Muistin kehittäminen

Muistin kehittäminen on mahdollista harrastamalla säännöllisesti muistia aktivoivaa lukemista tai pelaamista. Myös ruumiillinen kuntoilu aktivoi tutkimusten mukaan aivoja.

MUISTIN KEHITTÄMINEN

Muistiin painaminen on muistamisen edellytys

Muistia voidaan kehittää sitä aktiivisesti käyttämällä sekä kuntoilemalla. Hyviä muistin kehittämistapoja ovat mm. tavanomaiset pelit kuten shakki, ristisanat, sudoku, trivial pursuit. Mobiili- sekä PC pelit ja sovellukset kehittävät muistia ja aivoja tehokkaasti, joskus ehkä yksipuolisesti.

 

 

Tarkkavaisuuden kehittäminen

  • Numerojen muistaminen
  • Esineiden järjestyksen muistaminen
  • Muuttuneiden esineiden havainnointi
  • Värien järjestyksen tai muutoksen havainnointi
  • Väri / Teksti päätökset
  • Ajan taju
  • Määrän taju

Hahmottamisen kehittäminen

  • Nopea laskenta
  • Tosi / epätosi väittämät
  • Yhtälöiden ratkaisu
  • 2D geometria
  • 3D geometria
  • Ristisanat
  • Sudokut
  • Pikalukeminen
  • Kirjainympyrät

MUISTIIN PAINAMISEN TEKNIIKAT

  • Ymmärtäminen
  • Ääneen lukeminen
  • Kertaaminen / jaksoittainen muistiin palauttaminen
  • Tarinat (luo tarina muistettavasta asiasta) (muistimestareiden käyttämä)
  • Assosiaatiot, emootiot
  • Elementtien linkitys toinen toisiinsa (Memory mapping)
  • Elementtien yhdistäminen muistikuviin
  • Skeemat, rakenteet, mallit (muistettava asia osaksi olemassa olevaa   rakennetta) (shakin pelaajat ymmärtävät pelitilanteita ja tietävät miten niissä on hyvä toimia. He eivät simuloi mielessään siirtoja eteenpäin. Toisin kuin luullaan.)
  • Avainsanat laukaisevat tarinan
  • Ensimmäisen kirjaimen sääntö (laukaisee myös tarinan)
  • Muistipaikat (LOCI method) (muistettavat esineet sijoitetaan paikkoihin tai reitille)
  • Kuvantaminen (ajattele muistettava asia kuvana)
  • Elokuvaus

Muistaminen

  •  Muistaminen on tiedon prosessointia. Siinä irrallinen tieto kytketään muihin tallennettuihin tietoihin.
  • Asioiden mieleen painaminen vaatii tarkkaavaisuutta.
  • Aivoihin / muistiin on luotava hakuvihjeitä, jotta tieto myöhemmin löytyy.

Lyhytkestoisesta muistista palautuu mieleen parhaiten tieto, johon liittyy aistikokemus (näkö, kuulo, haju, maku, tunto…).

Lyhytkestoisen muistin kapasiteetti on seitsemän numeroa ja siihen tallentuu asioita vain sekunneiksi.

Pitkäkestoisesta muistista palautuvat parhaiten mieleen mm.

  • asiat, jotka liittyvät johonkin koettuun tapahtumaketjuun,
  • asiat, jotka ovat aikaan sidottuja tai
  • luokitellut käsitteet.

Muistamismallien tarkoituksena on parantaa kykyä työskennellä tarkkaavaisesti ja kehittää muistamista parantavia tekniikoita. Tekniikat lisäävät oppimistehokkuutta.

 

Muistin kehittäminen

Pyritään luomaan sisäisiä malleja tai tietorakenteita, jotka ovat pohjana tiedon vastaanottamisessa, muokkauksessa ja palauttamisessa.

Asian ymmärtäminen luo tehokkaimmin nämä rakenteet.

Yksi tekniikka on muistiaineksen ”sijoittaminen” johonkin tiettyyn mielikuvaan / kuvaan tai paikkaan. Olemme näköorientoituneita olentoja. Näkö- ja kuuloaisti dominoivat aivojamme ärsykkeinä. Näköaisti havainnoi eläimiä ja liikkuvia esineitä paremmin kuin maisemia, kiviä, puita tai kirjoitettuja sanoja tai numeroita.

Informaatiolle voi rakentaa myös tarinan, johon muistettava aines liitetään (assosiaatioketjut).

Mielikuvat ja tunnetilat ( emotiot ) ovat tärkeitä muistin apuvälineinä.

Muistia ei kulu ja sitä pitää käyttää ja kehittää. Se tarvitsee jatkuvasti ponnistelua ja käytännössä muistin kehittäminen on aivojen koko suorituskyvyn kehittämistä. Parhaita työkaluja ovat erilaiset sanaristikot, älypelit, kielten (tai uusien asioiden) opiskelu.

Parhaat muistin ja aivojen kehittämis-sovellukset

  • Ristisanat
  • Sudokut
  • Shakki
  • Bridge

SISÄISET MALLIT ELI SKEEMAT

 Muistiin syntyy tiedollisia edustuksia (ns. representaatioita) Ne toimivat pohjana uusille havainnoille, jotka muokkaavat olemassa olevia skeemoja. Vähitellen skeemoista muodostuu jäsentyneitä tietorakenteita ja toimintamalleja.

Mallit suuntaavat tarkkaavaisuutta, havaitsemista ja havaintojen tulkintaa. Huomio suuntautuu helpommin kiinnostaviin asioihin kuin toisarvoisiin. Havaitseminen on valikoiva prosessi, johon liittyy mm. motivaatiota, tunteita, ajattelua ja oppimist

 

Jaa tämä kavereille