Paasto terävöittää aivot (uusi versio)
Pätkäpaastojen terveysvaikutuksia on viimeisten vuosien aikana tutkittu tuhansilla tutkimuksilla. On kartoitettu vaikutuksia esimerkiksi yleiseen terveyteen, immuunipuolustukseen, fyysiseen kuntoon . Lisäksi on tutkittu mitä eri elimissä tapahtuu paastojaksojen seurauksena. Osin tutkimukset ovat olleet eläinkokeita, mutta myös runsaasti ihmisillä suoritettuja, suppeahkoja kokeita.
Yksi mielenkiintoinen alue on ollut selvittää, onko pätkäpaastoilla vaikutusta aivojen terveyteen.
Voit lukea artikkelin tai vain katsoa ja kuunnella videota.
Tässä artikkelissa on seuraavat osa-alueet:
Hormeesi. Mitä käytät se vahvistuu.
Evoluutio on ehkä syy tähän.
Nälkähormonin vaikutus aivojen toimintaan.
Yhteys ruoansulatuskanavan ja aivojen välillä.
Alzheimerin tauti ja mikrobit.
Pätkäpaastot ja mikrobit.
Mikrobien vuorokausirytmi.
Tutkimuksia.
Aivojen puhdistaminen plakeista.
Kirjastani.
Kirja-arvosteluja.
Hormeesi. Mitä käytät se vahvistuu.
Tiedämme, että punttisalilla lihakset kasvavat.
Tiedämme, että lenkkeillessä sydän ja keuhkot vahvistuvat.
Tiedämme, että laihdutuskuurilla aineenvaihdunta alkaa muutaman päivän kuluttua sopeutua uuteen kalorimäärään.
Tutkimusten mukaan pätkäpaastossa käy toisinpäin ja kalorikulutus kasvaa.
Nyt tutkimukset kertovat, että pätkäpaasto tehostaa aivojen toimintaa.
Evoluutio on ehkä syy tähän.
Luonnossa eläimet eivät saalista täydellä vatsalla.
Kaikki olennot ovat terävimmillään, kun vatsa on tyhjä.
Usein ajatellaan, että tehokas suoriutuminen edellyttää täyttä vatsaa ja riittävästi energiaa.
Kun vatsa kurnii, on keksittävä keinot löytää ravintoa. Tällöin aistit ovat terävimmillään ja aivot toimivat ketterästi.
Opiskelu tai työpäivä sujuu tehokkaammin, kun syöt vasta illan suussa ja päivällä olet pienessä nälässä.
USA:n Baltimoren tutkimusryhmän raportti tiivistää evoluution ohjauksen ihmisen kehittymisestä.
Ravinnon saannin rajallisuus ja ajalliset vaihtelut ovat olleet ihmisen aivojen ja hermoston kehityksen tärkein tekijä.
Ihmisen kehittyneimmät ominaisuudet kuten, mielikuvitus, luovuus ja puhekieli ohjasivat kehitystä valitsemaan selviytyjiksi yksilöt ja ryhmät, jotka kykenivät sujuvimmin kommunikoimaan muiden kanssa.
Siis hankkimaan ravintoa yhteistyössä ja jakamaan yhteisen työn tuloksen heimonsa kanssa.
Ravinnon hankinnassa juokseminen on ilmeisesti näytellyt ratkaisevaa osaa, koska ihmisen aivoissa on nähtävissä paaston ja juoksemisen vaikutus.
Ne yhdessä aktivoivat kantasolujen kehittymistä sekä aivoissa alueita, jotka ovat ratkaisevia muistin, tilan tajun ja oppimisen vahvistumisessa.
Nälkähormoni grelin.
Nature sivusto julkaisi Yalen yliopiston tutkimuksen, jossa tutkijat antoivat nälkähormoni greliniä pistoksena hiirille. Testeissä tämän jälkeen hiirien oppimis- ja muistamiskyky oli parantunut 30%.
Tutkijat havaitsivat, että nälkähormoni greliini stimuloi aivosoluja jakautumaan ja lisääntymään. Tätä prosessia kutsutaan neurogeneesiksi.
