Tutkimuksia

Tutkimuksilla on saatu selville muistiongelmien syitä ja keinoja, joilla niitä voidaan välttää

Monet muistitutkimukset ovat lisänneet tietoa muistin toiminnasta ja muistisairauksista.

Ne osoittavat että muistia voidaan parantaa tai muistisairauksia ehkäistä.

Työterveyslaitoksen Virpi Kalakosken mukaan Suomessa 17 % työikäisistä kärsii muistiongelmista. Se merkitsee 400 000 ihmistä. Yli 55 vuotiaista muistiongelmia on 25 %:lla.

LONTOON TAKSIT

Lontoon taksikuskeilla Hippokampus oli 50% suurempi kuin keskivertoihmisellä. Taksikuskit opettelevat kadun nimiä ja paikkoja 2-4 v. Ennen ammattiin ryhtymistä.

Laskettelijanainen USA:ssa muistaa lasketteluonnettomuuden jälkeen kaikkien elämässään näkemiensä rakennusten yksityiskohdat (Daily Telegraf). Muita, jotka onnettomuuden tai sytymävian vuoksi ovat vailla aassosiatiivista muistia, mutta muistavat yksityiskohtia; Kim Peek (Rain Man), Orlando Serrel, Daniel Corney

Kim Peek osaa ulkoa 12000 kirjaa, mutta hänen älykkyysosamääränsä on 85. Hänellä on synnynnäinen aivovaurio, joka estää assosiaatioiden muodostumisen.

KERTAAMINEN

  1. Muistamista voidaan parhaiten edistää ns. tauotetulla kertaamisella (Spaced repetition). Saksalainen Leitner kehitti tähän kortistomenetelmän. Nykään se on toietokonesovellus. se perustuu ihmisen unohduskäyrään. Kertaukset ajoitetaan niin, että emme ehdi unohtaa opiskelemaamme. Kertaaminen tehdään aktiivisesti muistikorteilla kysymys-vastaus muodossa. Ei siis missään nimessä passiivisesti uudelleen lukemalla. Kertausten ajoittaminen on myös tärkeää. Ensimmäinen kertaus tulisi tehdä jo 10 minuutin kuluttua - viimeistään 30 min kuluttua. KS. http://lifeinthefastlane.com/learning-by-spaced-repetition/

KUNTOILU

Useissa eläin- ja ihmiskokeissa on havaittu selvä ero liikuntaa harrastavien ja harrastamattomien yksilöiden muistissa. Yhdessä tutkimuksessa kartoitettiin, millainen liikunta olisi parasta. Tulokset näyttivät, että suhteellisen raskas ja kokonaisvaltainen liikunta olisi parasta. Tästä on kuitenkin vain yksi tutkimus.

Kuitenkin mikä tahansa liikunta on tutkimusten mukaan muistia parantavaa.

Useat tutkimukset sen sijaan osoittavat, että fyysinen kunto ja älykkyysosamäärä korreloivat

UNI

Aivotutkija Claire Sexton Oxfordin yliopistosta tutki 147 koehenkilöä kolmen ja puolen vuoden ajan. Hyväunisten aivokudos ei kärsinyt tänä aikana lainkaan vaurioita, kun taas huonounisilla aivokudosta tuhoutui merkittävästi. Huonounisilla tuhoutuminen oli voimakkainta yli 60 vuotiailla.

Useissa tutkimuksissa on havaittu, että ennen nukkumista opeteltu asia tallentuu muistiin unen aikana ja asia muistetaan paremmin kuin jos se olisi opeteltu keskipäivällä. Myös päiväunet näyttivät parantavan muistamista.

Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa seurattiin neljän vuoden aikana 250 85 vuotiasta miestä ja naista. Aktiivisesti harrastaville kehittyi tuntuvasti vähemmän muistisairauksia kuin vähän harrastaville. Toisessa tutkimuksessa havaittiin, että huonokuuloisille 77 vuotiaille kehittyi muistisairauksia selvästi enemmän kuin normaalikuuloisille.

Tutkimuksissa on havaittu, että kaksikielisille kehittyy muistisairauksia keskimäärin viisi vuotta myöhemmin kuin yksikielisille (Gitit Kave´, 2008)

ELINTAVAT

THL:n professori Miia Kivipellon mukaan muistisairauksien määrä maailmassa voisi jopa puolittua elintapaohjauksella.

Muistitoimintojen heikentymisen ehkäisytutkimus Fingerissä muistisairauden puhkeamisriski laski tehostettua elintapaneuvontaa saaneiden ryhmällä kahdessa vuodessa 31 prosentilla.

  • Muistisairaus on kansantauti. Joka kolmas yli 65-vuotias ilmoittaa muistioireita. Suomessa on jopa 120 000 henkilöä, joilla kognitiivinen toiminta oli lievästi heikentynyt, ja 35 000 lievästä ja 85 000 vähintään keskivaikeasta dementian oireista kärsivää.
  • Suomessa ilmaantuu vuosittain noin 13 000 uutta dementian asteista muistisairaustapausta
  • Työikäisistä on etenevä muistisairaus noin 7 000–10 000:lla.
  • Merkittävä osa muistisairauksista jää diagnosoimatta.
  • Lähde: Käypähoito/Duodecim

On arvioitu, että elintapaneuvonnalla muistisairaiden määrä maailmassa jopa puolittuisi. Se olisi jo todella iso asia, toteaa Kivipelto.

Kivipelto toivoo, että aktiivisella elintapaohjauksella sairastumisen alkua voisi siirtää 5–10 vuotta.

Suomessa tällä hetkellä muistisairauksia sairastavia noin 130 000.  Vuoteen 2050 mennessä määrä voi jopa kaksinkertaistua.

Muistisairauksien lisääntyminen on yksi isoista yhteiskunnan haasteista lähivuosikymmeninä. Mikäli nyt saadut tulokset ehkäisykeinon löytymisestä voidaan siirtää käytäntöön, olisi sillä valtava kansanterveydellinen ja taloudellinen merkitys Suomessa ja maailmanlaajuisesti, sanoo THL:n pääjohtaja Juhani Eskola.

1260 Osallistujaa jaettiin satunnaisesti kahteen ryhmään, joista toinen sai tavanomaista elintapaneuvontaa ja toinen tehostettua neuvontaa.  Tutkimuksen osallistujat on koottiin Kansanterveyslaitoksen väestötutkimuksiin aiemmin osallistuneista henkilöistä, joiden riski sairastua muistisairauksiin on kohonnut. He olivat tutkimuksen aloittaessaan 60–77-vuotiaita. Tutkimusta tehtiin kuudella eri paikkakunnalla: Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Seinäjoella, Turussa ja Vantaalla.

Tehostettu neuvonta tarkoitti ravitsemusohjausta ja osallistumista liikunta- ja muistiharjoitteluun sekä tukea sydän- ja verisuonisairauksien riskien hallintaan.  Osallistujien kokemukset ohjauksesta olivat erittäin positiivisia. Vaikka esimerkiksi ravitsemusasiat olivatkin monille tuttuja, hyvä ravitsemusterapeutti teki asian kiinnostavaksi, sanoo Kivipelto. Tavanomaista neuvontaa saaneella verrokkiryhmällä oli huomattavasti suurempi riski muistitoimintojen ja tiedonkäsittelyn heikkenemiseen kuin tehostettua elintapaohjausta saaneella ryhmällä.Tutkimus on julkaistu 12. maaliskuussa arvostetussa Lancet-lehdessä. 

Eräässä tutkimuksessa jossa oli 4000 osaanottajaa, todettiin, että vuosien beta-karoteenin käyttö paransi muistia,

MUITA TUTKIMUKSIA

Hollantilaisessa tutkimuksessa todettiin foolihapon käyttö ravintolisänä paransi muistia samalle tasolle kuin 5 vuotta nuoremmilla. Liiallinen foolihappo määrä voi kuitenkin aiheuttaa vanhemmissa ihmisissä B12 vitamiinin vajausta. Aiheesta on useita tutkimuksia ja myös ristiriitaisia tuloksia on.

Eräässä tutkimuksessa hollantilaiset kielten opiskelijat jaettiin kahteen ryhmään. Toinen ryhmä opiskeli ranskan kielen sanoja - Hollanti – Ranska. Toinen Ranska – Hollanti

Ne, jotka joutuivat hakemaan vieraskielisen sanan oman kielisen perusteella oppivat tehokkaammin

Testihenkilöt, jotka ryhmittelivät muistettavia tietoja max 4 tiedon ryhmiin selviytyivät testistä paremmin kuin ne jotka muodostivat suurempia ryhmiä

1500 ihmisen otoksessa yli 70 vuotiaista kolmasosan muisti oli nuorten yli 25 vuotiaitten tasolla (Harward, Douglas Powell)

Useissa tutkimuksissa on havaittu joogan parantavan muistia ja aivotoimintoja enemmän kuin fyysinen treeni tai perinteiset muistiharjoitukset.

Niinikään useissa tutkimuksissa on havaittu, että sähköisillä ärsykkeillä voidaan tehostaa muistia. Sähköärsykkeistä toivotaan saatavan apua dementiaan ja Alzheimerin tautiin.

Jaa tämä kavereille
Share