Onko kahvi hyvä vai paha?

Kahvi ja kofeiinipitoiset juomat piristävät ja saavat aivot toimimaan keskittyneemmin. Kahvi on yksi maailman yleisimmistä juomista siksi sen vaikutuksia on tutkittu laajasti. Kahvi on ensi sijaisesti keskushermoston stimulantti. Se parantaa valppautta, muistia ja auttaa ehkäisemään muistisairauksia. Toisaalta liiallinen kahvin juonti on pahasta. Se nostaa verenpainetta, aiheuttaa sydämen tykytystä, ripulia, stressiä.

Kofeiinia esiintyy luontaisesti kahvipensaan pavuissa, teelehdissä ja kaakaopavuissa. Kahvi imeytyy 20 min kuluttua ja korkeimmat pitoisuudet veressä ovat  tunnin – kahden sisällä. Kahvin vaikutusaika kehossa on 3-7 tuntia. Kupillisessa espresso kahvia on alle puolet tavallisen  kahvikupin kofeiinimäärästä.

Jos haluat ottaa lyhyet päiväunet, juo kuppi kahvia ja mene sitten nokosille. Heräät automaattisesti parinkymmenen minuutin kuluttua. Jos sinulla on tärkeä tilaisuus, jossa vireytesi pitää olla maksimissaan, juo kahvia tunti ennen tilaisuutta. Jos taas tärkeintä on olla levollinen ja stressitön, älä juo kahvia ollenkaan. Tai juo juuri ennen tilaisuutta. Silloin vältät ehkä alun stressin, mutta olet sen jälkeen terävä.

Ulsterin yliopiston tutkimuksessa todettiin yhteenvetona, että kahvin hyödyt elimistölle kohtuullisesti käytettynä ovat suuremmat kuin haitat. Kahvin juonti saattaa olla vaaraksi raskaana oleville naisille, lapsille, teini-ikäisille ja sydänsairaille.

Monet kahvin suotuisat terveysvaikutukset eivät johdu kofeiinista, vaan todennäköisesti kahvin sisältämistä polyfenoleista. Yli 200 000 henkilöä ja lähes 5 milj henkilövuotta käsittäneessä tutkimuksessa 1-5 kupillista kahvia päivittäin juovilla kuolleisuus oli pienempi kuin henkilöillä, jotka eivät käyttäneet lainkaan kahvia päivittäin. Tulos oli sama riippumatta käyttikö henkilö tavallista vai kofeiinitonta kahvia.

Aivot ja muisti

Yleisesti tiedetään kahvin piristävän ja parantavan aivojen toimintaa. Tämä on osoitettu useilla tutkimuksilla. Kahvi virkistää ja valpastuttaa aivotoimintaa. Kofeiini ei ilmeisesti ole ainoa aine, joka vaikuttaa muistiin. Kahvi sisältää valtavasti antioksidanttisia polyfenoleita, jotka ehkäisevät solujen hapettumisvaurioita. 2018 tehdyn tutkimuksen mukaan kahvin paahtaminen muuttaa koostumusta niin, että Alzheimerin tautia aiheuttavien amyloid-beta ja tau proteiinien muodostuminen hidastuu.

Maksasairaudet

Meta-analyysi tutkimus vuodelta 2007 kertoo, että kahvinjuojilla on 40 % vähemmän maksasairauksia kuin niillä, jotka eivät juo kahvia. Myös muut tutkimukset ovat todenneet ei-alkoholiperäisten maksasairauksien olevan vähäisempää kahvin käyttäjillä kuin niillä, jotka eivät käytä kahvia.

Eliniän pidentyminen

Tutkimus vuodelta 2015 summaa kahvin elinikää pidentäviä vaikutuksia toteamalla, että kahvin nauttimisen määrä on kääntäen verrannollinen useissa yleisissä taudeissa, kuten 2-tyypin diabetes, maksasyöpä, kohdunkaulan syöpä, virtsarakon (prostata) syöpä, sydänsairaudet, neurologiset sairaudet ym.

Dementia ja Alzheimerin tauti

2012 tehty tutkimus havaitsi vanhuksilla, joille ei kehittynyt dementiaa, kaksinkertaisen määrän kofeiinia veressä verrattuna niihin, joilla oli kehittynyt dementiaa. Kaikki tutkimukset eivät kuitenkaan tue ajatusta kahvin muistisairauksia estävistä vaikutuksista. Suomalaiset Eskelinen ja Kallio toteavat kolmen viidestä tutkimuksesta puoltavan kahvin muistisairauksia estäviä vaikutuksia.

Tyypin 2 Diabetes

2009 tehdyn tutkimuksen mukaan 14 tutkimusta 18:sta tukee kahvin positiivisia vaikutuksia kakkostyypin diabeteksen estämisessä. Tutkimuksessa havaittiin henkilöillä, jotka joivat enemmän kuin 5 kupillista päivässä, olevan 50% alhaisempi riski saada tyypin 2 diabetes kuin kaksi kupillista tai vähemmän juovilla.

Telomeerit

Ns. Nurses Health Study käsitti 4780 naista. Kyselykaavakkeen tulosten perusteella havaittiin kahvin käytön olevan selvästi yhteydessä pidempiin telomeereihin. Kahvin käyttäjillä telomeerit olivat pidempiä kuin muilla. Pitkät telomeerit lisäävät elinikää, koska solujen jakautuessa ne lyhenevät. Kun telomeeri loppuu, loppuu solun elämäkin. Toinen tutkimus, jossa selvitettiin pelkän kofeiinin vaikutusta telomeerien pituuteen, ei havaittu korrelaatiota. Kahvin positiivinen vaikutus telomeerien pituuteen eli pidempään elämänodotteeseen täytyi siis johtua muista kahvin sisältävistä ainesosista. Todennäköisesti antioksidanttisista polyfenoleista.

Kahvin haittoja

Kahvi aiheuttaa närästystä, ripulia ja pahoinvointia varsinkin liiallisesti käytettynä. Kahvi aiheuttaa helposti sydämen tykytystä ja verenpainetta joillakin henkilöillä. Koska kahvi on voimakas, koko kehoon vaikuttava aine, sitä ei suositella raskaana oleville. Tutkimuksissa on havaittu kahvin lisäävän osteoporoosin riskiä ikääntyneillä henkilöillä, mutta ei keski-ikäisillä ja nuoremmilla.