Kirjoitettu

Pidä muististasi huolta.

Pidä muisitstasi huolta

Miten muisti toimii?

Liikunta aktivoi aivojasi

Uni järjestelee muistot

Niukka ravinto pitää aivosi puhtaana

Lukeminen on aivoille koodin kääntämistä

Pelaa mitä tahansa

Opettele muistitekniikoita

Muistikikat

 

Miten muisti toimii?

Kaikilla eläimillä on aivot ja muisti. Jo pelkkä liikkuminen vaatii aivoja. Siksi kasveilla ei ole aivoja.  Ravinnon hankkiminen ja vaarojen vältteleminen edellyttää muistia.

Aivot ja muisti ovat kehittyneet huolehtimaan elintärkeistä asioista.

Aivot ovat rajalliset. Ne käyttävät 20% energiankulutuksestamme, vaikka ne painavat vain 2-3 prosenttia painostamme. Siksi aivot valitsevat tarkoin mikä on merkityksellistä.

Et siis voi sanoa aivoillesi: keskity nyt vain tähän ja muista tämä.

Emme muista satunnaista tai merkityksetöntä

Et siis muista asioita, joita aivosi eivät katso muistamisen arvoiseksi.

Lapset ja nuoret keräävät muistiinsa faktoja. Aikuiset taas keräävät suurempia kokonaisuuksia kokemuksina ja maailmankuvana. Yksittäiset faktat muodostuvat aivoissa MERKITYKSIKSI.

Se, kuka kuvittelemme olevamme, syntyy aivoissamme ja muistissamme.

Jos emme käytä aktiivisesti aivojamme, ne rämettyvät kuin villiintynyt metsä, josta polut ovat hävinneet emmekä löydä etsimäämme.

Aivomme huolehtivat asioista kuten hengittäminen, lihasten liikuttaminen, hormonit, veren paine jne. SINÄ itse vaikutat ehkä vain 5 prosenttiin aivojesi toiminnasta.

Silti voit vaikuttaa aivojesi kuntoon olennaisesti.

Liikunta.

Muistikikat muistin avuksi

Aivosi tarvitsevat kolminkertaisen määrän happea lihaksiisi verrattuna. Liikunnalla parannat verenkiertoa ja aivojesi hapen ja energian saantia. Liikunnallisilla nuorilla on korkeampi älykkyysosamäärä kuin vähemmän liikkuvilla Ruotsin armeijassa tehdyn tutkimuksen mukaan.

Aivojen verenkierto heikkeni hyväkuntoisilla ikääntyneillä, kun liikunta keskeytettiin.

”Liikunta parantaa keskittymiskykyä ja oppimista sekä innostaa opiskelemaan”. Näin sanoo luokanopettaja Jenni Makkonen Seinäjoelta. “Seinäjoen ihme” on vain liikunnan lisäämistä oppilaille.  

Jokaisesta lihaksesta ja nivelestä lähtee hermoimpulssi aivoihin. Aivot lähettävät asennon korjausviestejä taukoamatta, kun olemme liikkeessä. Lihasten ja nivelten hermosäikeet lähettävät aivoille sitten palautteen uudesta asennostamme. Kehossamme on reseptoreita, jotka aistivat lämpöä, painetta, lihasjännitystä ja tasapainoa. Liikunta aktivoi reseptoreja ja reseptorit aivoja taukoamatta liikkuessamme.

Uni ja vuorokausirytmi

Uni pitää aivot kunnossa

Uni jäsentelee muistiamme vahvistamalla tiettyjä yhteyksiä ja karsimalla heikompia solujen välisiä yhteyksiä. Näin tehdään tilaa taas uuden päivän tapahtumille.

Unen aikana aivoihin virtaa selkäytimestä nestettä, joka huuhtelee aivoista sinne päivällä kertyneet kuona-aineet. Nuo kuona-aineet kertyvät erityisesti aivojen hermoverkkojen solmukohtiin heikentäen tai estäen solujen välisen kommunikoinnin.

Vuorokausirytmiämme tahdistaa erityisesti valo-pimeärytmi ja melatoniinihormoni, jota erittyy pimeän aikaan. Aamupäivä ja ilta ovat yleensä ihmisen vireintä aikaa. Väsyneintä aikaa on sen sijaan kello 1−6 aamuyöllä. Iltapäivällä kello 13−16 vireystasomme laskee taas jonkin verran.

