Sisäisen kellon rytmi syksyllä
Evoluutio.
Kaikki maapallon eliöt ovat sopeutuneet yö- ja päivärytmiin samoin kuin myös vuodenaikojen vaihteluun.
Kaikki eliöt ovat sovittaneet elimistönsä kasvun runsaan ravinnon ja lämmön aikaan. Toisen puolen ajasta ne ovat käyttäneet enemmän lepoon ja niukkuudessa sinnittelyyn.
Päiväaktiivisten eliöiden kello käynnistyy aivoissa olevien ”aamusolujen” avulla. Silloin hankitaan ravintoa, liikutaan ja syödään. Päivän hämärtyminen aktivoi aivoissa ”iltasolut”, jolloin valmistaudutaan lepoon. Silloin aktiviteetit ja kasvu pysäytetään. Tätä kutsutaan tieteessä yöpaastoksi, pätkäpaastoksi (intermittent fasting) .
Evoluution aikana päiväntasajalla yöpaasto on ollut 12+ tuntia. Koska jääkaappeja ei ollut, ei ollut myöskään aamupalaa valmiina. Se piti ensin hankkia.
Pohjoisimmilla leveysasteilla loppusyksystä alkoi ravinnon niukkuus ja kasvisravinnosta siirryttiin enemmän proteiinipitoiseen eläinravintoon, jota löytyi vain satunnaisesti.
Sisäinen kello (circadian clock)
Sisäinen kellomme tahdistuu pääosin valon mukaan, mutta toinen tahdistaja on ravinto.
Suolistomme mikrobit ohjaavat aivojen keskuskelloa valon lisäksi. Jos aterioit illalla, mikrobit tulkitsevat, että lepoaika seuraa vasta myöhemmin, vaikka olikin jo pimeää. Sininen valo ledvaloista ja elektronisista laitteista kertoo samaa viestiä.
Lopputulos on että, yön lepo ja paasto jää lyhyeksi.
Poltat siis kynttilääsi ylimääräisiä tunteja ja se lyhentää elinaikaasi ja altistaa sairauksille. Yön lepoon asettuva sisäinen kellosi aktivoituu uudelleen päiväasentoon ravinnon ja valon mukaan. Elimistösi kuluu oksidatiivisesta stressistä aktiivisena aikana liikunnan ja energian tuottamisen johdosta. Se ei kulu lepovaiheessa, jolloin palautuminen tapahtuu.
Tutkimuksia
Tutkimuksissa on havaittu iltaruokailun aiheuttavan suuremman insuliinireaktion kuin päiväruokailu. Ilnsuliinireaktio siirtää ylimääräistä sokeria varastoon kudoksiisi rasvana. Siis lihottaa.
Korkeakalorinen, runsasrasvainen dieetti aiheutti vähemmän lihomista, triglyseridien nousua, vahingollisten bakteerien lisääntymistä, kun ruokailu oli rajoitettu vain valoisaan aikaan. Myös ns. pitkäikäisyysgeenit olivat aktiivisempia päiväaikaan ruokailevilla koe-eläimillä kuin vapaasti ruokailevilla. Tutkijat uskovat tulosten olevan samankaltaisia kaikilla nisäkkäillä, myös ihmisillä.
Tutkimuksissa on myös havaittu syöpäsolujen kasvavan enemmän sekä koe-eläimillä että ihmisillä, jos syömme pimeään aikaan.
Mikrobien rytmi häiriintyy aterioitaessa pimeään aikaan.
2016 julkaistu artikkeli selvittää, että sisäisen rytmin loukkaaminen saattaa johtaa insuliiniresistenssiin (lihomiseen), syöpäsairauksiin, sydän- ja verisuonisairauksiin ja moniin muihinkin. Vähitellen on selvinnyt, että suoliston mikrobeilla on kehomme rytmin lisäksi myös oma rytminsä. Mikrobien rytmiä ohjaa tietenkin ravinnon ajoitus, mutta ravinnon ajoittaminen vaikuttaa myös mikrobikannan koostumukseen ja toimintaan.
Yöpaasto ratkaisee ongelman.
2010 luvulla muotiin tulleet pätkäpaastot (yön-yli paastot), 2-3 päivän lyhytpaastot ja ruoka-aikojen rajoittaminen ovat maailmankuulujen ravintotutkijoiden mukaan lupaavia strategioita useimpien elintasosairauksien välttämiseksi.
Muuta valaistus talviaikaan.
Syksyllä kannattaa siis viimeistään korjata ruokarytmiä ja muuttaa aamuvalaistusta kirkkaammaksi 800- 1500 lumenea ja iltavalaistusta himmeämmäksi 100-500 lumenea. Valoisina syyspäivinä olisi hyvä ulkoilla päivänvalossa ainakin tunnin verran.
Tietokoneet kannattaa asentaa himmeämmiksi iltaseitsemän ja aamuseitsemän välillä. Iltavaloissa pitäisi käyttää himmennintä ja mieluummin sävytettynä keltaiseen tai punaiseen. Silmälaseihin saa nykyään ns. blueblokkereita, jotka suodattavat sinistä valoa.
Varustaudu siis pimeään vuodenaikaan oikein.
Voit lukea laajemman artikkelini rytmin merkityksestä TÄÄLTÄ.
