Kirjoitettu

Opiskele tehokkaammin

Opiskele tehokkaammin.

Opiskelun teho mitataan tuloksilla, ei työmäärällä.

Tehokas opiskelu on älykästä ajankäyttöä ja tehokkaita menetelmiä, joissa huolehditaan, että luettu myös muistetaan.

Tärkeimpiä asioita oppimisessa ovat:

  • Unen vaikutus opitun muistiin painamisessa.
  • Lukemisajankohta. Milloin on paras aika lukea.
  • Päivittäiset jaksot. Kuinka pitkän ajan kerrallaan on hyvä lukea.
  • Tauot. Miten usein tai miten pitkiä taukoja on pidettävä.
  • Kertaaminen digitaalisilla muistikorteilla. Opi tieteellisesti tutkittu tehokkain oppimismenetelmä.
Kunnon yöunet ovat hyväksi
Kunnon yöunet ovat hyväksi

 

 

 

 

 

 

 

Unen vaikutus oppimiseen.

Opiskeluun uni vaikuttaa ratkaisevasti. Koetilanteissa on havaittu unen lisäävän oppimista ja muistamista 30%  (Benedict Carey, How we learn). Ne, joille päiväunien ottaminen sopii rytmiin, voivat hyödyntää päiväunia tehokkaasti. Tämäkin on koetilanteissa testattu ja havaittu päiväunien lisäävän opiskellun muistamista ja ymmärtämistä, kun päivällä on otettu tunnin nokoset. On myös havaittu, että 1,0 – 1,5 tunnin nokoset päivällä antavat oppimismielessä saman tuloksen kuin 8 tunnin yöunet.

Joka päivä oppimamme asiat päivittyvät unen aikana ja muuttavat jo aiemmin opittuja kokonaisuuksia. Aikuinen ihminen ei enää niinkään kerää uutta tietoa  palasina, vaan päivittää kokonaisuuksia ja maailmankuvaansa. Unen aikana aivot puhdistavat itsensä tarpeettomasta tiedosta ja järjestelevät kokemamme asiat sopiviin asiayhteyksiin, joista meille on hyötyä tulevina päivinä.

Nuku kunnon yöunet.

Väsyneenä lukeminen haaskaa aikaasi paitsi tänään, myös huomenna.

Univelka on myrkkyä aivoille. Aivot suorittavat unen aikana päivällä hankittujen tietojen prosessointia. Aivoneste huuhtelee unen aikana päivällä syntyneitä kuona-aineita hermosynapseista. Jos tätä puhdistusta ei tapahdu, aivosi ovat kuin humalatilassa. Itse asiassa Alzheimerin tauti näyttäytyy juuri samanlaisena ns. beta-amyloidien kertymisenä aivoihin. Ne estävät tietojen siirtymisen aivoissa tukkimalla hermojen solmukohtien tiedonsiirron.

Murrosiässä unen tarve on usein 10 tuntia. Tässä iässä väsymys tulee 1-2 tuntia normaalia myöhemmin. Se on hankalaa, koska aamuherätys on klo 7 tai 8. Uni jää helposti yö yön jälkeen liian lyhyeksi.

Lopeta aina opiskelu viimeistään klo 21. Jos työskentelet pitempään, se heikentää yöuntasi ja johtaa huonompaan tehokkuuteen seuraavanakin päivänä. Neljän tunnin yöunet heikensivät suorituskykyä jopa 30% viiden vuorokauden jälkeen.

Milloin on paras aika lukea ?

Opiskeluajankohdat
Opiskeluajankohdat

Lue aamulla ja illalla. Illalla viimeksi luettu työstyy aivoissasi unen aikana.

Tutkimukset osoittavat unen vaikutukset oppimiseen. Unen aikana aivot järjestelevät päivän tapahtumia. Uni ei pelkästään passiivisesti järjestele asoita, vaan unen aikana illalla opitut asiat järjestyvät ja muistaminen tehostuu. Unen muistia vahvistava vaikutus tapahtuu pääasiassa syvän, NON REM, unen vaiheessa. Huonosti nukutun yön heppoinen uni ei riitä muistin järjestelemiseen ja päivän työ valuu hiekkaan.

New Scientistin mukaan iäkkäät ihmiset oppivat paremmin aamulla kuin iltapäivällä. Saman lähteen mukaan nuoret teini-ikäiset valvovat myöhempään ja heille paras oppimisajankohta on myöhemmin, jopa iltapäivällä. Iäkkäimmille iltapäivä on kaikkein huonointa aikaa.

Kuuluisa, aivojen ja mielen terveyteen erikoistunut tohtori Neil Nedley väittää, että klo 21 jälkeen lukeminen on turhaa. Keskity silloin rauhoittumaan ja nukkumaan menoon. Aamulla olet taas tehokas.

Tehokkain tapa rytmittää opiskeluasi on lukea illalla ennen nukkumaanmenoa tiivistelmä tai yhteenveto aiemmin lukemastasi. Tai vieläkin parempi tapa on testata illalla ennen nukkumaanmenoa muistikorteilla päivällä oppimaasi. Näin päivällä opittu jää muhimaan aivoihisi. Älä kuitenkaan missään nimessä tingi unestasi, sillä se voi tuhota koko päivän aherruksen.