Arveltiin nuorten aivosolujen pääosin vastaavan uusien muistojen muodostamisesta joustavuutensa ansiosta.
Nuorten aivosolujen herkkyys lähettää ja vastaanottaa signaaleja sekä muodostaa yhteyksiä on tutkijoiden mukaan mukaan parempaa kuin ikääntyneempien solujen.
Näin nuoret solut kykenevät tehokkaammin tallentamaan muistoja.
Yhteys ruoansulatuskanavan ja aivojen välillä.
Alzheimerin tauti.
Tutkijat ovat havainneet, kuinka ravinnon saannin ja ruoansulatuksen biokemialliset prosessit ovat vuorovaikutuksessa aivoissa tapahtuvien muutosten kanssa.
On havaittu, että suoliston mikrobiomi – virusten, bakteerien ja muiden ruoansulatuskanavan mikrobien yhteisö – voi vaikuttaa Alzheimerin taudin puhkeamiseen ja etenemiseen.
Hiirillä ja ihmisillä tehdyt tutkimukset osoittavat, että suoliston mikrobiomin koostumus Alzheimerin taudissa ja lievässä kognitiivisessa vajaatoiminnassa on erilainen kuin kognitiivisesti normaaleilla.
Ihmisten ikääntyessä tapahtuvat muutokset suoliston mikrobiomissa on yhdistetty immuunijärjestelmän häiriöihin, jatkuviin tulehduksiin ja kroonisiin sairauksiin, mukaan lukien neurologisiin sairauksiin.
.
Pätkäpaastot ja mikrobit.
News Medical Life sciences sivusto kertoo pätkäpaastojen vaikutuksista suoliston mikrobikantaan.
Pätkäpaaston aikana Lachnospiraceae bakteerikanta lisääntyy voimakkaasti. Nämä bakteerit alkavat tuottaa butyraattia, joka on lyhytketjuinen rasvahappo, S C F A , jota pidetään terveellisenä anti-aging rasvahappona.
Butyraatin on todettu tehostavan aivojen toimintaa ja plastisuutta ehkäisten Alzheimerin tautia estäen iästä johtuvaa muistin heikkenemistä.
Eläinkokeissa butyraatin on havaittu alentavan koe-eläinten kuolleisuutta samalla tavoin kuin pätkäpaastot tekevät.
Näiden bakteerien tuottama butyraatti myös vahvistaa suoliston seinämiä ja siten estää vuotavan suolen syndroomaa.
Suurin osa tutkimuksista, joita meillä on pätkäpaaston vaikutuksesta suoliston mikrobiomiin, on peräisin hiiristä.
Nämä tutkimukset osoittavat useita mahdollisia etuja, mukaan lukien lisääntynyt mikrobien monimuotoisuus, vähentynyt tulehdusten määrä ja lisääntynyt hyödyllisten mikrobien tuottamien yhdisteiden tuotanto.
Pätkäpaasto paransi myös kognitiivista toimintaa ja kohotti tryptofanin tasoa veressä, mikä viittaa siihen, että suolisto – aivo akseli on ilmeisesti osallisena paaston vaikutusten välittämisessä.
Suoliston ja aivojen välinen hermoyhteys on johtanut siihen, että suolistoa on alettu kutsua ”toisiksi aivoiksi”.
Turun yliopiston artikkeli perustelee termiä toiset aivot seuraavasti:
”Ihmisen oma geneettinen materiaali on vain alle 1 prosenttia siitä mitä koko ihmiskehosta löytyy.
Valtaosa siitä kuuluu mikrobistolle, eli kollektiivisesti kaikkien ihmiskehossa majailevien pieneliöiden perimä ylittää määrällä äideiltämme ja isiltämme saamamme perimäaineksen monin kerroin.”
Mikrobien vuorokausirytmi.
Toinen kiinnostava alue on mikrobiomin vaikutus vuorokausirytmiimme.
Meillä on sisäinen kello, joka auttaa säätelemään luonnollisia uni- ja ruokailujaksojamme.
