Siirry suoraan sisältöön

Ruoka-aikojen rajoittaminen

Ruoka-aikojen rajoittaminen ( intermittent fasting / time restricted feeding ) ei ole kalorien rajoittamista, vaan pelkästään ruoka-aikojen rajoittamista. Se ei siis rajoita ravintoaineita määrältään tai laadultaan.

Rasvan polttaminen

Idea on rajoittaa ruoka-aikoja niin, että kehomme ehtii päivittäin siirtyä energian käytössä veren tai maksan sokerin polttamisesta rasvan polttamiseen.

Aloittaessasi ruokailua kehosi siirtyy polttamaan juuri nautittua ravintoa, kun se on imeytynyt vereen sokerina. Kehosi käyttää ensin veren sokerin juuri syömästäsi ravinnosta. Sitten se siirtyy käyttämään maksan glukoosivarastoja. Nämä vaiheet kestävät 6-8 tuntia. Vasta kun maksan glukoosivarastotkin on käytetty, alkaa rasvan poltto.

Jos siis syöt pieniä aterioita 3-4 tunnin välein, ei kehosi siirry rasvan polttoon ennen kuin yöllä nukkuessasi. Eikä silloinkaan, jos syöt ennen nukkumaan menoa. Valitettavasti elintarvike- ja makeisteollisuus on tehnyt välipaloista suuren bisneksen ja kehottaa meitä syömään välipaloja. Useita välipaloja nauttimalla kehossa tapahtuu toistuvia insuliini hormonin ryöpsähdyksiä. Se edesauttaa siten insuliiniresistenssin syntyä. Oikeastaan sama koskee aamupalaa, ”päivän tärkeintä ateriaa”. Se on suurelta osin mainonnan luoma väite. Aamupala on tärkeä, jos olet syönyt edellisen aterian edellisenä päivänä klo 17-18. Jos taas olet syönyt vasta illalla klo 20-21, kannattaa aamupala kuitata teellä tai kahvilla.

Tutkimuksissa on havaittu kalorien tai ruoka-aikojen rajoittamisen lisäävän terveyttä ja pitkäikäisyyttä. Neurotutkijat ovat myös sitä mieltä, että aivojemme toiminnalle on tärkeää, että emme ole jatkuvassa veren ja maksan sokerivarastojen käytössä. On tärkeää että olisimme myös säännöllisesti tilassa, jossa poltamme rasvaa ja aivotkin saavat energiansa rasvan polton ketoneista. Älkää kuitenkaan sortuko hankkimaan rasvan polttoa edistäviä pillereitä, sillä niillä on havaittu lukuisia ikäviä sivuvaikutuksia.

Ihmisen keho on sopeutunut ajoittaiseen nälkään, mutta ei jatkuvaan yltäkylläisyyteen

Paasto tai ruoka-aikojen rajoittaminen on ollut normaalia ihmisen kehityshistoriassa. Ravintoa ei ole ollut saatavissa säännöllisesti. Sitä on pitänyt etsiä, joskus jopa päiväkausia. Kun sokerivarastot ovat loppu, siirrytään rasvan polttoon eli paastoon. Tällöin kehomme puhdistuu kuona-aineista ja myrkyistä. Illinoisin yliopiston laihduttamista tutkinut professori Varady  sanoo paaston alentavan veren kolesterolitasoa ja pudottavan painoa kehon rasvavarastoja pienentämällä. Muina terveysvaikutuksina mainitaan usein pienentynyt alttius yleisimpiin sairauksiin, kuten diabetes ja syöpä.

Neurotutkija Dr. Mike VanDerschelden pitää ruoka-aikojen rajoittamista oleellisen tärkeänä aivojemme terveydelle. Ihminen on kehittynyt luonnossa, jossa ravintoa ei ole ollut säännöllisesti saatavilla. Siihen kehomme toiminnot ovat myös sopeutuneet. Supermarketit ja jääkaapit ovat olleet ruokavarastoina vasta muutaman vuosikymmenen.

Professori VanDerschelldenin mukaan ruoka-aikojen rajoittamisella on saatu eläinkokeissa mittavia tuloksia:

  • Elinaika lisääntyi 30%
  • Insuliiniherkkyys normalisoitui
  • Solujen energiataso kasvoi
  • Kasvuhormonien tuotanto lisääntyi
  • Tulehdukset vähenivät
  • Aivotoiminta tehostui
  • Veren triglyseriinitaso laski

VanDerscheldenin mukaan rasvan poltosta tulevat ketonit ovat aivoillemme parasta ravintoa ja parantavat aivojemme toimintaa. Tämä voidaan ymmärtää myös niin, että esi-isillemme oli tärkeää, että aivot olivat terävässä kunnossa ruokaa hankittaessa. Täysi vatsa taas ei tarvinnut terävää aivotoimintaa.

Paastoa on pidetty terveellisenä jo antiikin ajoista saakka. Muslimeilla on vuosittain Ramadan paastojaksoja, jolloin ruokailla saa vasta kun aurinko on laskenut.

Ruoka-aikojen rajoittaminen on helppoa eikä maksa mitään. Kannattaa kokeilla.

Jaa muillekin