Paasto
Paasto on ikivanha uskonnollinen perinne, varsinkin Islam uskonnossa. Sen on aina uskottu olevan edullista ”puhdistautumisena”.
Lyhyet paastojaksot ovat myös olleet ihmiselle kautta aikojen luonnollisia, koska ravintoa ei ole ollut saatavilla tasaisesti.
Kylläinen eläin lepää. Elintoiminnot ovat keskittyneet ravinnon sulattamiseen. Lihakset ja aivot lepäävät. Kun nälkä alkaa kurnia, lihakset ja aivot valpastuvat ja valmistautuvat ravinnon hankintaan. Metsästäjät ja kalastajat tietävät, etteivät eläimet liiku tai saalista tiettyinä vuorokauden aikoina, koska ne lepäävät. Tämä on luontaista, kehityksen muovaamaa, rytmiä. Nykyihmiseltä tämä terve rytmitys on hävinnyt. Kehomme sisäinen kello, body clock on sekaisin.
Olemme aktiivisia ja elämme pidempään, kun kehollamme on selvä rytmitys ja nautimme ravintoa vain maltillisesti.
Monissa tutkimuksissa on havaittu niukalla ruokavaliolla eläneiden henkilöiden elävän terveempinä ja pitempään.
Nykyisin pitkien, viikkojen pituisten paastojaksojen hyödyllisyydestä ei olla lainkaan vakuuttuneita. Ns. ”pätkäpaastojen” osalta tutkijat ovat yleisesti sitä mieltä, että ne saattavat olla ihmisellekin edullisia. Eläinkokeissa on saatu erittäin positiivisia tuloksia terveyden kohentumisena ja eliniän pitenemisenä.
Pätkäpaasto
Pätkäpaastoista tunnetuimmat ovat Intermittent Fasting ja 5:2 paasto.
Wikipedian mukaan ”Pätkäpaasto eli jaksoittainen paastoaminen tapahtuu varaamalla vuorokaudesta tietty aika paastoamiselle ja tietty aika syömiselle (niin sanottu ”syömisikkuna”). Yleisin jaksotus on paastota yö ja aamu, ja syödä iltapäivällä ja illalla. Vuoropäivin paastoamisessa syödään kahden vuorokauden aikana vain yhden 12-tuntisen jakson aikana. Pätkäpaaston kannattajien mukaan pätkäpaasto on ihmiselle historiallisesti luonnollisin syömisen jaksotusmuoto ja sillä voi olla erilaisia hyödyllisiä vaikutuksia terveyteen.”
Paaston etuina mainitaan yleensä:
- Paaston aikana keho käyttää rasvavarastoja energiakseen. Siten paasto edesauttaa laihtumista.
- Paasto parantaa insuliinitoleranssia. Paaston aikana ei synny insuliinireaktioita. Useat välipalat ja nopeat hiilihydraatit saavat aikaan jatkuvia insuliinireaktioita. Ne taas aiheuttavat haiman ylikuormittumista ja saattavat johtaa diabeteksen kehittymiseen.
- Scientific American artikkelikertoo. Tutkimukset ovat osoittaneet eläinkokeissa, että 30-40% kalorien rajoittaminen lisää elinikää 30% tai enemmän.
- Scientific American kertoo edelleen, että varsinkin Intermittent Fasting eli ruoka-aikojen rajoittaminen kiihdyttää aivotoimintaa lisäämällä BDNF aineen toimintaa.
- Paasto parantaa Lifehack sivuston mukaan immuunijärjestelmän toimintaa.
Ravitsemusfysiologian professori Marja Mutanen Kertoo Helsingin Sanomissa:”Jos eläinkokeista saatua tietoa sovellettaisiin suoraan ihmiseen, voitaisiin sanoa, että paasto uudistaa elimistöä tavalla, joka edistää terveyttä ja saattaa jopa pidentää elämää”. Nälkä patistaa soluja uusiutumaan, ikään kuin siivoamaan itseään sisältäpäin.”
Katso; Nuoruuskoodi 1.Enemmän terveitä elinvuosia.
Katso; Nuoruuskoodi 2. Aktivoi viallisten solujen kierrätys.
Katso; Nuoruuskoodi 3. Miksi Ikäännymme, vaikkei tarvitsisi.
Katso; Paasto. Niukka, rytmitetty ruokavalio pitää vireänä.