Päivittäiset jaksot

Älä aloita liian myöhään
Älä aloita liian myöhään

Älä lue päivittäin kuin 2-3 tuntia koulu- tai työpäivän jälkeen. Tee jotain muuta välillä. Tutkimukset osoittavat, että opiskelijat, joilla on aikaa vieviä  harrastuksia, saavat parempia arvosanoja kuin ne joilla ei ole. He käyttävät opiskeluun vähemmän aikaa kuin muut, mutta keskittyvät paremmin.

Jos opiskelet päätoimisesti, lue 4-6 tuntia.

Yli menevä opiskeluaika on helposti ajan hukkaa, joka verottaa myös seuraavan päivän tehokkuuttasi. Opiskele siis vain kohtuullisesti päivittäin.

Opiskelusi palkitaan oppimisesi mukaan, ei tehdyn työmäärän mukaan.

Brittitutkimuksessa havaittiin, että yli 55 tunnin työviikkoa tekevien päättelykyky oli huonompi kuin vain 40 tuntia tekevillä.

Etelä-Korean valtion viroissa katkaistaan tietokoneista virta perjantai-illalla klo 20,00. Näin valtio haluaa estää työntekijöiden ylikuormittuminen. Etelä-Korean valtion virkailijat työskentelevät vuodessa 2700 tuntia, mikä on 1000 tuntia enemmän kuin OECD maissa. Maassa on havaittu liiallisen työnteon aiheuttavan enemmän vahinkoa kuin hyötyä.

Tauot

Tauko tehostaa oppimista

Älä lue yli 30 minuutin jaksoja kerralla.

Tehokkuutesi alkaa laskea ja kulutat turhaan aikaa kirjan vierellä.

Pidä kunnon taukoja.

Opiskelusi tavoitteena on oppiminen ja muistaminen. Et opi etkä muista, jos tauotta ahdat aivoihisi uutta tietoa. Tauon aikana aivosi käsittelevät lukemaasi. Tauon jälkeen aivosi ovat taas valmiit ottamaan vastaan uutta tietoa.

Kuuluisin opiskelutekniikoita koskeva tutkimus, ns. Dunloskin  yhteenvetotutkimus osoitti hyvin tauotetun opiskelun paljon ns. pänttäämistä tehokkaammaksi.

Aivomme painavat 2-3% kehomme painosta, mutta käyttävät 20% energiasta. Tästä syystä aivomme ovat kehittäneet automaattivaihteet

Aivomme vaihtavat aina vähemmän energiaa kuluttaville suurille vaihteille. 

Automaattivaihteet

Ykkös- / maastovaihdetta käytetään vain hetken.

Tästä syystä emme jaksa opiskella intensiivisesti puolta tuntia kauempaa. Aivomme karkaavat kevyempää ajoon. Kulutamme vain aikaa kirjan äärellä.

oppiminen ilman taukoja

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Jos opiskeltava asia on yksitoikkoista, on kerrattava lyhyin välein, jotta asia tallentuisi pitkäkestoiseen muistiin. Ymmärtämiseen perustuva oppiminen tallentuu pitkäkestoiseen muistiin, kun ymmärrys on tapahtunut. Kertaamalla senkin muistaminen vahvistuu.

Tauotettu opiskelu

Tauon aikana aivot lepäävät sitä paremmin, mitä erilaisempaa askaretta tehdään.

Tutkimuksissa on havaittu ns. passiivisen opiskelun teho. Opiskelijat testiryhmässä opiskelivat aktiivisesti puolet ajasta ja toisen puolen ajasta he tekivät jotain muuta kevyttä askaretta. Toinen ryhmä opiskeli koko ajan. Kun ryhmiä sitten testattiin, havaittiin molempien tulosten olevan samalla tasolla. Huilaajien aivot olivat työstäneet opittavaa tauon aikana eivätkä he hävinneet koko ajan opiskelleille lainkaan. Taukojen vaikutusta oppimiseen on tutkittu paljon. Tulos on aina sama. Oppiminen ei ole kiinni lukemisen määrästä.

Ratkaisevaa on luetun muistiin painaminen kertaamalla ja taukoja pitämällä.

Eräässä kokeessa testattiin merkityksettömien kirjainyhdistelmien muistamista. Oppilaat, jotka saivat pitää 6 minuutin tauon tehtävien välillä, muistivat lähes 80% enemmän. Tauon pitäneet muistivat listasta 50%, kun taas ilman tauko opiskelleet 28%.

Opi kertaamalla digitaalisilla muistikorteilla.

SE ON TIETEELLISESTI TODISTETTU TEHOKKAIN TAPA OPPIA.

Kertaaminen Anki muistikorteilla
Muistikortit

Nykyajan opiskelu on suurelta osin kielten sanojen, termien, fraasien, luetteloiden, henkilöiden nimien, vuosilukujen jne. opettelemista. Näillä asioilla ei heti ole välitöntä merkitystä, joka saisi meidät muistamaan asian. Siksi näitä on opiskeltava kertaamalla.

Tutkimuksissa alleviivausten kertaaminen on saanut vaatimattoman menetelmän maineen.

Syy tähän on, että alleviiivausten lukeminen on passiivista.

Parempi menetelmä olisi itsensä kuulustelu digitaalisilla muistikorteilla.

Hanki oppaani ”Tehokas opiskelu” ja lue kaikki tehokkaan opiskelun keskeiset periaatteet.

Tehokas opiskelu

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Muistimme on kehittynyt muistamaan merkityksellisiä asioita. Merkityksettömät ja satunnaiset asiat eivät painu mieleemme muistia rasittamaan.

 

 

 
Jaa tämä kavereille
Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *