Siirry suoraan sisältöön

Onko ihminen biologinen algoritmi?

Oletko sinä ja minä vain biologinen algoritmi?

Tekoäly voittaa ihmisen kaikissa tieto- ja älypeleissä. Siltä puuttuu vielä tietoisuus, tunteet, luovuus ja mielikuvitus. Monipuolinen, joustava liikkuminenkin on sillä vielä saavuttamatta. Jos ihminen onkin lopulta vain biologinen algoritmi, niin samat säännöt voidaan ohjelmoida myös tekoälyyn. Mitä meille tapahtuu, jos näin käy?

Tekoäly

Tietokoneet toimivat täsmälleen ohjelmansa mukaan. Tietokoneeseen tai robottiin ohjelmoitu tekoäly toimii lopulta myös vain ohjelmansa mukaan. Tekoälyn ero perinteisiin ohjelmiin on se, että siihen on ohjelmoitu oppimista. Se ottaa ympäristöstä palautetta ja osaa sen mukaan hakea uusia ratkaisuja sekä oppia tunnistamaan parhaat.

Maailmankuulu historioitsija ja kirjailija, Noah Harari ja suomalainen Pentti O. Haikonen ovat jälleen nostaneet esiin ajatuksen ihmisestä biologisena algoritmina.

Matelijat

Matelijoiden aivoissa selkäydin ja sen jatke sisältää biologisen ohjelman, jonka mukaan eläin toimii saatuaan ulkoisen impulssin. Paul MacLean loi konseptin ”Triune brain”. Mallin siitä miten aivomme ovat vuosimiljoonien kuluessa kehittyneet matelijoiden aivoista. 

Matelijoilla ei ole tunteita, siksi ne eivät huolehdi jälkeläisistään, eivät leiki eivätkä koe tunnesiteitä laumaan.  Matelijan poikanen on omillaan heti syntymänsä jälkeen. Se toimii koko elämänsä alkuperäisen algoritmin mukaan. Matelijan koko keho toimii täysin algoritmin mukaan ilman tietoista puuttumista toimintoihin.

Nisäkkäät

Nisäkkäiden aivot sen sijaan osaavat ottaa laajempia impulssikirjoa ja muodostaa niistä tunnetiloja. Tunnetilat muokkaavat reaktioita antaen niille suuremman määrän variantteja. Nisäkkäät tallentavat tunnetilojen vahvistamia muistoja. Korkeampitasoinen nisäkäs on matelijaan verrattuna ikäänkuin tekoäly, joka osaa sopeuttaa reaktionsa muistissa oleviin aiempiin kokemuksiin. Nisäkkäänkin fyysiset elintoiminnot ovat ”vain” monimutkainen algoritmi, joka toimii sääntöjensä mukaan. Nisäkäs kasvattaa lapsensa ja suojelee niitä oman henkensäkin uhalla. Menestyksekkäät reaktiot tallentuvat automaattiseen muistiin, josta ne saadaan käyttöön sekunnin murto-osassa. Vähemmän menestyksekkäisiin reaktioihin tallentuu negatiivinen tunnetila epäonnistumisen johdosta. Tällaista reaktiota ei toisteta ja ne häipyvät vähin erin automaattisesta muistista.

Ihminen

Ihminen poikkeaa muista nisäkkäistä lähinnä aivokuoren ansiosta. Aivokuoren otsalohko mahdollistaa paremman päättelyn prosessoinnin. Ihminen eroaa nisäkkäistä  myös kyvyllä monimutkaiseen kommunikointiin. Monimutkainen kommunikointi on mahdollistanut laajamittaisen yhteistyön suurenkin ihmisjoukon kesken. Mikään muu eläin ei pysty joustavaan yhteistyöhön satojen, tuhansien, jopa miljoonien yksilöiden välillä. Kommunikointi antaa mahdollisuuden käyttää hyväksi muiden kokemuksia ja toimia joukolla yhteisen päämäärän saavuttamiseksi.

