Muistaminen

MUISTAMINEN tapahtuu, kun tieto siirtyy lyhytkestoisesta muistista pitkäkestoiseen muistiin

Muisti toimii aivojen hermosolujen ja solmujen, synapsien avulla.  Aivot rakentavat assosiaatioita / liittymiä muistettavasta asiasta muihin siihen liittyviin asioihin.

Muistaminen on tulosta muistiin painamisesta ja sen esille hakemisesta Muistiin painaminen on näistä selvästi ratkaisevampi osa, koska lyhytkestoinen muisti tallentaa tietoa vain sekunteja.  Muistiin painaminen on tehokkainta silmien ja tunteiden yhteistyönä. Kaikki aistit tehostavat muistamistapahtumaa.
Emme muista satunnaista tai merkityksetöntä
Luo tiedolle merkitys
Muistiin painamiseen tarvitsemme aistihavaintojen lisäksi:
  • Ajattelua
  • Tarkkaavaisuutta
  • Oppimista / ymmärtämistä
  • Päätöksentekoa
  • Ongelmanratkaisua
  • Mielikuvitusta ( esim. numerojen kuvantaminen )
  • Kertaamista ( vieraiden kielten sanat, nimet, luettelot jne. )
Muistiin tallentuu ehkä koko elämämme. Satunnaisia ja merkityksettömiä asioita emme kuitenkaan löydä, koska niihin ei ole tallentunut hakemiston polkua. Muistin kehittämisessä on rajattomat mahdollisuudet. Aivojen kapasiteetti kasvaa käytön mukaan.   Muistia voi myös kehittää harjoittelemalla, liikunnalla ja oikealla ravinnolla.    Aina kun asia palautetaan muistista, siihen liittyy uusia assosiaatioita ja hermokytköksiä, jolloin sen löytäminen eri perusteilla mahdollistuu. Assosiaatiot syntyvät hermosynapsien kautta. Viestit kulkevat sekä neuronien välityksellä että kemiallisesti. Assosiaatioita eli yhteyksiä syntyy koko eliniän ajan ja ne eivät tuhoudu, jos niitä käytetään Assosiaatiota käytetään hyväksi kun esim numero muutetaan mielikuvituksen avulla kuvaksi. Tällöin numero tai luku voidaan muistaa kuvana.   Alzheimerin tauti tuhoaa tätä solukkoa ensimmäisenä katkaisten lähimuistin assosiaatio- eli hakuketjut.  
Aivojen hermosolulla voi olla yhteyksiä tuhansiin toisiin soluihin

 

 

 

Lontoon taksikuskeilla Hippokampus oli 50% suurempi kuin keskivertoihmisellä. Taksikuskit opettelevat kadun nimiä ja paikkoja 2 v. Ennen ammattiin ryhtymistä.

Hippokampus on jonkinlainen osoitehakemisto, josta helpoiten löytyy tiedot, joita on usein käytetty ja/tai joilla on paljon linkkejä muihin soluihin.

Muistiin liittyy myös oppimaan oppimisen taidot sekä automatisoituneet taidot, kuten esimerkiksi kävely.

Useissa tutkimuksissa on havaittu, että ennen nukkumista opeteltu asia tallentuu muistiin unen aikana ja asia muistetaan paremmin kuin jos se olisi opeteltu keskipäivällä. Myös päiväunet näyttivät parantavan muistamista.

Muistia voi hyvin kutsua muistijärjestelmäksi, koska muistilla ei ole mitään tiettyä paikkaa aivoissa. On kuitenkin todettu, että lyhytkestoinen muisti olisi aivojen pintakuoressa ja pitkäkestoinen sisäosissa.

Voimme tarkastella muistia kolmen toiminnallisen osan kautta:

Toisaalta informaation laadun, muodon ja kohteen näkökulmasta:

Informaatio säilyy sensorisissa muistissa vain muutaman sekunnin ajan. Vain sen hetken, kun aivoille on tarpeen tuottaa tulkinta. Ilman tulkintaa tieto ei assosioidu eli linkity.

Tarkkaavaisuutemme valikoi ja lyhytkestoinen muisti (tai työmuisti) työstää informaatiota ja mahdollistaa pidempiaikaisen muistamisen. Lyhytkestoinen muisti käsittelee sekä sensorisesta että pitkäkestoisesta muistista saapuvaa tietoa. Tiedot tallentuvat joko mielikuvina tai merkityssisältöinä (ns. semanttinen koodaus).

Kertaaminen ja aineiston merkityksellisyys edistävät tiedon pidempiaikaista varastoitumista. Toisaalta muisti itse ohjaa tarkkaavaisuutta.

 

Tieto viipyy ilman kertausta lyhytkestoisessa muistissa n. 15–25 sekuntia. Tämän muistin kapasiteetti on noin 4-7 yksikköä (numeroita, kirjaimia tai sanoja). Siksi puhelinnumerot ja salasanat yleensä ovat 7-8 merkkiä pitkiä.

Näkömuistia ei tieteen mukaan ole terveillä ihmisillä olemassa. Tässä tarkoitetaan esim kirjan sivujen näkemistä muistin kautta. Sen sijaan kuvamuisti on olemassa. Siinä jokin asia assosioidaan muistiin kuvana, ei näköhermojen kautta, vaan mielikuvituksen avulla.

Aivoissa syntyneet muutokset ovat muistijälkiä, jotka tallentuvat osaksi olemassa olevia tietorakenteita, skeemoja.

Muisti voidaan jakaa: ei-tietoiseen muistiin (implisiittinen) ja tietoiseen muisti (eksplisiittinen). Tietoinen muisti taas jaotellaan :

Episodisen muistin avulla voimme tiedostaa ajallisen jatkumon ja menneen vaikutuksen nykyisyyteen ja nykyisyyden vaikutuksen tulevaisuuteen. Episodisen muistin avulla siis ennakoidaan tulevaa.

Sisäiset mallit suuntaavat tarkkaavaisuuttamme, havaitsemista ja havaintojen tulkintaa. Mallit toimivat pohjana uusille havainnoille, jotka voivat taas muokata olemassa olevia skeemoja. Kun informaatiota näin vastaanotetaan ja sitä yhdistellään olemassa oleviin sisäisiin malleihin, syntyy tietorakenteita. Skeemat ovat jäsentyneitä tietorakenteita tai toimintamalleja.

Kognitiiviset prosessit ovat jatkuvaa ajattelutoimintaa.

  • Muisti
  • Kieli
  • Ajattelu
  • Havainnot
  • Tietoisuus
  • Tarkkaavaisuus
  • Oppiminen
  • Päätöksenteko
  • Ongelmanratkaisu

KUNTOILU

 Useissa eläin- ja ihmiskokeissa on havaittu selvä ero liikuntaa harrastavien ja harrastamattomien yksilöiden muistissa. Yhdessä tutkimuksessa kartoitettiin, millainen liikunta olisi parasta. Tulokset näyttivät, että suhteellisen raskas ja kokonaisvaltainen liikunta olisi parasta.  Kuitenkin mikä tahansa liikunta on tutkimusten mukaan muistia parantavaa.

 Useat tutkimukset sen sijaan osoittavat, että fyysinen kunto ja älykkyysosamäärä korreloivat

Jaa tämä kavereille