Muistisairaudet

Elintavat, stressi, vähäinen liikunta ja virikkeetön ympäristö altistavat muistisairauksille.

Aivosairaudet, dementia ja Alzheimerin tauti, ovat muutamassa vuosikymmenessä kasvaneet diabeteksen vanavedessä kolmanneksi suurimmaksi kuolinsyyksi Länsi-maissa.

Suomessa tautia sairastaa 100 000 henkilöä ja joka vuosi sairastuu 13 000. Aivojen terveys on myös kasvattamassa kiinnostusta, kun yhä suurempi osa väestöstä on eläkkeellä.

Muisti voi niin sanotusti pätkiä kaiken ikäisillä. Yleensä se ilmenee vähemmän tärkeiden nimien, tapahtumien tai asioiden unohteluna. Tällainen hyvänlaatuinen muistamattomuus johtuu työikäisillä usein väsymyksestä ja kuormituksesta.

Tutkimuksissa on todettu, että unen laatu vaikuttaa aivoihin. Vuosia kestänyt huonounisuus tuhosi aivokudosta merkittävästi.

Varsinaiset muistisairaudet yleistyvät 75 ikävuodesta eteenpäin. On arvioitu, että 85-vuotiaista noin kolmanneksella on jokin muistisairaus. 60 vuotiaista vain prosentilla on muistisairaus, vaikka 25%:lla on muistiongelmia.

Aivosairaan hoitaminen on myös yhä suurempi kustannus, koska tietyn pisteen jälkeen sairastunut henkilö ei tule toimeen yksinään. Nyky-yhteiskunnassa ei enää jälkipolvi voi huolehtia sairaista vanhemmistaan, koska he asuvat muualla ympäri maailmaa ja työ ei anna mahdollisuutta irtautua vanhempien hoitoon. Alzheimerin tautiin sairastunut menehtyy yleensä 10 vuodessa, mutta voi elää 20 vuottakin sairautensa kanssa.

Aivosairauksien hoitoa tärkeämmäksi on noussut ennaltaehkäisy.

Alzheimerin tautia aiheuttaa geenivirhe, elintavat, ikääntyminen sekä stressi ja masennus.

Stressin merkitys kai on syy siihen, miksi tietyillä korkean työttömyyden alueilla kuten Kotkassa esiintyy muuta maata enemmän muistisairauksia.

Kakkosvaiheen diabetes ja kohonnut verenpaine ovat myös usein muistisairauksien taustalla. Tauti on naisilla kolme kertaa yleisempi kuin miehillä.

Se alkaa hapetusstressinä ja tulehduksena aivoissa. Tulehdus härskiinnyttää rasvoja ja sokeroi sekä proteiineja että rasvoja. Nämä tuhoavat aivojen kuorikerroksen alla olevaa aivosolujen kerrosta, joka huolehtii muistin tallennusosoitteistosta.

Aivojen sisällä on ns. valkoista ainetta. Tämä hoitaa aivojen osien viestintää. Aivojen etuosassa on työmuisti, johon siirtyy kunkin tehtävän suorittamiseen tarvittava tieto. Alzheimerin tauti tuhoaa tätä solukkoa ensimmäisenä katkaisten lähimuistin assosiaatio- eli hakuketjut.

Taudissa tuhoutuu hermosoluja. Tämä johtaa aivojen huomattavaan kutistumiseen. Alzheimerin taudissa tapahtuu lisäksi hermosäikeiden kiertymistä. Näihin kierteisiin tarttuu plakkia, joka estää impulssien etenemisen. Alzheimerin taudissa myös hippokampus surkastuu voimakkaasti.

Alzheimerin tautiin altistaa myös geeni, mutta silti taudin voi välttää.

Ennaltaehkäisykeinot ovat klassiset

  •                       TERVEELLINEN RAVINTO
  •                       LIIKUNTA
  •                       AIVOJEN JUMPPAMINEN

Kukin näistä on tavattoman laaja ja mielenkiintoinen alue. Näitä voidaan kuitenkin yrittää kiteyttää pähkinänkuoreen. Urheilusta tiedetään, että yleiskunnon ylläpitämisen lisäksi pitää kussakin lajissa tarvittavia lihaksia treenata kohdistetusti. Urheilussa on myös kyse aivotoiminnoista, koska jokainen suoritus on aivojen ja lihasten yhteistyötä.

Aivoissa eri alueet ovat erikoistuneet eri tehtäviin. Nykyisillä menetelmillä voidaan kiistattomasti havaita, että tietyt toiminnot tapahtuvat tietyillä alueilla. Aivoja kuvaamalla on mm nähty kuinka Alzheimerin taudissa tietyt aivoalueet ovat täysin sammuneet. Alueita voidaan sopivasti suunnitelluilla aktiviteeteilla ärsyttää ja estää niiden sammuminen tai taantuminen. Kääntäen voidaan ajatella, että aivoja voidaan kehittää suunnitelmallisesti.

Erään tutkimuksen mukaan Lontoon taksikuskeilla on voimakkaasti kasvanut hippokampus, koska he joutuvat opettelemaan valtavan määrän osoitteita.

AIVOJEN TREENAAMISEN ei kuitenkaan tarvitse olla raskasta hikijumppaa. Se voi parhaassa tapauksessa olla koukuttavaa ongelman ratkaisua. Ongelmien vaikeusaste ei ole siinä pääasia, vaan jatkuva harjoitus. Aivan samoin kuin fyysisessä lihastreenissäkin tai Sudokussa ja ristisanatehtävissä.

Alkavaan muistisairauteen liittyy edellistä vakavampia ja useammin toistuvia muistikömmähdyksiä.

  • Ihminen unohtelee asioita, jotka yleensä koetaan tärkeiksi: sovitut tapaamiset, hammaslääkäri- tai kampaamoajat, lastenlasten syntymäpäivät… Nimet katoavat yhä useammin. Vaikka ihminen olisi juuri äskettäin puhunut jostakin tapahtumasta tai henkilöstä, niin kohta hän unohtaa, että siitä on edes keskusteltu.
  • Luova ajattelu ja suunnittelu vaikeutuu

Keskivaikeassa muistitaudin vaiheessa:

  • Puhe ja puheen ymmärtäminen vaikeutuu
  • Ympäristön hahmottaminen käy hankalaksi

Tällöin viimeistään tauti havaitaan.

Lancet Neurology´ssä julkaistiin elokuussa 2014 tutkimus Alzheimerin taudin ehkäisemisestä elintavoilla. Heidän suosituksensa oli:

  • Liiku
  • Vältä stressiä, ylläpidä mielenkiintoa asioihin
  • Lopeta tupakointi
  • Ylipaino, verenpaine
  • Ravinto: vältä kovaa rasvaa, punaista lihaa, prosessoitua sokeria, suolaa
  • Syö vähemmän
  • Juo alkoholia vähemmän
  • Vältä tulehdussairauksia
  • Ota D-vitamiinipillereitä
  • Opiskele (treenaa aivoja, Neuro racer)
  • Suojele aivojasi. Käytä kypärää ja kylmällä pipoa
  • Nuku tarpeeksi, mutta ei liikaa

 

 

Jaa tämä kavereille
Share