Periaatekuva aivoista

Ihminen on kehittynyt tietokoneisiin verrattavista matelijoista. Ihmisen perusalgoritmiin on tullut kyky ohjata päätöksiä tunteiden, muistojen ja muiden jakamien tietojen avulla. Kaikki kokemukset ja tiedot ohjaavat algoritmia eteenpäin. Kommunikointikyvyn lisäksi ihmisellä on vielä kyky kuvitella asoita. Kuvittelu on nykyaikaisen yhteiskunnan peruskivi. Raha, liberalismi ja uskonnot perustuvat kuvitteluun. Luottaminen kuviteltuun asiaan on mahdollistanut suurten ihmisjoukkojen yhteistoiminnan.

Noah Hararin mukaan biologit ovat sitä mieltä, että luovuus ja kyky kuvitella asioita ovat vain kehomme biokemiallinen prosessi eikä siihen sisälly mitään yliluonnollista.

Voidaanko siis ajatella, että meillä kaikilla on sama fyysinen perusalgoritmi, joka sitten muuntuu geeniemme ja elintapojemme mukaan? Henkisiä ominaisuuksia  varmaankin ohjaa ihmisille tyypillinen käyttäytyminen. Tätä perusalgoritmia muuntaa sitten yksilötasolla geeneissämme oleva satunnaisvaihtelu. Koko elinaikamme karttuvat kokemukset ja muistot lopulta muokkaavat meistä yksilöitä. Perusalgoritmiamme muokkaavia tekijöitä on niin paljon, että kahta samanlaista ei ole.

Algoritmi

Miten algoritmi toimii? John Rateyn (User´s Guide to the Brain) mukaan muistot syntyvät aivoissa tiettyjen neuronien aktivoituessa samanaikaisesti. Muisto sisältää näkö, kuulo, haju ym. aistien neuronien samanaikaisella aktivoitumisella. Aivot vertaavat aina aistihavaintoa muistissa jo oleviin havaintoihin selvittääkseen onko kyseessä uusi asia vai onko se jo tuttu. Muistot hakevat aina suurempaa kuvaa, johon liittyä. Jos muisto ei sovi mihinkään aikaisempaan, se hylätään tai se muokkautuu sopimaan aikaisempaan maailmankuvaan.

Ihmisen algoritmi

Aivomme tulkitsevat maailmankuvaan sopimattomat tapahtumat helposti taustameluksi, joka poistetaan muistikuvasta (Ratey).  Näin me keräämme jatkuvasti kokemuksia tukemaan vanhoja kokonaisuuksia. Vain harvoin olemme valmiita muuttamaan maailmankuvaamme. Vanhan maailmankuvan hylkääminen tapahtuu helpoiten teini-iässä, jolloin aivoihin ei vielä ole syntynyt vahvoja kokonaisuuksia. Vanhempana täyskäännös vaatii jo valtavan suuren, järisyttävän tapahtuman tai pitkän tapahtumaketjun, jotta vanha maailmankuva hylättäisiin.

Pentti O. Haikonen sanoo: ”Ajattelu ei kuitenkaan ole ohjelmakäskyjen mekaanista suorittamista, vaan se on merkityksillä operoimista. Ja merkitysten mukanaolo tuo mukaan myös tunteet. ”

Missä on vapaa tahto?

Syöttämällä ”sopivia” kokemuksia saadaan yksilön algoritmia muutettua. Näinhän poliitikot ja mainostajat pyrkivät tekemään. Mikä mahdollisuus on sinulla tai minulla tehdä omia päätöksiä? Kaikki päätöksemme syntyvät yllä olevan kuvan mukaisessa algoritmissa.

Pentti O. Haikonen on sitä mieltä, että vapaata tahtoa ei juuri ole olemassa. Jokainen päätöksemme perustuu aina johonkin muuhun, joka taas perustuu johonkin muuhun jne.

Olenko siis vastuussa käyttäytymisestäni?

Satkynukke

Ajatellaan, että minulla on geeneissä tullut keskimääräistä huonompi älykkyys. Ajatellaan vielä, että lapsuuteni on ollut kylmä ja kurja. Perusalgoritmiini on tullut vielä negatiivisia geenejä, jota sitten huonot muistot ovat muuttaneet niin, että koen ympäristön ja muut ihmiset negatiivisesti. Onko minun syyni, että käyttäydyn yhteiskuntaan sopimattomasti?

Negatiivista algoritmiani on lisäksi muokattu väritetyillä tai valeuutisilla, joissa on tuettu käsitystäni muiden, parempiosaisten ihmisten salaliitolla minua ja minun kaltaisiani vastaan.

Algoritmini toimintaa ohjaa myös yhteiskunnan määräykset, säännöt, lait ja uskomukset. Yhteiskunta palkitsee suotuisaa toimintaa ja rankaisee ei-toivotusta toiminnasta. Normaali ihminen välttää yhteiskunnan toiveiden vastaista toimintaa ja haluaa mieluummin tulla yhteiskunnan palkitsemaksi. Joskus kuitenkin henkilön maailmankuvassa yhteiskunta ja sen valtaa pitävät ovat salaliitossa häntä vastaan. Hän on saattanut kokea objektiivisestikin katsottuna syrjintää tai huonoa kohtelua, joten on luonnollista, että hänen maailmankuvansa saattaa olla negatiivinen.

Identtiset kaksoset

Steven Pinker, käyttäytymispsykologian professori Harvardin yliopistosta kertoo kirjassaan ”The blank slate” identtisistä kaksosista, jotka on heti syntymän jälkeen erotettu toisistaan. Toinen natsiperheeseen Saksassa ja toinen juutalaiseen perheeseen Trinidadissa. Aikuisena kohdatessaan heillä oli täsmälleen samanlaiset vaatteet , kuminauha ranteessaan ja samanlaiset oudot maneerit. Pinker kertoo, että tämä ei suinkaan ole erikoistapaus. Päinvastoin juuri tämä havainto tehdään aina uudestaan identtisten kaksosten kohdalla. Pelkästään samat geenit eivät kuitenkaan tee ihmisistä välttämättä samanlaisia. Samassa perheessä kasvaneet identtiset kaksoset eivät ole tutkimusten mukaan yhtään samanlaisempia kuin erillään kasvaneet.

Epigenetiikka kartoittaa geenien käyttäytymistä. Se tietää geenien olevan joko päällä tai pois erinäisten, ehkä ulkoisten syiden aiheuttamana. Samojen geenien ei siis pitäisi vielä aiheuttaa identtisissä kaksosissa havaittavaa samanlaisuutta. Jostain syystä geenien asentokin näyttäisi olevan sama vielä vuosikymmenienkin jälkeen, vaikka kaksoset ovat eläneet täysin erillään.

Tiedetään, että monet sairaudet liittyvät geeneihin. Alkoholismille ja yleensäkin riippuvuuksille altistava geeni on löydetty. ADHD on liitetty samaan riippuvuuksia aiheuttavaan geeniin. Uteliaisuuteemmekin vaikuttaa geeni The National Center for Biotechnology Information (NCBI) julkistaman tutkimuksen mukaan.

Mitä tästä opimme?

Emme mitään. Tai sitten sen, että geenien vaikutus on erittäin vahva. Tai vielä senkin, että ihmisen algoritmi, perimä, ympäristötekijät ja kokemukset muokkaavat syntymässä saamamme algoritmia. Vapaan tahdon osuus jää arvoitukseksi, mutta yhteisön säännöillä on varmasti käytöstämme ohjaava vaikutus.

Tiede tuntee universumin paremmin kuin ihmisen aivot.

Tiede ei tiedä:

  • Mitä on tietoisuus? Onko tietoisuus ohjelmoitavissa algoritmiksi? 
  • Onko ihmisellä vapaata omaa tahtoa?
  • Miten aivot ohjaavat käyttäytymistämme?
  • Miksi me nukumme ja uneksimme ja mitä silloin täsmälleen tapahtuu?
  • Miten muistaminen tapahtuu?
  • Miten monimutkaiset liikkeet voidaan tehdä salamannopeasti? Eli miten ne ovat tallentuneet motoriseen muistiin?

Jaa muillekin