat, maito, juusto, kurpitsa

Punavalohoito NIR valoaalloilla 700-2500 nanoherzin alueella varsinkin illalla.

Myös NIR säteilyn määrällä on optiminsa, jota ei tarkasti tunneta. Nuotiolla tai kynttilän valossa istuminen talvi-iltoina antavat NIR valoa ylittämättä turvallista määrää.