Posted on Jätä kommentti

Muistamisen ja oppimisen ero

Oppimisen ja muistamisen ero

Mikä on muistamisen ja oppimisen ero ?

Aivojen hermosolut

Aivoissamme on 100 miljardia hermosolua, joissa kussakin voi olla 10 000 hermokytköstä muihin hermosoluihin.

Aivosolujen kytkökset

1 000 000 000 000 000. Miljoona miljardia muistin tilaa.

Koko elämämme jokainen sekunti voitaisiin tallentaa videona aivoihimme. Kolme miljoonaa TV showta .

Video ei kuitenkaan sisällä muita kuin kuva- ja ääni elementtejä. Videon maailma on kaksiuloitteinen ja irrallinen. Video saattaa saada sinussa aikaan tunteita tai laajempaa ymmärrystä. Nämä kuitenkin tapahtuvat aivoissasi, ei videossa. Saatat muistaa elokuvasta tai videosta joitain tapahtumia loppuikäsi. Jotkut toiset unohdat. Valikointi ei kuitenkaan tapahdu videossa, vaan aivoissasi.

Video ei kytkeydy muihin tietoihin muodostamaan kokonaiskuvaa. Aivot muodostavat lähes 10 000 kytköstä joka sekunti, video ei yhtään.

Lapsi kerää ensimmäisinä 15 elinvuotenaan tiedon palasia. Lapsen oppiminen on enemmän motoorista ja kielellistä. Vähemmän käsitteellistä.

Aikuinen pääasiassa yhdistelee palasia ja sovittaa uudetkin palaset oikeaan yhteyteen.

Merkitys

Vain merkityksellinen tieto tallentuu lyhytaikaisesta muistista pitkäaikaiseen muistiin.

Emme muista satunnaista tai merkityksetöntä

Muistot järjestyvät syvän unen aikana. Silloin tiedot ja kokemukset liittyvät merkitykseltään sopiviin yhteyksiin. Jotkut saavat vahvan palautuspolun ja toiset niin heikon, että ne palautuvat muistiin vain sopivilla vinkeillä tai vain vastaavan kaltaisissa olosuhteissa. Polun voimakkuus riippuu tunnetilasta, jossa tieto on tallennettu tai päivitetty. Muistojen järjestyminen unen aikana saa irralliset tai löyhät muistojen palaset loksahtamaan kohdilleen. Monille meistä on tuttua, miten aamulla herätessä jotkin asiat tuntuvat ratkenneen. Näin tapahtuu vain merkityksellisille asioille.

Merkitystä lisäävät aistihavainnot:

  • Kuvat
  • Melodia
  • Rytmi
  • Tunne
  • Yllätyksellisyys
  • Tarina
  • Ymmärrys
  • Liikeradat itse tekemällä

Mitä enemmän aisteja osallistuu oppimiskokemukseen tai muistitapahtumaan, sen paremmin oppiminen ja muistaminen onnistuu.

Muistitekniikoissa käytetään hyväksi yksitoikkoisten asioiden muuttamista kuviksi tai kuvallisiksi tarinoiksi mielikuvituksessa. Muistitekniikoissa ei ole juurikaan kyse hyvästä muistista. Niissä on kyse kurinalaisesta tiedon organisoinnista tarinan muotoon. Ja mielikuvituksen harjaannuttamisesta luomaan uusi tarina vanhan rungon päälle.

Lähes aina tarina tehdään reitille.

Helsingin reitti

Oppiminen

Oppiminen on tiedon hankintaa ympäröivästä maailmasta niin, että tuo tieto on tarpeen mukaan käytettävissä.

Opi kieliä ja pärjäät missä vain

Muistamisen ja oppimisen ero

On lähinnä tiedon käytettävyys. Voit muistaa vieraan kielen sanoja, mutta et osaa puhua. Olet oppinut vasta kun ymmärrät asian tai osaat kytkeä sen suurempaan asiayhteyteen. Olet oppinut, kun osaat käyttää oppimaasi luovasti ja monenlaisissa tilanteissa ja soveltaen tilanteen mukaan. Olet oppinut tanssimaan tai soittamaan, kun osaat improvisoida askel- tai sävelkuvioita tilanteen mukaan. Siksi oppiminen on huomattavasti vaativampaa kuin muistaminen.

Tanssija

Erota toisistaan:

Muistiin painaminen

Muistista palauttaminen

Oppiminen

Muistiin painaminen 

Tapahtuu lähes automaattisesti, kun havainnoimme jotain aktiivisesti tai tunnemme voimakkaasti.

Muistaminen on tuon tiedon tallentamista niin, että tieto on osa jotain kokonaisuutta ja niin, että tiedosta on paljon viitteitä / tageja muihin tietoihin.

 

Projektin kuvaus Mind Map

 

Tärkeät asiat linkittyvät vahvasti muihin tietoihin ja ovat palautettavissa nopeasti. Vähemmän tärkeät linkittyvät heikommin ja ovat löydettävissä vain sopivassa asiayhteydessä tai vihjeiden avulla.

Tieto palautuu 30% paremmin saman musiikin avulla, jolla se oli opittu. 50% paremmin kuin jos olisi kuunneltu täysin erilaista musiikkia (harhauttavaa). Häiritsemätön taustamusiikki edistää oppimista verrattuna hiljaisuuteen. Muisti toimii parhaiten samanlaisessa ympäristössä kuin opittiin.

Muistista palauttaminen

Muistista palauttaminen tarkoittaa että, opittu tieto on löydettävissä

Kokonaisuuden perusteella

Viitteiden perusteella

 Edellyttää, että tieto on liittynyt suureen joukkoon muita tietoja, joiden tallennuspoluilta on pääsy tähän muistiin painettuun tietoon. Huonosti verkottunut tieto ei palaudu kuin juuri oikeassa tunnetilassa tai vain esimerkiksi oikean musiikin soidessa.

Opittu tieto 

On ankkuroitunut ymmärryksen kautta muistiin ja verkottunut erittäin laajasti. Lisäksi opittu tieto on muuttunut automaattiseksi, niin että se on käytettävissä heti kun sopiva tilanne ilmaantuu. Vrt. vieraan kielen puhuminen. Opitun muuttuminen automaattiseksi edellyttää yleensä laajaa harjoittelua.

Osta oppaani ”Tehokas opiskelu”.

Saat napakkaa tutkimuksiin perustuvaa tietoa oppimisesta.

Tehokas opiskelu

 

 

 

 

 

 

 

 
Jaa tämä kavereille
Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *