Siirry suoraan sisältöön

Nuoruuskoodi 1. Enemmän terveitä elinvuosia.

Tästä alkaa uusi kirjoitussarja, joka käsittelee Nuoruuskoodia

Aluksi

Kaikki maapallon biologiset eliöt hyttysestä ihmiseen ovat sopeutuneet tilapäiseen ravinnon puutteeseen kierrättämällä elimistön kuolleet ja vialliset solut uudelleen ravinnoksi. 

Ongelmia syntyy vasta, jos ravintopulaa ei tule eikä edes tarvetta ruumiilliseen ponnisteluun. Tällöin vararavinto käyttämättömänä muuttuu vaaralliseksi kuona-aineeksi elimistöä sairastuttamaan.

Tuo puhdistustoiminto, autofagia, on valtaosalla ihmisillä lähes käyttämätön Nuoruuskoodi.

Enemman terveita elinvuosia

Sopeutuminen vuodenaikoihin

Maapallolla vuodenajat ovat vaihdelleet jo ikiajoista alkaen. Vuodenajat toivat pohjoisessa lämpimien kesien jälkeen kylmät talvet. Päiväntasajan läheisyydessä taas sadekausia seurasivat kuivat kaudet, jolloin ravintoa oli saatavilla äärimmäisen niukalti.

Hyönteiset ja muut pieneliöt sopeutuivat näihin vaihteluihin horrostamalla. Useimmat linnut ja merien kalat sopeutuivat muuttamalla tuhansia kilometrejä alueille, joissa vallitsi toinen vuodenaika. Monet nisäkkäät kehittivät kyvyn varastoida rasvaa kehossaan pahan päivän varalle. Pahat päivät tulivatkin säännöllisesti noin kuuden kuukauden välein.

Kaikille eliöille kehittyi kyky kierrättää ravinnoksi solujen virheellisessä jakautumisessa syntyneitä tai säteilyn vahingoittamia viallisia soluja aina kun ravintoa ei ollut riittävästi tai energiaa kului normaalia enemmän.

Jo vuonna 1974 belgialainen Cristian de Duve sai Nobelin palkinnon havaittuaan soluissa syntyvän mystisiä pusseja. Niiden tarkoitus ei silloin vielä täysin selvinnyt. Kolmekymmentä vuotta myöhemmin kolmen tutkijan ryhmä sai Nobel palkinnon löydettyään tapahtumaketjun, jolla vialliset solut ja proteiinit merkittiin pilkottaviksi uusiokäyttöä varten.  

Ohsumi

Yoshinori Ohsumi Nobelisti 2016
Nobel media AB. Photo: A. Mahmoud

Yli kymmenen vuotta myöhemmin 2016 japanilainen Yoshinori Ohsumi palkittiin Nobel palkinnolla 40 vuoden työstään, jolla hän selvitti ensin, miten hiivasienen solut kierrättivät vialliset molekyylinsä ja mitkä geenit prosessissa vaikuttivat. Sitten hän tutkijaryhmänsä kanssa kartoitti myös prosessin, jolla nisäkkäät kierrättivät vialliset solut ja partikkelit ja mitä geenejä siihen osallistui. 

Ohsumi kertoi Nobel palkintoesitelmässään solujen  kierrätyksen, autofagian, käynnistyvän, kun solu joutuu fyysiseen energiastressitilaan.

Tällaisia tilanteita Ohsumin mukaan olivat nälkä ja liikunnan aiheuttama kova rasitus. Myös lämpötilashokit kovassa kylmyydessä tai kuumuudessa aiheuttivat autofagia prosessin käynnistymisen, ainakin väliaikaisesti.

Nykyajan ihminen ei koe tuntikausia nälkää enää milloinkaan. Suojautumalla kylmältä ja kuumalta ei hän koe lämpöshokkejakaan, paitsi me suomalaiset saunassa. Reipas liikunta voisi käynnistää elimistöä puhdistavan autofagian ainakin  lyhytaikaisesti.

Pätkäpaastobuumi

Maailmalla syntyi pian Ohsumin Nobel palkinnon jälkeen valtava pätkäpaastobuumi, kun huomattiin, että terveyttä edistävä autofagia saadaan käynnistettyä 14-18 tunnin yönyli pätkäpaastoilla. Sadat laboratoriot alkoivat myös välittömästi tutkia, millä keinotekoisella molekyylillä autofagia saadaan käynnistettyä ilman fyysistä energiastressiä.

Paastojaksoja tulisi olla säännöllisesti, mieluummin päivittäin 14-18 tuntia. Lisäksi neljännesvuosittain 48-72 tuntia. 

Näin toimimalla elimistö puhdistaa itse itsensä sairauksia, tulehdus- ja myrkytystiloja aiheuttavista viallisista ja kuolleista soluista.

Tilaa uutiskirje

Jaa tämä kavereillesi.

Jaa muillekin