Tiedetään, että suoliston mikrobiomillasi on oma vuorokausikellonsa; tutkimukset osoittavat, että mikrobiomin koostumus ja toiminta vaihtelevat päivän aikana, mukaan lukien muutokset S C F A (lyhyt-ketjuiset rasvahapot) tuotannossa.
Nämä S C F A muuttavat ”vuorokausikellon” geenien ilmentymistä maksassa, joilla on tärkeä rooli unen, aineenvaihdunnan ja käyttäytymisen säätelyssä.
16 kautta 8 tuntia pätkäpaastojen on havaittu vaikuttavan suoliston mikrobiflooran monimuotoisuuteen, jonka yleensä uskotaan olevan terveydelle hyvä.
Tutkimuksia.
Groningenin yliopiston tutkimus Hollannissa todisti aivojen puolustussolujen aktivoituvan paaston aikana ja puhdistavan aivoja sinne kertyneistä toimimattomista partikkeleista, mikä tehosti aivojen toimintaa.
Yksi maailman arvostetuimmista pitkäikäisyystutkijoista, Mark P Mattson Johns Hopkins yliopistosta , kuvaa työryhmänsä raportissa paastojen vaikutuksia aivoille:
Paastot ja liikunta tehostavat yksilön tajunnallisia sekä motorisia ominaisuuksia.
Vaihtoehtoiset ravintolähteet (ketonit) parantavat aivojen mukautuvuutta (neuroplasticity) ja soluissa stressin sietokykyä.
Neuronit reagoivat glukoosi / ketoaine ravintolähteiden vuorotteluun siirtymällä joustavasti kasvumoodin ja lepomoodin välillä.
Paasto ja liikunta aktivoivat autofagiaa ja DNA:ta korjaavia entsyymejä. Ne myös parantavat solujen energiakeskusten (mitokondrioiden) energian tuottoa ja siten edistävät solun elpymistä palautumisjakson aikana.
Pätkäpaastot ehkäisevät aivojen degeneroitumista verrattuna normaaliin, paastottomaan, elintapaan.
Pätkäpaastoja noudattava elämäntapa parantaa kaikin tavoin aivojen terveyttä ja voi lisätä aivojen BDNF kasvutekijää jopa 400%.
Aivojen puhdistaminen plakeista.
Paastot auttavat aivoja puhdistautumaan beta-amyloid plakeista ja alentamaan oksidatiivista stressiä aivosoluissa.
On havaittu pätkäpaastojen tällä tavoin hidastavan Alzheimerin, Parkinsonin ja Huntingtonin tautien kehittymistä.
2017 julkaistussa tutkimuksessa greliini nälkähormoni korjasi beeta amyloidilla aiheutettuja vaurioita hiirien aivojen toiminnalle.
Hollantilainen Radboud Universiteit summaa artikkelissaan paaston vaikutuksia aivoissa.
Yliopiston raportti kuvaa paaston käynnistävän prosesseja kuten, proteiinien kierrätys, tulehdusten ehkäiseminen, autofagian ja BDNF kasvutekijän toiminnan aktivointi.
Erityisesti paasto käynnistää prosesseja, joilla aivot pääsevät eroon niihin kertyneistä viallisista proteiineista ja niiden aiheuttamista tulehduksista.
Paasto myös edistää solujen korjaamisprosesseja, uusien aivosolujen muodostumista sekä solujen välisten yhteyksien muodostumista.
Paaston aktivoima BDNF kasvutekijä ehkäisee kognitiivisten ongelmien syntymistä ikääntymisen myötä ja siten edesauttaa tervettä ikääntymistä.
Kysyin vielä kaikkitietävältä tekoälyltä (open ai chat GPT) asiaa:
Paasto voi vaikuttaa aivoihin monin tavoin. Tässä on joitain merkittävimmistä vaikutuksista:
Lisääntynyt kognitiivinen toiminta:
Jotkut tutkimukset viittaavat siihen, että paasto voi parantaa kognitiivista toimintaa ja henkistä selkeyttä vähentämällä oksidatiivista stressiä ja tulehdusta aivoissa.
