Siirry suoraan sisältöön

Mitä ikääntyminen on ?

Ikääntyminen on elimistön kulumista, jota keho ei ole ehtinyt korjaamaan.

Yleisimmät sairautemme ovat seurausta ikääntymisestä. Harvardin yliopiston professori David Sinclair sanookin, että olisi tärkeää pitää ikääntymistä perussairautena ja hoitaa sitä pikemminkin kuin sen seurauksena syntyviä sairauksia.

Evoluutio ei ota kantaa kuolemaasi.

Evoluutio on maksimoinut lajin säilymisen edellytykset. 

Ei yksilön

Maapallon elämän logiikka on solujen ja yksilöiden lisääntyminen jakaantumalla uusiksi yksilöiksi. Siksi yksilön ei ole tarvinnut elää ikuisesti. Tai siitä ei ainakaan ole mitään hyötyä lajin menestymiselle.

Evoluutio on suosinut nopeaa kasvua ja lisääntymistä pitkäikäisyyden kustannuksella.

Tätä vaihtokauppaa kutsutaan vihamieliseksi pleiotropiaksi. Nopea kasvu ja lisääntyminen keskittää elimistön voimavarat nuoruuteen. 

Evoluutio on suosinut nopeaa kasvua ja lisääntymistä, koska se on taannut runsaan lisääntymisen ja lajin jatkumisen. Samalla se on kuluttanut elimistön voimavaroja, mikä on sitten pois vanhuuden elinvoimasta. Evoluution kannalta lisääntymisiän ylittäneet yksilöt ovat vain taakaksi. Siksi evoluutio ei priorisoi ikääntyneiden korjaustoimintoja.

Yksilön kuolema nopeuttaa lajin sopeutumista.

Evoluutiota ei kiinnosta yksilö, vaan pelkästään lajin selviytyminen.

Evoluutio on vain suosinut kuolemaa, koska se nopeuttaa kehitystä ja sopeutumista. 

Vanhempien kuolema on parantanut muiden selviämismahdollisuutta niukan ravintotilanteen aikana. Suvullinen lisääntyminen sekoittaa geenejä ja antaa mutaatioille mahdollisuuden sopeutua ja löytää uusia ominaisuuksia. Nopea lisääntyminen avaa enemmän mahdollisuuksia löytää kilpailukykyisiä variaatioita.

Pitkäikäisyys todennäköisesti hidastaisi lisääntymistä ja perimän sopeutumista uusiin olosuhteisiin. 

Ravintoketjusta johtuen vain ylimpänä olevilla on mahdollisuus elää pitkään (valas, norsut jne). Alempana ravintoketjussa olevat eivät eläisi loputtomasti, koska joutuisivat ennen pitkää saaliiksi. Pitkä elinikä ei siis evoluution kannalta toisi etuja. Kokoero lajien välillä taas korreloi pitkäikäisyyteen positiivisesti, koska suuremmilla lajeilla on hitaampi aineenvaihdunta ja parempi mahdollisuus selviytyä.

Kasvu on sitä nopeampaa, mitä alempana ravintoketjussa laji on.

Norsu ja hiiri

Hiiri elää vain kaksi vuotta, kun ihminen ja norsu 80 vuotta. Hiiren aineenvaihdunta toimii seitsemän kertaisella vauhdilla ihmiseen verrattuna.

Ravintoketjun yläpäässä ei ole kiire lisääntyä. Silloin voidaan keskittyä jälkikasvun ominaisuuksien kasvattamiseen.

Toisaalta.

Kuolema

Ei ole luonnonlakia, mikä tekisi kuolemasta välttämätöntä sanovat Nobelisti Richard Feynman , David Sinclair , Ernest Frankel

Evoluutiolla ei ollut syytä valikoida pitkäikäisiä suvun jatkajiksi. Voimakkaimpia kylläkin.

Sille riitti, että yksilö ehti jatkaa sukua ja saattaa jälkeläiset sukukypsään ikään. Mahdollisesti tukea vielä seuraavan polven alkutaivalta.

Kuuluisa fysiikan Nobel palkinnon voittaja Richard Feynman  sanoo ykskantaan: 

”Biologiasta ei ole löydetty vielä mitään, mikä viittaisi kuoleman välttämättömyyteen. Minulle tämä tarkoittaa, että kuolema ei ole lainkaan välttämätöntä ja on vain ajan kysymys, milloin biologit löytävät, mikä aiheuttaa tuon kaiken hankaluuden ja tämä maailmanlaajuinen ihmiskehon väliaikaisuutta aiheuttava tauti parannetaan.”

