Siirry suoraan sisältöön

Muistot järjestyvät unen aikana

Kai unella on jokin tarkoitus?

Aivoilla on tehtäviä, joita ne suorittavat valveillaolon aikana ja toisia unen aikana. Nukumme 36 prosenttia koko elämästämme. Jos elät 90 vuotiaaksi, tulet nukkuneeksi 32 vuotta.

Nukumme silti nykyisin tunnin vähemmän kuin 1970 luvulla, sanoo Anu Muraja-Murro Kuopion Yliopistosta. Englantilainen unitutkija Russel Forster sanoo unemme vähentyneen jopa 1,5-2 tuntia 1950 luvulta. Se on yli 20 prosenttia. Forsterin mukaan teini-ikäisten unen tarve on ainakin 9 tuntia, mutta monet nuoret nukkuvat vain 5 tuntia. Voi vain kuvitella minkälaisia fyysisiä ja psyykkisiä häiriöitä tästä seuraa.

Syyllinen saattaa olla herätyskello, joka väkivalloin katkaisee unemme. Myös Thomas Edison keksimällä sähkölampun lienee yksi syyllisistä. Elektroniset laitteet, stressi, vuorotyö sekä työn ja perheen yhteen sovittaminen ovat vähentäneet untamme viimeisen sadan vuoden aikana.

Sininen valo

TV:n, tietokoneiden ja led-lamppujen valo on sinisellä aallon pituudella. Harvardin Yliopiston raportin mukaan sinisen valon aallonpituuden arvellaan häiritsevän nukahtamista illalla (ns. circadian rytmi).  Sininen valon aalto piristää päivällä ja ohjaa sisäistä kelloamme oikeaan rytmiin. Tämä on merkittävää, koska tiedämme nyt, että aivomme hoitavat erittäin ratkaisevia puhdistus- ja järjestelytehtäviä unen aikana. Tiedämme nykyisin myös, että suuri joukko geenejä aktivoituu vain unen aikana. Russel Forsterin mukaan väsyneet aivot kaipaavat piristeitä ja huumeita. Taipumuksemme turvautua huumeisiin, piristeisiin tai jopa roskaviihteeseen saattaa johtua häiriintyneen sisäisen kellomme väsyttämistä aivoista.

Katso Russel Forsterin loistava video. Siinä on suomen kielinen tekstitys.

Muutamat uudet tutkimukset antavat viitteitä siihen, että ihminen olisi tuhansia vuosia sitten nukkunut kahdessa vaiheessa. Päiväntasaajan seudulla yön pituus on aina 12 tuntia. Ei ole mahdoton ajatella, että välillä olisi ollut muutaman tunnin tauko, jos unen tarve oli vain 8 tuntia.

Uni puhdistaa

Unen aikana aivoihin virtaa selkäytimestä nestettä, joka huuhtelee aivoista sinne päivällä kertyneet kuona-aineet. Kuona-aineet kertyvät erityisesti aivojen hermoverkkojen solmukohtiin heikentäen tai estäen solujen välisen kommunikoinnin. Jos näin tapahtuu, emme pysty aina ymmärtämään asioiden syy-yhteyksiä riittävästi ja alamme tehdä vääriä ratkaisuja. Saatamme ahdistua, mieliala ailahtelee ja käyttäydymme tasapainottomasti. Se lisää stressiä, joka johtaa unen saamisen vaikeuksiin ja aloittaa kierteen.

Jos aivojen huuhtelu unen aikana jää tekemättä, muistimme heikkenee, koska neuronien väliset yhteydet eivät toimi kunnolla. Polku muistiin painettuihin asioihin rämettyy. Unettomuus aiheuttaa siis samanlaisia seurauksia aivoissa kuin Altzheimerin tautia sairastavilla. Russel Forster, kuten monet muutkin tutkijat, epäilee univajeen lisäävän lihavuutta ja aikuistyypin diabetesta.

Opimme myös unen aikana

Tiedetään, että aivomme pystyvät oppimaan uusia asioita unen aikana kuuloaistin kautta. Tutkimuksissa on havaittu nukkuvien koehenkilöiden muistavan heille unen aikana esitettyjä vieraan kielen sanoja. Samoin tutkimuksissa on havaittu soitettujen melodioiden tarttuneen koehenkilöiden muistiin unen aikana. 

Uni järjestelee muistoja

Aivomme konsolidoivat eli järjestelevät muistojamme ja oppimiamme asioita unen aikana. Uni jäsentelee muistiamme vahvistamalla tiettyjä yhteyksiä ja karsimalla heikompia solujen välisiä yhteyksiä. Näin tehdään tilaa taas uuden päivän tapahtumille. Aivomme järjestelevät muistoja sekä kevyessä, REM unessa, että syvässä, NON-REM unessa. Tämän vuoksi saatamme herätä aamuyöllä, kun jokin meitä askarruttanut asia onkin valjennut unen aikana.

Unen aikana muistojemme järjesteleminen ikään kuin sementoi käsitystämme asioista. Asiat ns. loksahtavat kohdalleen. Tiedämme, että unen estäminen oppimisjakson jälkeen lähes tuhoaa opiskelun.

Uni valmistaa oppimiseen

Tutkijat ovat todenneet unen olevan tärkeä paitsi opiskelun jälkeen, myös ennen opiskelua. Pieni uni ennen opiskelua siivoaa aivoja valmiiksi uuteen oppimisjaksoon. Ei kannata siis opiskella yömyöhään tenttiä varten, jos sen seurauksena yöuni jää vajaaksi. Toisaalta päivällä luetun kertaaminen ennen nukkumaan menoa parantaa koko päivän oppimistulosta.

Uni hioo motorisia taitoja

Motoriset taidot kypsyvät myös unen aikana. Tennis- tai golflyönnit hioutuvat unen aikana, sanoo James B. Maas Cornell yliopistosta.  Tutkimuksissa havaittiin REM unen aikana aivojen motoristen keskusten aktivoituvan, mikä merkitsee, että niissäkin tapahtuu opittujen asioiden käsittelyä.

Uni työstää muistoja

Iän mukana muistin käsittely muuttuu kokonaisvaltaisemmaksi. Vanhemmat ihmiset eivät huomioi yhtä hyvin yksityiskohtia kuin nuoret, mutta täydentävät kokonaisuuksien ymmärtämistään. Unen aikana tapahtuva muistojen järjestely helposti muuntaa muistoa kokonaisuuteen tai maailmankuvaamme sopivaksi. Näin sovitamme asioita kokonaisuuteen vaikka värittämällä tai vääristämälläkin.

Russel Forsterin tärkeimmät ohjeet univaikeuksista kärsiville:

  • Pimennä makuuhuoneesi.
  • Lopeta elektronisten laitteiden ja led valojen käyttö reilusti ennen nukkumaan menoa.
  •         Älä käytä elektronisia laitteita makuuhuoneessa.
  • Älä käytä säännöllisesti alkoholia tai nukahtamisläkkeitä. Ne vain pahentavat tilannetta.
  • Lisää ohjeita löydät täältä.

Uni jaetaan viiteen vaiheeseen:

Ensimmäinen vaihe on kevyt uni, jossa olet jopa osittain valveilla.

Toinen vaihe on syvä uni, jossa aivojen aktiviteetti laskee huomattavasti. Tässä vaiheessa aivokäyrässä on nähtävissä vain hetkittäisiä aktiivisuuden piikkejä.

Vaiheet 3 ja 4 ovat erittäin syvän unen vaiheita, jolloin nukkujaa on jopa vaikea herättää. Uni on niin syvää, että herätettäessä henkilö ei heti tiedä missä hän on.  Tässä vaiheessa uskotaan muistojen järjestyvän aivoissa järkeviin yhteyksiin. Oppimisen syventyminen tapahtuu tässä vaiheessa.Syvän unen vaiheissa kasvuhormonia erittyy ja solumme kasvavat, lihakset korjautuvat ja muistot järjestyvät oikeisiin asiayhteyksiin.

Uudemmat tutkimukset liittävät myös REM unen oppimiseen ja muistin kohentumiseen. Ainakin niin, että REM vaihe valmistelee aivomme seuraavan päivän tapahtumia varten. Unen vaiheista puhuttaessa yleensä vaiheita 3 ja 4 kutsutaan Non-REM vaiheiksi.

Viides vaihe REM uni, jolloin alamme nähdä unia. REM vaihe edeltää heräämistä. REM unen jälkeen saatamme helposti nukahtaa uudelleen vaiheen 1 kevyeen uneen. Kukin vaihe kestää 90-110 minuuttia (8 tuntia)

Aivokäyrät

Beta aivokäyrä. Aktiivinen hereilläolon vaihe. (15-50 herziä)

Alfa käyrä. Rauhoittuminen. (8-12 herziä)

Theta käyrä. Kevyt uni. (4-8 herziä)

Delta. Syvä uni, jolloin aivot järjestelevät muistoja. (0,5-2 herziä)

Delta. Syvä uni, jolloin aivot järjestelevät muistoja ja oppiminen syventyy.

REM unessa aivomme ovat lähes hereillä Alfa käyrällä. (15-30 hertsiä)

Vauvat nukkuvat REM unta lähes puolet unestaan. Tosin vauvat nukkuvat paljon enemmän kuin aikuiset. Aikuiset taas ovat puolet unen ajastaan vaiheessa 2 ja 20% ajasta REM vaiheessa. Ikääntyessämme syvän unen vaiheet lyhenevät.

Syvän unen vaiheessa aivolisäkkeemme erittää kasvuhormonia, joka on tärkeä paitsi kasvulle, myös immuunipuolustukselle ja terveydellemme yleensä. Iän mukana tämän hormonin tuotanto laskee jyrkästi. Kasvuhormonin tuotanto on voimakkainta 20 ikävuoteen saakka.

Jaa muillekin