Tehostettu neuroplastisuus:
Paaston on osoitettu tehostavan neuroplastisuutta prosessissa, joka on aivojen kykyä muuttua ja mukautua uusiin kokemuksiin. Tämä voi parantaa muistia ja oppimista.
Aivoista peräisin olevan neurotrofisen tekijän BDNF lisääntynyt tuotanto:
Paaston on osoitettu lisäävän BDNF:n tuotantoa, proteiinia, joka on ratkaisevan tärkeä aivojen hermosolujen kasvulle ja selviytymiselle.
Parantunut mieliala: Paasto on yhdistetty mielialan paranemiseen ja masennuksen ja ahdistuksen oireiden vähenemiseen, vaikka tämän taustalla olevia mekanismeja ei vielä täysin ymmärretä.
Kirjassani käsittelen näitä asioita tarkemmin.
Hanki kirjani NUORUUSKOODI. Kirja ei sisällä mielipiteitä eikä ympäripyöreitä yleistyksiä.
Kaikki perustuu yli pariinkymmeneen Nobel palkittuun tutkimukseen:
Lisäksi kirjassa on yli 1000 viitettä julkisiin tutkimuksiin.
Hanki siis kirja verkkokaupasta tai myymälästä.
Adlibris.com, suomalainen.com, akateeminen.com, booky.fi, prisma.com, cdon.com
Kirjan arviointeja.
Facebookissa Eija sanoo näin. Tämä kirja pitäisi ottaa oppikirjaksi opetussuunnitelmaan.
Liisa sanoo. Tämä on valtavan hyvä kirja.
Tuulikki sanoo. Kannattaa tutustua ja lukea. Ei koskaan ole liian myöhäistä.
Marko sanoo: Mitä surkeammat geenit, sitä tärkeämpää on noudattaa terveellisiä elämäntapoja. Vaikuttaa suoraan elämän laatuun ja pituuteen.
Ulla sanoo: selkeän asiantuntevasti kirjoitettu. Mielenkiintoinen kirja. Suosittelen lukemaan.
Liisa sanoo: Erittäin hyvin jäsennelty kirja. Geenit eivät merkitse vääjäämätöntä sairastumista. On uusia keinoja ylläpitää terveyttä. Kannattaa tutustua.
Kirsti sanoo: Niin erilainen ja mietittävää.
Frederico sanoo: Erittäin hyvä kirja.
Pilli sanoo: hyvää oppia kaikille.
Anu sanoo: Asiallista tutkimuksiin perustuvaa tietoa. Todella kattava tietopaketti.
Timo sanoo: Luettu kirja ja suosittelen tutustumaan.
Kirjani kappaleet
1 Nuoruuskoodi ei ole utopiaa.
2 Ohsumi ja Sinclair.
3 Länsimaisen elämänmuodon rappio.
4 Nälkä puhdistaa ja parantaa.
5 Nuoruuskoodi löytyi.
6 Solujen ikääntymiseen liittyvät tutkimukset ja Nobel palkinnot.
7 Evoluutio ei tarvinnut kuolemaa.
8 Elimistön puolustusmekanismit.
9 Immuunipuolustus.
10 Hormonit ja Mikrobit.
11 Mitä vanheneminen on ?
12 Miten vanhenemista on yritetty hidastaa.
13 Autofagia. Kasvun ja levon rytmitys. Ohsumi.
14 Professori Sinclairin nuoruuskoodi.
15 Molekyylit, jotka aktivoivat autofagiaa.
16 Paasto siivoaa ja kierrättää roskat.
17 Pysy solakkana.
18 Ravinto.
19 Liikunta on voide ja lääke.
20 Saunan terveyshyödyt.
21 Kylmä parantaa ja vahvistaa.
22 UNI lataa akut.
23 Elämän rytmi tahdistaa elintoiminnot.
24 Hengitys.
25 Nuoruuskoodin testaus.
26 Mittaa edistymisesi.
27 Kirjoittajasta.
Hanki siis kirja verkkokaupasta tai myymälästä.
Adlibris.com, suomalainen.com, akateeminen.com, booky.fi, prisma.com, cdon.com