Terveellinen ravinto

Foodplate 6

Aivosi käyttävät 25% kaikesta kehosi energiantarpeesta. Aivot saavat energiastaan suurimman osan veren glugoosista. Ei fruktoosista, joka kulkee ohi maksan suoraan vereen. Aivot ovat kuitenkin rakentuneet valtaosin rasvasta ja tarvitsevat siten hyviä rasvahappoja rakennusaineikseen.

Jotta aivosi kestäisivät oksidatiivista stressiä, on niiden vielä saatava riittävästi vitamiineja, mineraaleja ja muita antioksidanttisia aineita.

Tutkijoiden mukaan 90% aivojen välittäjäaineista muodostuu suolistossa. Suolistossa ja sisäelimissä rakentuvat rasvahapot, joista aivot tekevät hormonimme. Suolistosi bakteerikanta siis määrittelee sinut. Suoliston bakteerit valmistavat myös hyvän olon hormonimme. Sitä kautta ne vaikuttavat myös mielialaamme.

Turun yliopiston bakteeriopin dekaanin, Pentti Huovisen  mukaan “bakteeristolla on vaikutuksia muun muassa aivojen toimintaan, allergioi­hin, tulehduksellisiin suolistosai­rauksiin, diabetekseen, keliakiaan ja lihavuuteen”.

Ruoka-aikojen rajoittaminen

Lyhyet paastojaksot ovat myös olleet ihmiselle kautta aikojen luonnollisia.. Paasto tai ruoka-aikojen rajoittaminen on ollut normaalia ihmisen kehityshistoriassa. Ravintoa ei ole ollut saatavissa säännöllisesti. Sitä on pitänyt etsiä, joskus jopa päiväkausia. Kun sokerivarastot ovat loppu, siirrytään rasvavarastojen polttoon eli paastoon. Tällöin kehomme puhdistuu kuona-aineista ja myrkyistä.

Kylläinen eläin lepää. Elintoiminnot ovat keskittyneet ravinnon sulattamiseen. Lihakset ja aivot lepäävät. Kun nälkä alkaa kurnia, lihakset ja aivot valpastuvat ja valmistautuvat ravinnon hankintaan. Nykyihmiseltä tämä terve rytmitys on hävinnyt. Kehomme sisäinen kello, body clock on sekaisin.

Olemme aktiivisia ja elämme pidempään, kun kehollamme on selvä rytmitys ja nautimme ravintoa vain maltillisesti.

Ihmisen keho on sopeutunut ajoittaiseen nälkään, mutta ei jatkuvaan yltäkylläisyyteen.

Paasto aktivoi prosessin, jolla kuolleet solut poistetaan kehosta.

Aikuisella ihmisellä solut uusiutuvat 50-70 miljardin solun päivävauhdilla. Iholta kuolleet solut karisevat pois, mutta kehomme sisäosista ja aivoista ne pitää siivota pois jollain menetelmällä.

Nobel palkinnon 2016 saanut Yoshinori Ohsumi havaitsi, että paastoaminen / nälkiinnyttäminen aktivoi solujen itsekierrätys-toimintoa. Siinä kuolleet ja sairaat solut pilkotaan elävien solujen ravinnoksi sen sijaan, että ne vain siivottaisiin pois kehosta. Paaston aikana ei energiaa hukata.

Lukeminen

Lukiessamme koodaamme kirjaimia sanoiksi ja sanoja lauseiksi. Sanat kytkeytyvät aivoissamme vielä niiden puhuttuun muotoon. Olemmehan oppineet lukemaan nimenomaan lukemalla ääneen. Eli yhdistämällä kirjoitetut sanat kuultuihin sanoihin. Lukeminen on siis aivoille koodin kääntämistä merkityksiksi. Aivommehan ymmärtävät vain merkityksiä.

Maailman rikkaimmat ja menestyneimmät ihmiset pitävät menestymisensä salaisuutena LUKEMISTA. Lukemalla paljon heillä on enemmän tietoa. Heillä lukeminen on ollut tie menestykseen.

USA:n presidentit Abraham Lincoln, Teddy Roosevelt, John F Kennedy, Ronald Reagan, Bill Clinton, George W. Bush ja Billy Carter lukivat pikalukemisen tekniikalla.

Emory yliopiston tutkimuksessa todettiin lukemisen parantavan aivojen neuronien välistä tiedon kulkua. Tarinoiden lukeminen asettaa lukijan päähenkilön saappaisiin, jolloin hän alkaa nähdä, kuulla ja tuntea kuin päähenkilö. Se on kuin matka toisen henkilön elämään. Tosin jokaisen lukijan matka muotoutuu visuaalisesti ja tunnemaailmaltaan omanlaisekseen.

Tarinoiden lukeminen on aivoille monipuolisesti aktivoivampaa kuin ristisanojen ratkominen tai shakin pelaaminen tai ylipäätään mikään muukaan looginen treenaus.

Jos opettelet pikalukemisen tekniikkaa ja kaksinkertaistat lukunopeutesi, tulet treenanneeksi aivosi uudelle tasolle.

Pelaaminen

Aivojen treenaaminen, muistin parantaminen tai muistisairauksien estäminen on vähintään yhtä tärkeää kuin hyvä ravinto, uni tai fyysisestä kunnosta huolehtiminen. Viime aikoina on alkanut tulla tutkimuksiin perustuvia todisteita aivojen treenaamiseen tarkoitettujen sovellusten toimivuudesta.

Kaikki pelaaminen aktivoi aivojamme. Liikunnalliset pelit lisäävät fyysistä kuntoamme ja parantavat yleistä terveyttämme, mielialaamme ja untamme.

Tietokonepelit ovat myös aivoille hyödyksi, edellyttäen, että myös fyysisestä ja sosiaalisesta kunnosta huolehditaan.

Tietokonepelien hyödyt nuorille ovat:

  • Looginen ajattelu ja ongelman ratkaisu.
  • Käsien ja silmien koordinaatio sekä avaruudellinen hahmottaminen.
  • Resurssien ja logistiikan suunnittelu.
  • Kyky suorittaa monia asioita yhtaikaisesti sekä huomioida useita tavoitteita saman aikaisesti.
  • Nopea ajattelu, analyysi ja päätöksenteko.
  • jne.

Muistitekniikat

Muistitekniikkaa harjoitelleiden aivojen useat alueet olivat aktiivisempia kuin vastaavan älykkyyden omaavien tavallisten henkilöiden. Tämän uskotaan johtuvan muistitekniikkojen harjoittelusta, jossa luova mielikuvitus on tärkein osa-alue.

Hollantilaisessa tutkimuksessa kuuden viikon harjoittelulla tavallinen henkilö pystyi kaksinkertaistamaan kykynsä muistaa luetteloita.

Muistitekniikoissa ei siis harjoitella niinkään muistamista tai tekniikkaa, vaan ennen kaikkea luovaa mielikuvitusta.

Työskentelemme ja opiskelemme faktojen kanssa ja vapaa-ajalla kulutamme valmiiksi pureskeltua viihdettä. Mielikuvituksemme jää käyttämättä ilman treeniä. Muistitekniikan harjoituksilla aktivoimme nämä käyttämättömät aivoalueet.

Nälkä aktivoi aivoja

Muistitekniikoissa yleisesti pyritään muistamaan asiat kuvina. Kuviin luodaan hassunkurinen tai yllättävä tapahtuma. Sitten tapahtuma siirretään reitille. Reitillä muistettavat tapahtumat seuraavat toinen toisiaan. Lopulta reitin tapahtumista pitää saada muodostettua outo tarina. Tällainen outo tarina, joka sisältää hassunkurisia tapahtumia on sitten helppo muistaa.

Muistikikat

Ryhmittäminen, Agronyymit, Big think, linkitys PEG esineeseen, muistipaikat ja reitit, tarinat, avainsanat, sanat kuviksi, muista nimet

 

Sisällysluettelo, Muistin kehittäminen OPAS

Kehita muistiasi

 

 

 

 

 

 

 

 

Hanki opas ja osaat pitää muististasi huolta.

 

 

 
Jaa tämä kavereille

2 kommenttia artikkeliin ”Pidä muististasi huolta.

  1. On hyvä muistaa tärkeitä asioita, mutta miksi muistaa myös täysin itselle merkityksettömiä juttuja ja myös sellaisia, mitä haluaisi myös unohtaa? Joskus kaipaisi nappia josta voisi pyyhkiä ikävät ja toistuvat muistot, jotka aiheuttavat vaan pahaa mieltä.

     
    1. Luonto lienee nähnyt tarpeelliseksi, että muistamme myös ikävät asiat, jotta osaamme seuraavalla kerralla välttää niitä. Toistuvat asiat muistamme, koska jälleen kehityksessä toistuviin asioihin varatuneet aivot ovat pärjänneet paremmin. Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että negatiiviset asiat helposti dominoivat muistiamme. Auttaa kai varautumaan huonoihin vaihtoehtoihin.

       
Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *