Opi aivojesi ehdoilla

Aivosi ohjaavat sinua – et sinä aivojasi

Aivomme ovat kehittyneet aikojen saatossa pitämään meistä huolta. Nämä kehitysvaiheet näkyvät aivoissamme edelleen.

Emme voi pakottaa aivoja mihinkään. Opi siis aivojesi omilla ehdoilla.

Matelijan aivot

Meillä on alimpana mateljan aivot (alla kuvassa keltainen), jotka ovat selkärangan jatkeena. Matelijoiden aivotoiminta tähtää pelkästään elintoimintojen ylläpitämiseen (hengitys, verenkierto, hormonitoiminta jne.), lisääntymiseen, ravinnon hankintaan ja vaarojen välttelyyn.

Kaikki nämä toiminnat ovat ikäänkuin juotettu piirilevylle ja tapahtuvat aina samanlaisina tietyn ärsykkeen laukaisemana.

Stressi

Matelijan aivot ottavat vieläkin ohjat käsiinsä, kun kohtaamme stressiä, uhkauksia ja pelkotiloja. Näissä tilanteissa muu aivotoiminta jää taka-alalle ja matelijan aivot dominoivat. Emme pysty loogiseen ajatteluun emmekä opi mitään uutta. Siksi oppiminen pitää tapahtua positiivisessa ja turvallisessa ympäristössä. Viime hetken stressautunut pänttääminen juuri ennen tenttiä ei tuo tuloksia.

Poliitikot ja mainostajat pyrkivät usein vetoamaan ihmisten matelijan aivoissa oleviin pelkoihin, epäluuloon ja vihaan.

Lähde: https://peda.net/p/saila/Biologia_maantieto_5_6/ihminen/aivot

Nisäkkäiden aivot

Nisäkkäiden aivot ovat moninkertaisesti suuremmat kuin matelijoilla, koska niille kehittyi isot aivot ja aivokuori (Ainulaatuiset aivot, Kaija Nordengen ). Niiden aivojen toimintoja ohjaa tunne, joka mahdollistaa, toisin kuin matelijoilla, poikasten kasvattamisen kunnes ne selviävät itsenäisesti. Nisäkkäilla on muisti, mutta niiltä puuttuu looginen päättelykyky, puhekyky sekä kyky hahmottaa tulevaisuutta. Ne elävät tunteen ohjaamana tässä ja nyt.

Nisäkkäiden poikaset myös syntyvät aivojen ja hermoston osalta niin valmiina, että ne selviävät omillaan nopeammin kuin ihmisen lapset. Niiden sopeutumiskyky olosuhteiden muuttuessa on kuitenkin vähäistä ihmiseen verrattuna.

Ihmisen aivot

Ihmisen aivot ovat kehon kokoon nähden huomattavasti suuremmat kuin muilla. Varsinkin aivojen kuoriosa ja erityisesti otsalohko ovat tuntuvasti suurempia. Otsalohkon ansiosta ihmisellä on kyky suunnitella, käyttää työmuistia, motivoitua keskittymään tärkeisiin asioihin.

Vasen ja oikea puoli

Lähde: Smart learning Udemy, Barry Mapp

Päättelykyvyn ja oppimisen kannalta oleellista on oikean ja vasemman aivolohkon erikoistuminen. Vasen puoli kerää ja analysoi faktoja, kun taas oikea puoli on erikoistunut kokonaisuuksiin ja tunteisiin. Oppimisen kannalta on tärkeää, ettei faktoja kerätä loputtomasti ennen kokonaiskuvan muodostamista.

Aivomme eivät ole kehittyneet keräämään merkityksetöntä tietoa. Faktat ovat merkityksettömiä ilman kytkentää kokonaisuuteen. Aivojen oikea puoli mahdollistaa oppimisen ja muistamisen, kun faktat jäsentyvät ja linkittyvät muuhun tietoon.

Ilman oikean puolen kytkentää muistaminen on lähes mahdotonta.

Pentti O. A. Haikonen kirjassa ”Tietoisuus, tekoäly ja robotit”. ”Kun opittava asia voidaan yhdistää jo osattuun asiaan eli asiayhteys havaitaan ja ymmärretään, oppiminen nopeutuu merkittävästi ja opittu asia pysyy paremmin mielessä..”

Shakkipelissäkin amatööri yrittää laskea siirtoja eteenpäin, kun taas kokenut pelaaja muistaa pelitilanteita kokonaisuuksina ja osaa soveltaa niitä.

Ihmisen muisti on kehittynyt toimimaan kokonaisvaltaisesti useiden aistien luoman tunteen pohjalta. Aivot luovat aistien tuntemuksista muistiin kytkösten kautta muistijäljen, joka ei ole pikseleitä, vaan näkymiä, jotka koostuvat tuntemuksista ja kokemuksista. Ilman kytköksiä olevaa muistijälkeä ei voi tallentaa.

Mitä enemmän tunnetta, merkitystä ja kytköksiä, sitä paremmin muisto löytyy.

Kielten opiskelu sanoja ja kielioppia pänttäämällä on alkeellista verrattuna kielen käyttämiseen puhumalla, lukemalla ja kuuntelemalla. Virheet opettavat paremmin kuin oikeat vastaukset (Benedict Carrey, How we learn). Täydellisyys on kehityksen este.

Henkilöiden nimet, nettisivujen tunnukset, vieraiden kielien sanat, nimitykset ja määritteet ovat keräilijä-metsästäjä aivoillemme turhaa painolastia. Niitä aivomme suostuvat muistamaan ainoastaan, jos ne toistuvat riittävän usein.

Aivojen energian tarve ja rajallinen koko

Suuret aivot vaativat valtavasti energiaa suhteessa muuhun kehoon. Aivomme eivät siksi tallenna merkitysettömiä asioita ottamaan tilaa tärkeämmiltä asioilta. Tämän vuoksi aivot vaihtavat vapaalle päiväunien kaltaiseen, mielikuvituksen dominoivaan tilaan aina, kun mitään merkityksellistä ei ole tapahtumassa.

Tästä seuraa, että opiskelu epämotivoituneena on lähes mahdotonta. Aivot siirtyvät päiväunille tai muuhun tähdellisempään puuhaan.

Päivä- ja yöunet mahdollistavat aiemmin opitun jäsentymisen ja tallentumisen pitkäkestoiseen muistiin. Muistin päivittäminen tapahtuu pääosin syvän unen aikana. Myös uneksiminen valveilla jäsentelee oppimaamme. Siksi taukojen pitäminen on tärkeää oppimiselle.