Pitkäikäisyydellä ei ole evoluution kannalta mitään merkitystä. 

DNA:stamme ei siis ole löytynyt mitään, minkä mukaan emme voisi jatkuvasti korjata syntyneitä vaurioita samoin kuin teimme nuoruudessamme. Ja eläisimme ehkä loputtomasti.

Mitä tästä opimme ?

Mitä nopeampi kasvu, sen lyhyempi elinikä. 

Siksi Harvardin yliopiston professori David Sinclair sanookin: Eat less – syö vähemmän.

Hän tarkentaa vielä: Eat less often – Syö harvemmin.

Sinclair

Mitä enemmän olet kasvumoodissa sitä enemmän kehosi tuottaa energiaa. Energian  tuottaminen kuluttaa elimistöä hapetusstressillä. Mitä useammin syöt, sitä vähemmän elimistöllä on aikaa paikata esimerkiksi suolistolle syntyneitä rasitusvaurioita.

Ruokailu ja ravinnon sulattaminen kuluttaa energiaa, joka aiheuttaa hapetusstressiä. Jos siis syöt, vaikket tarvitsisikaan lisäenergiaa, aiheutat ikääntymistä ja hapetusvaurioita turhaan.

Vauriot voitaisiin korjata pysäyttämällä kasvu iän mukaan yhä useammin. Samalla korjattaisiin vauriot ja kierrätettäisiin rakennusaineet uusiokäyttöön.

Symboli

Jo muinaisilla egyptiläisillä oli symboli elämän jatkamiselle omia soluja kierrättämällä.

Yksilön suuri koko korreloi ikääntymisen nopeuteen negatiivisesti saman lajin sisällä. Miesten ja naisten eliniän ero on 8%, – sama kuin kokoero keskimäärin. Siis mitä suurempi koko, sen lyhyempi elämä saman lajin eri yksilöillä. Iso koko vaatii enemmän energian tuottamista ja tuottaa enemmän vapaita radikaaleja, jotka kuluttavat elimistöä.

Ihmisen luontainen elinikä on laskettu olevan teoreettisesti apinoiden tasolla, 40 vuotta. Me elimmekin keskimäärin 40 vuotiaiksi vielä runsas sata vuotta sitten. 

Nyt elämme 80 vuotiaiksi, mutta lisäännymme alle kaksi lasta pariskuntaa kohden, kun vielä satakunta vuotta sitten lisäännyimme kaksinumeroisella vauhdilla. 

Syitä voimme arvuutella, mutta evoluution kannalta ravintoketjun yläpäässä on järkevää lisääntyä hitaasti ja säästää ympäristön ravintovaroja.

Ikääntymisen merkit

Vanheneminen

Lihakset, muisti, silmät, korvat ja aivot heikkenevät, immuunipuolustus heikkenee, kantasolut ehtyvät, elintoiminnot pettävät.

Vanheneminen on sairaus, joka ilmenee:

Syöpäsairauksina, sydän- ja verisuonitauteina, tyypin 2 diabetes sairautena, Alzheimerin tautina.

https://www.nature.com/articles/s41536-021-00169-5

Sairastelemme keskimäärin 9 viimeistä elinvuottamme.

Solun DNA:n ohjauskoodi.

Me kaikki saamme alkumme yhdestä solusta, joka jakautuu useiksi soluiksi.

Nämä saavat yhteisen DNA:n lisäksi kukin oman, erillisen ohjauskoodinsa, epigenomin, joka määrittelee, mitä niistä myöhemmin tulee: silmät, aivot, maksa, munuaiset… Ohjauskoodin tietyt osat (metylaatiot) muuttuvat ympäristötekijöiden mukaan ja myös vaurioituvat hapetusstressissä.

Kun ikäännymme vapaat radikaalit vaurioittavat epigenomia, niin,

että solun toimintaohjeet vähitellen rikkoutuvat.

Kantasolujen varmuuskopio.

Harvardin professori D. Sinclair ajatteli, että ihminen nuortuu, jos kantasolusta löytyisi varmuuskopio, joka voitaisiin palauttaa. Tutkijoiden yllätykseksi sellainen löytyikin. Sinclair on kokeillut sitä useaan otteeseen koe-eläimillä. Ja se toimii. 

Kantasoluista on varmuuskopio, joka voidaan palauttaa Yamanaka tekijöillä (Nobel 2012).

CRISPR Geenisakset

Kemian Nobel palkinnon 2020 saivat E. Carpentier ja J. Doudna, jotka löysivät CRISPR geenisakset. Tämä mahdollistaa geenien korjaamisen missä tahansa eliössä. Geenin leikkaamisen lisäksi tullee mahdolliseksi myös sulkea geeni ja tarpeen tullen uudelleen avata

Ikääntyminen johtuu perimmältään energian tuottamiseen liittyvistä hapetusvaurioista – Vapaat radikaalit. 

Nykyihminen kuluttaa valtavasti tarpeetonta energiaa, joka vain kertyy rasvana elimistöön. Evoluutio on opettanut meidät syömään aina kun ravintoa on tarjolla.

Tasapainottamalla kasvun ja levon elinikä pitenee eläinkokeiden mukaan 30% ja terveet elinvuodet lisääntyvät vieläkin enemmän. Näin, koska hapetusvaurioita syntyy vähemmän ja aikaa korjaamiseen on enemmän.

Siis prof. Sinclairin ohje, Syö vähemmän, on looginen. Sama on todettu eläinkokeissa jatkuvasti. Elinaika pitenee ja terveet elinvuodet lisääntyvät sitäkin enemmän.

Autofagia ilmiö lisää tervettä elinikää puhdistamalla elimistöä ravinnon niukkuuden vallitessa. 

Oheisen tilaston mukaan elinikämme vielä kasvaa, mutta terveet elinvuodet eivät lisäänny.

Ahmimme enemmän energiaa kuin tarvitsemme.

Pikaruoka

Syömme sellaista ravintoa, johon elimistömme ei ole evoluution aikana sopeutunut.

Emme myöskään enää välitä noudattaa maapallon ikiaikaista rytmiä. Auringon valonkin olemme korvanneet omilla LED-valoillamme. 

Hanki kirjani Nuoruuskoodi.

Siinä on yli 1000 tieteellistä tutkimusviitettä ja varsinkin useita Nobel palkittuja tutkimuksia.

Hanki siis kirja verkkokaupasta tai myymälästä.

Adlibris.comsuomalainen.comakateeminen.combooky.fiprisma.com,  cdon.com

Aiempia blogikirjoituksia sivustollani

Hengitä nenän kautta.

Kehon sisäiset kellot

Auringon infrapunavalo

Nuoruuskoodi; Pilleri vai elämäntapa

Esivanhempiemme elämän rytmi

Pitkäikäisyysgeenien aktivointi

Oliiviöljyn salaisuus

Mikä on Nuoruuskoodi

Sisäisen kellon rytmi syksyllä

Nuoruuskoodi 1. Enemmän terveitä elinvuosia

Nuoruuskoodi 2. Aktivoi viallisten solujen kierrätys

Nuoruuskoodi 3. Miksi ikäännymme vaikkei tarvitsisi

Nuoruuskoodi 4. Hormeesi. Mitä käytät se kasvaa ja vahvistuu

Nuoruuskoodi 5. Länsimainen elämäntapa

Nuoruuskoodi 6. Nälkä puhdistaa ja parantaa

Nuoruuskoodi 7. Sinclairin kirje. Ikääntymistä hidastava elämäntapa

Nuoruuskoodi 8. Paasto, liikunta, sauna ja kylmä suihku

Nuoruuskoodi 10. Saunan terveyshyödyt

Nuoruuskoodi 11. Kylmä karaisee

Nuoruuskoodi 12. Liikunta on lääke

Nuoruuskoodi 13. Pätkäpaastot ja paastopätkät

Nuoruuskoodi 14. Uni on yöhuolto

Nuoruuskoodi 15. Elämän rytmi

Nuoruuskoodi 16. Pysy solakkana

Nuoruuskoodi. Päiväunet

Nuoruuskoodi 17. Immuunipuolustus

Nuoruuskoodi. Mustikka parantaa muistia

Nuoruuskoodi 19. D vitamiinin vajaus ja Covid-19

Nuoruuskoodi 18. Paasto terävöittää aivot

Nuoruuskoodi 19. Hengitä hitaasti

Jaa muillekin

TiLAA UUTISKIRJE

Kirjoitan uutiskirjeessäni vain sellaisista asioista, joista ei muussa mediassa ole kovin syvällisesti uutisoitu. Ymmärrän, että aikasi on tiukilla ja keskityn vain oleelliseen.