Siirry suoraan sisältöön

Mikä on nuoruuskoodi

Nuoruuskoodi, enemmän terveitä elinvuosia

Nuoruuskoodi on kaikilla elollisilla olioilla oleva selviytymismekanismi. Se käynnistyy haastamalla elimistöäsi. Silloin siirrytään kasvun moodista lepo- ja siedätys-moodiin, jolloin elimistö puhdistetaan viallisista molekyyleistä.

Saksalainen filosofi Nietzsche sanoi jo 130 vuotta sitten: Kaikki mikä ei tapa – se vahvistaa.

Ravinnon rytmin vaihtelut.

Maapallolla kaikkien eliöiden on aikojen alusta asti pitänyt selviytyä ravinnon saannin vaihteluista vuodenaikojen mukaan – myös lähellä päiväntasaajaa.

Kasvit, hyönteiset ja monet pieneliöt ovat vaipuneet horrostilaan ravinnon saannin vaikeutuessa. Monet linnut ja kalat ovat siirtyneet suotuisemmille alueille. Nisäkkäät ovat sopeutuneet vaikeisiin aikoihin hidastamalla elintoimintojaan ja käyttämällä vararavintojaan. 

Runsaan ravinnon aikana kaikki eliöt ovat kasvaneet ja lisääntyneet. Ravintotilanteen vaikeutuessa kaikki eliöt pysäyttävät kasvun ja lisääntymisen. Ne siirtyvät lepotilaan minimoidakseen energian kulutuksen. 

Nobel palkitun (2016) Ohsumin mukaan elämän tulee olla tasapainoa kasvun ja levon välillä.

Yltäkylläisyys ja mukava elämä ei haasta kehoasi. Olet jatkuvassa kasvu moodissa. Ruoansulatuksesi ei lepää, kun syöt illalla ja sitten heti aamulla uudelleen. Ilman ajoittaisia paastoja, lihoat väistämättä ennen pitkää. Suolistossasi olevat proteiinit ja hiilihydraatit pitävät sinut kasvumoodissa. Elimistösi ei ehdi puhdistua.

Nuoruuskoodi siirtää sinut vasemmalla olevasta jatkuvan kasvun tilasta ”siedätys” tilaan.

Kasvun ja levon vaikutus nuoruuskoodi
Ravinnon vaikutus kasvuun

Autofagia.

Lisäksi kaikilla eliöillä on niin sanottu autofagia toiminto. Autofagia käynnistyy energian niukkuudesta joko ravinnon puutteesta johtuen tai fyysisten ponnistelujen aiheuttaman epätavallisen energian kulutuksen johdosta. Silloin elimistö siirtyy kasvun ja lisääntymisen tilasta lepo- / siedätystilaan ja siirtää energian käytön sokereista rasvavarastojen käyttöön. 

Autofagia ja kierrätys

Tämä ilmiö myös aktivoi ns. pitkäikäisyysgeenejä. Ne aktivoivat proteiineja, jotka käynnistävät useita eri prosesseja mm. DNA vaurioiden korjaamisen.  Ne ovat ns. hormeettisia prosesseja, joissa elimistö sopeutuu vaikeisiin olosuhteisiin, kasvien haitallisiin aineisiin, nälkään, lihasrasitusten korjaamiseen, kylmään, kuumaan jne. 

Tämän ilmiön ansiosta elimistö myös puhdistuu viallisista molekyyleistä ja samalla solukko uusiutuu. Autofagia toiminto auttaa siis selviytymään ravinnon niukkuudesta ottamalla käyttöön omaa solukkoaan periaatteella haitalliset, vialliset ja vähän käytetyt ensin. Tämä on oleellinen osa nuoruuskoodia.

Paastot.

Jo muutaman päivän paasto saattaa kevytrakenteisilla henkilöillä olla haitallinen. Normaali- ja ylipainoisilla rasvavarastoja riittää hyvin kuukaudenkin tarpeeseen. Paaston maailmanennätys on 382 vrk.  Angus Barbierilla ilman suuria haittavaikutuksia. Hän laihtui 125 kg paaston aikana.

Paasto, silloin kun ravintoa olisi saatavilla, on aivoillemme vierasta. Aivomme pyrkivät taivuttelemaan meidät kasvattamaan rasvavarastoa pahojen päivien varalle. Toisaalta elintoimintomme käyttävät energiaa ”löyhäkätisemmin” kun ravintoa on yllin kyllin. Ne siirtyvät tiukempaan energian kontrolliin, kun niukkuuden kokemus on tuoreessa muistissa.

2010 luvun jälkeen BBC:n toimittaja, Michael Mosley, teki tunnetuksi ns. 5-2 paaston, jossa kaloreja rajoitetaan reippaasti (800 kcal) vain kahtena päivänä viikossa. Tämä saavutti valtavan suosion, koska se oli helpommin omaksuttavissa normaaliin elämäntapaan kuin usean päivän paastot. Mosleyn 5-2 paastolla havaittiin olevan valtavasti terveysvaikutuksia painon alentumisen lisäksi. Ainoa ongelma oli oikeastaan vain kalorien laskemisessa. Erityisesti ”pikku välipalojen” petolliset kalorit saattoivat tehdä tyhjäksi hyvän tarkoituksen. Myös eri ravintoaineiden väliset kalorierot olivat vaikeita hallita. 

Pätkäpaasto

Myöhemmin, ja eritoten Yoshinori Ohsumin Nobel palkinnon (2016) jälkeen, havaittiin, että autofagiaa voi käynnistää päivittäin jättämällä aamupalan pois. Silloin saadaan helposti 16 tunnin paastojakso. Tällöin elimistöä tervehdyttävä autofagia suorittaa puhdistustoimia sekä aktivoi pitkäikäisyysgeenejä 6 tuntia. Siis 10 tunnin paaston jälkeen. Autofagian tuntimäärä riippuu viimeisen aterian koosta ja henkilön aineenvaihdunnan nopeudesta. 

Tässä pätkäpaastossa (intermittent fasting)  ei oikeastaan tarvitse ajatella kaloreita lainkaan. Tutkimuksien mukaan tämä on useimmille suhteellisen helppoa, kun kyseessä ei ole kuuri, vaan uusi rytmi. Joillakin hyvin hiilihydraattista ravintoa käyttäneillä ja useita aterioita sekä välipaloja nauttineilla, totuttelu tällaiseen ajoitukseen saattaa olla hyvinkin työlästä. 

Intermittent fasting
Pätkäpaasto ajoittaa kasvun ja levon.

Rytmi tärkeämpää kuin paasto.

Myöhemmin on havaittu, että pätkäpaasto onkin evoluution sopeuttama toiminto. Tutkimuksissa on huomattu, että kalorimäärällä ei olekaan merkitystä niin paljon kuin olemme luulleet. Tärkein merkitys onkin ravinnon nauttimisen ajoituksella. Ravinnon vaikutukset geenien, hormonien ja entsyymien aktivoitumiseen ovat erilaisia päivällä kuin myöhään illalla.

Maailman kuuluisin pitkäikäisyystutkija, Harvard yliopiston professori David Sinclair sanookin:  

Ruokailun ajoitus

David Sinclair nimitettiinkin Time Magazinen listalle 100 maailman vaikutusvaltaisinta henkilöä. Sinclair tuli kuuluisaksi hämmästyttävistä eläinkokeista. Niissä koe-eläinten elinaikaa pidennettiin kymmenillä prosenteilla ja elimiä palautettiin takaisin nuoremmaksi ns. Yamanaka tekijöillä. (Kirja Elinkaari, David Sinclair, Adlibris). Tuloksista ihmiskokeissa hän kertoo uudessa kirjassaan, joka ilmestyy keväällä 2022.

Ajoituksen merkityksestä myönnettiin Nobel palkinto 2017 kolmelle tutkijalle. He havaitsivat, että aivoissamme oleva keskuskello välittikin tiedon vuorokauden ajan kulumisesta aivan kaikille kehon soluille, eikä siis vain joillekin tärkeimmille, niinkuin aiemmin oli luultu.

Mitä siis on Nuoruuskoodi?

Nuoruuskoodi. Enemmän terveitä elinvuosia. Nuoruuskoodi on evoluution aikana meille kehittynyt aktiivisuusrytmi, jossa ravinto, liikunta ja lepo rytmitetään päivän valoisan ajan mukaan. Koska jääkaappeja ei ole ollut tuhansia vuosia sitten, ei ole ollut aamupalojakaan. Vuodenaikojen mukana seurasi niukan ravinnon kausi, jolloin elimistöä puhdistettiin kierrättämällä viallisia, yli-ikäisiä, jopa vaarallisia soluja  uusiokäyttöön. 

Nälkä, liikunta ja rasitukset haastavat elimistöä ja siten lisäävät sen kykyä selviytyä. Säännöllisesti haastamalla elimistöäsi, se siirtyy ”siedätystilaan”, jossa se vahvistaa kykyään selviytyä rasituksista. Ilman haasteita elimistösi veltostuu.

Pätkäpaasto antaa kehon levätä, korjailla vaurioita ja siivota. Kun lisäät paaston loppupuolelle liikuntaa, saunan ja kylmän suihkun, haastat elimistöäsi ja annat lisää aikaa kehon korjaustoimenpiteille.

Pieni Logo
Elä terveenä pidempään

Palaa etusivulle.

Jaa muillekin