Kirjoitettu

Suoliston mikrobit ohjaavat aivoja

Suoliston mikrobit

Mikrobit, toiset aivot.

90% soluistamme eivät ole meitä itseämme. Painostamme 2% on vieraita soluja, mutta lukumäärällisesti niitä on 90% kaikista soluistamme. Mikrobit vain asuvat meissä ja toimivat omien geeniensä ohjaamina. Me emme siis voi vaikuttaa niiden toimintaan, mutta ravintomme ratkaisee, mitä mikrobeja meissä on.

Mikrobit eli probiootit näyttävät vaikuttavan vatsan ja suoliston lisäksi välillisesti aivojemme toimintaan. Tutkimukset osoittavat, että suolisto ja aivot ovat kytköksissä toisiinsa enteerisen hermoston biokemikaalisilla viesteillä.

Mikä vaikuttaa vatsassa, vaikuttaa myös aivoissa ja päinvastoin. Siksi yleisesti suolistoa sanotaan ”toisiksi aivoiksi”.

Tietoisuus.

Aivan samoin kuvittelemme tekevämme itse omat ratkaisumme jokapäiväisessä elämässämme. Aivomme kuitenkin ohjaavat elintoimintojamme yhdessä suolistomme mikrobien kanssa. Hengitys, verenpaine, hormonit, sydän, ruoansulatus ja aistit toimivat automaattisesti. Jopa lihasten toiminta ohjautuu tarpeen mukaan automaattisesti tahdostamme riippumatta. Noah Harari, kirjassaan Homo Deus väittää, että jopa 99% kehomme toiminnoista tapahtuu ilman tietoista myötävaikutustamme.

Antibiootit.

Kun otamme antibioottikuurin, suolistomme mikrobikanta tuhoutuu. Se vaikuttaa immuunipuolustuksemme toimintaan ja altistaa meidät lukuisille sairauksille. Kuurin jälkeen uusi mikrobikanta palautuu hitaasti ja voi muodostua epäedulliseksi terveydellemme. Erityisen herkästi se vaikuttaa mielialaamme ja tietysti suoliston toimintaan.

Mikrobien vaikutukset.

Mikrobit vaikuttavat todistetusti mielialaamme. Hiirikokeissa rohkeat hiiret ovat muuttuneet aroiksi ja päinvastoin vain mikrobikantoja vaihtamalla. Kehomme immuunipuolustuksesta 70% sijaitsee suolistossamme. Immuunipuolustuksen kunto määrittää useita kroonisia tauteja tulehdustilojen kautta. Ravintovalintamme vaikuttavat suoraan kehon hapetusstressiin ja sitä kautta tulehdustiloihin, jotka johtavat tuskaisuuteen, depressioon, lihavuuteen jne.

Suolistomme kommunikoi immuunipuolustuksen ja aivojemme kanssa välitysaineiden, ns. neurotransmitterien kautta. Serotoniini ja dopamiini ovat tunnettuja tällaisia välitysaineita, jotka saavat aikaan hyvän olon tunnetta. Serotonin kuvitellaan yleensä syntyvän aivoissamme. 90% siitä syntyy kuitenkin suolistossamme. Tutkijoiden mukaan suolisto vastaa valtaosan kehomme neurotransmittereistä. Kun esimerkiksi suolisto lähettää serotoninia aivoihin, aivot reagoivat tähän poistamalla stressiä ja parantamalla unen laatua.

Uuden Medical News Today artikkelin mukaan tiettyjen mikrobien puuttuminen suolistosta aiheuttaa aivoissamme stressiherkkyyttä. Näiden mikrobien puuttuminen saattaa johtua vahvojen lääkkeiden käytöstä. On toivoa, että löydetään probioottivalmiste, jolla voidaan mikroobikanta palauttaa oikeaksi sekä löytää lääkkeaineet, jotka aiheuttavat näiden mikrobien häviämistä.

Voimme vaikuttaa.

Hyvä uutinen on, että voimme vaikuttaa siihen, mitä mikrobeja meissä asuu. Mikrobit vaikuttavat siihen, miten suolistomme sulattaa ravintoamme ja miten ravinteet imeytyvät. Ne taistelevat vieraita mikrobeja vastaan ja ylläpitävät terveydestämme huolehtivaa puolustusjärjestelmää. Meissä asuvat mikrobit ovat jatkuvassa yhteydessä aivojemme kanssa ohjaten elintoimintojamme.

Suolistossamme olevat mikrobit mahdollistavat sitkeiden kasvikuitujen sulattamisen suolistossamme. Mikrobit huolehtivat vielä paljon muustakin. Ne määrittävät miten rasvoja tallennetaan elimistössämme. Ne myös tasapainottavat veren sokeriarvoja, lähettävät aivoihin hormoneja, jotka kertovat olemmeko vielä nälkäisiä vai kylläisiä. Mikrobiston koostumus määrittää olemmeko taipuvaisia lihomaan tai onko meillä taipumus sairastua diabetekseen. Tutkijat ovat havainneet solakoiden ihmisten mikrobikannan olevan erittäin monipuolinen. Kun taas lihavilla mikrobikanta on yksipuolinen. Tämä on pystytty toteamaan istuttamalla laihojen mikrobikantaa lihaville ja lihavien mikrobikantaa laihoille.

Antibioottikuurin vaikutus

Antibioottikuurin jälkeen puuttuva mikrobikanta aiheuttaa helposti häiriöitä immuunisysteemissämme ja ruoansulatuksjärjestelmässä sekä saattaa vaikuttaa mielialoihimme negatiivisesti. Tilannetta voi korjata nauttimalla  erityisesti kuurin jälkeen ravintoa, joka palauttaa hyvän mikrobitasapainon.

Parhaita ovat ns. fermentoidut eli maitohappotuotteet, kuten makeuttamattomat, luonnolliset, jogurtit, viili ja piimä sekä hapankaali ja aito hapankurkku. Mikrobitasapaino palautuu myös hyvin syömällä runsaasti raakaravintoa, salaatteja, kaaleja, juureksia, tomaatteja ja marjoja. Vältä sokeria, punaista lihaa ja voimakkaasti prosessoituja valmisruokia. Hyvä mikrobikanta tarvitsee ravinnokseen kuituja, joita saa vihannesten ja marjojen lisäksi kokojyväleivästä. Lisää mikrobeja saat käyttämällä raakamaidosta valmistettuja juustoja kuten appenzeller, parmesan ja cryere (Italia, Sveitsi).

Hyvä ja monipuolinen vatsan ja suoliston mikrobikanta pitää sinut terveenä ja hyvällä tuulella. Ne auttavat sinua keskittymään asioihin ja menestymään paremmin elämässäsi.

Lue lisää aivojen ja muistin huoltamisesta.

Muistin kehittäminen

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 
Jaa tämä kavereille
Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *