Posted on Jätä kommentti

Musiikkia aivoille

Musiikki on terapiaa

Musiikin vaikutus muistamiseen ja oppimiseen.

Luonto.

Ihmiset kommunikoivat paitsi puheen, myös eleiden ja ilmeiden avulla. Puhe sinänsä ei ilmennä tunteita hyvin. Laululla sitävastoin on jo aikojen alussa ilmaistu tunteita, joita puheella ei pystytä kuvaamaan. Erään teorian mukaan Neandertal ihmisillä oli eräänlainen proto-language, musiikkikieli, joka pohjautui melodisiin tai rytmillisiin kutsuhuutoihin. Se lienee ollut lappalaisten joikumisen tapainen.

Laulun ja musiikin rytmi, melodiat ja harmonia antavat mahdollisuuden tunteiden ilmaisemiselle. Tutkijat ovat löytäneet ihmiseltä ja laulavilta linnuilta geenejä, jotka mahdollistavat rytmin ja melodian kaltaisen kommunikoinnin. Muutkin eläimet saattavat tajuta sointeja ja rytmejä, mutteivät itse pysty niitä tuottamaan. Eläimet voivat liikahdella musiikin soidessa, mutta ne eivät kykene pysymään tahdissa.

Tutkijoiden mukaan ihmisen esi-isille tehokas kommunikointitaito kehittyi ihmisapinoiden noustessa kahdelle jalalle ja heidän opittuaan käyttämään tulta.

Proceedings of the National Academy of Sciences (PNAS) julkaisi tutkimuksen, jonka mukaan musiikki ja tanssi ovat kehittyneet esi-isillämme ryhmien sisäisen yhteenkuuluvaisuuden korostamiseen, jäsenten väliseksi ”liimaksi”.

Musiikin kuuntelu.

Markkinautkimuksen mukaan ameriikkalaiset kuuntelivat musiikkia 32 tuntia viikossa 2017 ja kaksi vuotta aiemmin 23,5 tuntia. 40 prosentin kasvu kahdessa vuodessa!

Musiikki voi piristää mielialaamme tai sitten rauhoittaa mieltämme hidastempoisilla luonnon ääniä mukailevilla melodioilla ja rytmillä. Musiikki voi tehdä meidät iloisiksi, surullisiksi, riehakkaiksi tai rauhallisiksi rytmien ja melodioiden kuvioilla.

 Marko Ahtisaari  on saanut miljoonarahoituksen yritykselleen Sync Project , joka pyrkii tutkimuksin todentamaan musiikin vaikutuksen uneen, stressiin, ahdistukseen ja kipuun. Yritys kertoo etusivullaan, että tutkimukset ovat osoittaneet musiikin vaikuttavan aivojen neuroverkkoihin samalla tavoin kuin huumeet tai mielialalääkkeet. Sivuston mukaan yrityksessä ovat mukana maailman johtavat tutkijat ja muusikot.

Musiikin vaikutusta älykkyyteen ja muistiin on myös tutkittu laajalti. Musiikin ei ole todettu lisäävän älykkyyttä sen enempää kuin shakin peluunkaan. Sen sijaan musiikin kuuntelun on havaittu muuttavan aivojen rakennetta ja hermokytköksiä muisti- ja tunnealueilla.

Professori Minna Huotilainen kirjassaan ”Näin aivot oppivat” sanoo:” Tiedetään, että tanssiminen, soittimen soittaminen ja kuorossa laulaminen sekä korttipelien ja lautapelien pelaaminen ovat sellaisia harrastuksia, joita erityisen iäkkääksi terveenä elävät harrastavat.”

Lääketieteessä musiikkia on käytetty keinona stimuloida tiettyjä aivoalueita. Esimerkiksi Saksassa musiikkiterapia on olennainen osa vaikeitten aivoleikkausten elpymisprosesseissa.

Aivotutkimuksissa musiikilliselle lahjakkuudelle ei ole löytynyt todisteita. Musikaalisuus kasvaa kokemusten ja harjoittelun myötä pikemminkin kuin geeniperintönä. Professori Minna Huotilaisen mukaan lähes jokainen vauva ja lapsi innostuu luonnostaan musiikista. Jopa äidin kohdussa lapset tunnistavat musiikin sointuja ja tempoja, jotka he näyttivät tunnistavan synnyttyään.

Musiikki ja hormonit.

Musiikki aktivoi palkkiosysteemiämme aivoissa. Mieluisan musiikin kuunteleminen vapauttaa aivoissamme dopamiinia ja serotoniinia. Ne ovat ns. endogeenisiä opioideja, jotka ohjaavat toimintaamme. Nämä palkkiohormonit ohjaavat äidin tunteita vastasyntynyttä lasta kohtaan, rakastumista, seksiä, syömistä, sosiaalisuutta jne. Ne ovat ohjanneet meitä toimimaan tavalla, joka edistää lajimme säilymistä.

Helsingin Yliopiston 2015 tutkimuksen mukaan klassisen musiikin kuuntelu aktivoi dopamiinin eritystä lisääviä geenejä aivojen synapseihin parantaen näin oppimista ja muistia. Samalla heikkeni geenien toiminta, jotka olivat yhteydessä aivojen ikääntymisen aiheuttamaan heikkenemiseen.

Musiikki ja ikääntyminen.

Musiikin harrastamisen vaikutusta ikääntymiseen on tutkittu laajasti, mutta usein suppeilla tutkimuksilla. Psychology Today julkistaman tutkimuksen mukaan klassisen musiikin kuuntelu paransi ikääntyneiden koehenkilöiden muistia. Tutkimuksessa Mozartin iloisempi musiikki oli muistille parempi kuin Mahlerin surullinen. Molemmat klassiset olivat parempia kuin pelkkä kohina.

Johns Hopkins yliopiston raportin mukaan musiikin kuuntelu lievittää ahdistusta, alentaa verenpainetta, lieventää kiputiloja, parantaa unen laatua, mielialaa sekä aktivoi huomiokykyä ja muistia. Yliopiston raportti täsmentää vielä musiikin aivoja aktivoivaa merkitystä korostamalla musiikin olevan rakenteellisesti matemaattista. Ymmärtääkseen musiikkia aivojen täytyy suorittaa paljon laskemiseen verrattavaa työtä.

Ikäihminen voi kohentaa luovuutta kuunneltaessa nuorempien suosimaa musiikkia, vaikka se ei alussa ehkä tunnukaan miellyttävältä.

Minna Huotilainen sanoo:”Ikääntyneiden aivoissa musiikin harrastaminen näkyy esimerkiksi siten, että aivokuoren oheneminen on hitaampaa erityisesti ohimolohkolla ja eri aivoalueita yhdistävät radat ovat vahvempia: niissä on enemmän solujen toimintaa nopeuttavaa myeliinieristettä ja yhteyksien lukumäärä on suurempi. Nämä muutokset vaikuttavat myös ajatteluun. Erityisesti muisti, mutta myös kielelliset kyvyt näyttävät tutkimusten mukaan olevan keskimääräistä parempia musiikkia harrastaneilla ikäihmisillä.”

Ehkä hämmästyttävintä musiikin vaikutuksessa muistiin on Alzheimerin tauti. Sairaat, jotka eivät enää edes tunne omaisiaan muistavat yhä vanhojen laulujen sanoja. Clen Cambell esimerkiksi osasi soittaa kitaraa vielä, kun kaikki muu muisti oli jo kadonnut.

Kielten opiskelu.

Musiikkitutkimuksissa on havaittu eroja kielellisten taitojen kehityksessä, tarkkaavaisuustaidoissa, työmuistissa, visuaalisen haun tehtävissä ja monissa muissa testeissä musiikkia harrastavien lasten eduksi.

Musiikki kehittää taitoja kuulla ja omaksua äänteitä. Kaikille muodostuu ns. äänikartta jo kolmivuotiaasta alkaen. Mitä myöhemmin uuden kielen opiskelu alkaa, sitä vaikeampaa on omaksua uusia äänteitä sekä puhumalla että kuuntelemalla.

Lapsille on helpointa oppia äidinkielestä poikkeavat äänteet musiikin avulla. Minna Huotilainen sanoo:”Ihmisen muisti on tarinallinen ja lorullinen. Rytmisessä, tasaisesti etenevässä tahdissa esitetyt tavut ja sanat on helpompi oppia muistamaan.””Laulussa jokaiselle tavulle on oma sävelensä. Tämä helpottaa tavujen havaitsemista, oppimista ja muistamista.”

Rytmi ja aivoaallot.

teini

Musiikin soittaminen tai laulaminen on moninkertaisesti tehokkaampaa aivojen aktivointia kuin pelkkä kuuntelu. Nopeatempoinen musiikki piristää ja tekee mielesi positiiviseksi ja optimistiseksi. Sitä voi verrata ilotulitukseen.

Musiikin esittäminen aktivoi aivoja kokonaisuutena kaikilta alueilta eikä pelkästään tiettyjä alueita kuten monissa “älyllisissä” harjoituksissa. Musiikki on ehkä paras mielen tasapainottaja, varsinkin, jos yhdistät sen kuntoiluun, joogaan tai meditointiin. On havaittu, että varsinkin aivokurkiainen, joka välittää tietoa oikean ja vasemman aivopuoliskon välillä, aktivoituu musiikin esittämisestä erityisesti.

    • Siksi kannattaa olla avoin kaikelle musiikille.
    • heavy metallin kuuntelijat kehittivät voimakkaan identiteetin tunteen.
    • Klassisen musiikin sai Lontoossa rikollisuuden asemilla putoamaan 25-37% rikollisuuden lajista riippuen.
    • Pop / rock musiikin taas havaittiin edistävän koehenkilöiden kykyä selviytyä paremmin rasitustesteistä.
    • Kuuntele musiikkia vaikka näistä osoitteista:

Luovaa työtä musiikki lähes aina häiritsee Applied Cognitive Pshygology laitoksen julkistaman tutkimuksen mukaan.

Lue lisää Muistista.

Kehita muistiasi

 
Jaa tämä kavereille
Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.