Aivosi pitävät teestä

Tee tehostaa aivojesi toimintaa.

Teen juonti on yli 3000 vuotta vanha traditio. Se on alkanut Kiinassa ja ollut tärkeä lääkejuoma useissa Aasian maissa. Alkuperäiset teet on tuotettu Camelia sinensis kasvin lehdistä. Teelehtiä on aikojen kuluessa käsitelty monin eri tavoin.  Vihreä tee on teelajikkeista vähiten prosessoitu ja siksi se sisältää eniten  polyfenoleja, vaikka se teekupissa usein näyttääkin melko laihalta. Vihreä tee on myös ainoa, joka sisältää katekiinia (epigallokatekiini gallaatti, EGCG), jonka on todettu olevan monipuolisesti terveysvaikutteinen. Muutkin teelaadut ovat hyvin polyfenolipitoisia antioksidantteja ja kaikilla niillä on ollut lääkinnällistä arvoa.

Aivojen verenkierto.

Vihreä tee sisältää runsaasti polyfenoleja, jotka parantavat mm. aivojen verenkiertoa laajentamalla verisuonia. Sveitsiläisessä tutkimuksessa havaittiin, että vihreää teetä nauttineiden miesten työmuisti, keskittymis- ja ongelmien ratkaisukyky, oli parempi kuin kontrolliryhmässä, jossa ei vihreää teetä nautittu. Tutkimus oli hyvin peni eikä siksi anna yleispätevää totuutta. Toisaalta erot ryhmien välillä havaittiin magneettikuvauksella, jossa näkyi selvästi aivojen otsalohkon aktivoitumisen ero ryhmien välillä.

Muistisairaudet.

National University of Singapore julkaisun mukaan päivittäinen teen juonti vähensi 50 prosentilla ikääntyneiden henkilöiden sairastumista muistisairauksiin. Tähän neljän vuoden tutkimukseen osallistui vain 36 henkilöä, mutta tulokset olivat samanlaisia kuin aiemmissa esim, kiinalaisessa 2500 henkilön tutkimuksessa.

Tutkimuksen varsinainen anti oli millä tavalla teen juominen täsmälleen vaikutti. Sen mukaan pitkäaikainen teen juonti paransi aivojen toimintaa estämällä häiriöitä aivojen eri lohkojen välisessä kommunikaatiossa. Signaalien kulkua tutkittiin aivojen ns. Default mode network (DMN) haarassa, joka on eräänlainen valtaväylä. Samanlaiset positiiviset vaikutukset todettiin olipa henkilö käyttänyt vihreää teetä, oolong teetä tai mustaa teetä vähintäin neljä kertaa viikossa.

Alzheimerin tauti.

McMaster University, Canada tutkijat havaitsivat vihreän teen epigallokatekiini gallaatin (EGCG) estävän aivoissa muodostuvaa myrkyllistä beta amyloid partikkelia, joka aiheuttaa Alzheimerin tautia estämällä aivojen signaalien kulkua neuronien välillä. Tutkijoiden mukaan vihreän teen vaikutukset näkyvät vähitellen 15-20 vuoden käytön mukaan.

Antibioottisuus.

Tutkijat Surreyn yliopistossa, Englannissa havaitsivat vihreän teen EGCG polyfenolin tehostavan antibiootin toimintaa. Ko. antibiootti oli menettänyt vähitellen tehoaan, kun sille oli kehittynyt vastustuskykyisiä bakteereita. EGCG:n ja antibiootin yhdistelmä toimi paremmin kuin antibiootti yksin.

Cup of tea

Amerikan National Center for Biotechnology Listasi vihreää teetä koskevassa artikkelissaan teen terveysvaikutuksia.

Painon pudottaminen.

Epigallokatekiini gallate (EGCG) edistää henkilöiden aineenvaihduntaa 12 viikon tutkimuksen mukaan. Tutkimuksessa toiselle ryhmälle annettiin 690 mg vihreän teen katekiinia ja toiselle ryhmälle 22 mg. Vihreän teen EGCG katekiinia 690 mg saanut ryhmä laihtui keskimäärin 2,4 kg kun vertailuryhmä laihtui 1,3 kg. On myös muita tutkimuksia, jotka ovat saaneet samankaltaisia tuloksia.

Ikääntyminen.

NCBI:n mukaan vihreän teen antioksidantit vähentävät vapaiden radikaalien aiheuttamia vahinkoja iholla ja siten hidastavat ihon vanhentumisen haittoja.

Immuniteetti.

Vihreä tee parantaa kehon immuunivastetta edistämällä  vastustuskyvyn solujen kykyä tunnistaa ja tuhota haitallisia aineita.

Sydän- ja verisuonitaudit.

Vihreä tee suojelee sydän- ja verisuonitaudeilta laskemalla veren kolesterolitasoa ja alentamalla verenpainetta. Jopa sydänkohtauksen jälkeen vihreä tee helpottaa parantumista.

Maksan terveys.

10 kupillista vihreää teetä päivässä suojaa maksaa sairauksilta. Se myös suojaa maksaa myrkkyjen kuten alkoholin aiheuttamilta vaurioilta.

Syöpä.

EGCG:n on osoitettu useissa eläinkokeissa suojaavan soluja syövän kehittymiseltä. Vihreän teen katekiini EGCG aiheuttaa syöpäsoluissa apoptosista = syöpäsolujen automaattista tuhoutumista, ns. itsemurhaa.

Nivelreuma.

Vihreä tee estää niveliä tuhoavan entsyymin toiminnan. Tutkijat uskovat tämän johtuvan osaksi vihreän teen fluoridipitoisuudesta ja osaksi vihreän teen tulehduksia alentavasta vaikutuksesta.

Diabetes.

Vihreä tee parantaa rasva- ja sokeriaineenvaihduntaa ja siten estää veren sokeritason heilahteluja.

Alzheimerin tauti.

Useat tutkimukset osoittavat vihreän tee estävän beta amyloid plakin muodostumista aivoissa. Beta amyloid plakin kertymistä aivoihin pidetään syyllisenä Alzheimerin taudin kehittymiseen.

Parkinsonin tauti.

Parkinsonin tauti on aivojen degeneraatiosta johtuva tauti, jossa dopamiinin tuotanto on häiriintynyt. Vihreän teen polyfenolien on todettu suojaavan dopamiini neuroneja.

Flunssa.

Vihreän teen EGCG polyfenolien on havaittu tappavan flunssaa aiheuttavia bakteereja. Lisäksi EGCG:n tuhlehduksilta suojaavat ominaisuudet estävät vilustumistautien kehittymistä.

Karies.

Tutkimuksissa on havaittu vihreän teen  estävän hampaiden reikiintymistä. Tuloksen luultiin johtuvan teessä olevasta fluoridista, mutta sama tulos saatiin, vaikka teestä oli fluoridi poistettu kokonaan.

Ientulehdukset.

Useissa tutkimuksissa on havaittu vihreän teen katekiinien estävän ikenien tulehtumisia. Tutkijoiden mukaan ECGC katekiini vihreässä teessä estää myrkyllisten, tulehduksia aiheuttavien yhdisteiden syntymistä ikenissä.

Yhteenveto.

Vihreän teen terveysvaikutukset ovat niin laajat, ettei kenenkään kannata jättää tilaisuutta käyttämättä ja olla juomatta useita kupillisia tätä teetä päivittäin. Parhaiten teetä voi valmistaa teekeittimessä (esim. Tefal), jossa teen voi kiehauttaa parikin kertaa. Pussitee käy keittimeen yhtä hyvin kuin irtoteekin.

Käy uusitulla ETUSIVULLA.

Advertisements
Jaa tämä kavereille

Kävele muistisi paremmaksi.

Kävele muistisi kuntoon

Jo 25 ikävuoden jälkeen muistimme alkaa hitaasti heiketä. Suurelle osalle kehittyy ajan myötä muistisairaus. Muistisairaudet ovat jo kolmanneksi suurin kuolinsyy Länsi-maissa.

Muisti voi niin sanotusti pätkiä kaiken ikäisillä. Yleensä se ilmenee vähemmän tärkeiden nimien, tapahtumien tai asioiden unohteluna.

Aiemmin kuviteltiin, että aivojen kunnolle ei voi tehdä mitään. Korkeintaan ottaa B12 vitamiinia päivittäin.

Nykyisin laajat tutkimukset osoittavat, että aivoja ja muistia voi kohentaa huomattavasti monin eri tavoin. Sopivilla harjoituksilla aivojen harmaan aineen määrää voidaan lisätä juuri niillä alueilla, jotka ovat tekemisissä yleisen älykkyyden ja ongelmanratkaisukyvyn kanssa. Näin sanovat mm. Tom Bullock and Barry Giesbrecht, psykologian professori UC Santa Barbaran yliopistosta.

Kuntoharjoittelu.

Aivojen ja muistin kuntoa kohennetaan periaatteessa samoin kuin kilpaurheilijatkin harjoittelevat:

    • peruskuntoharjoittelua ja
    • tekniikkaharjoittelua

Jos et aio kilpailla, pelkkä peruskuntoharjoittelu riittää. Mitä monipuolisempaa peruskuntoharjoittelu on, sitä paremman kunnon saat. Oppaassani ”Muistin kehittäminen” esitän yli 50 erilaista tapaa, joilla aivojen peruskuntoa voi harjoittaa. Jokaisen kohdalla esitän tieteelliset tutkimukset, joihin ne perustuvat. Mitä useampia tapoja otat harjoitusohjelmaasi, sitä paremmin kunto kohoaa.

Reipas kävely.

Yksinkertaisin tapa parantaa aivojen ja muistin toimintaa on reipas kävely. Reipas kävely tulee olla sykettä nostavaa ja 30-45 minuuttia kerralla 3-5 kertaa viikossa.

Professori Giesbrechtin mukaan aivot aktivoituvat välittömästi, kun liikunta aloitetaan. Pysyvien rakenteellisten muutoksien aikaan saamiseksi tarvitaan muutaman viikon liikuntaharrastusta, mutta ne antavat kestäviä tuloksia nimenomaan työmuistin parantumisena.

Vanhukset

Ikääntyneiden muisti.

Tutkimuksessa terveet, hyväkuntoiset,  ikääntyneet henkilöt lopettivat säännöllisen liikunnan 10 päiväksi.

Ilmeni, että verenkierto aivoissa laski huomattavasti. Se laski juuri niissä osissa aivoja, jotka ovat tärkeitä ajattelemiseen, oppimiseen ja muistamiseen.

Ruotsalaiset sotilaat.

Göteborgin Sahlgrenska Academy teki laajan tutkimuksen ruotsalaisilla miehillä. Tutkimukseen osallistui 1,2 miljoonaa armeijan käynyttä miestä.

Tulokset osoittivat selvän korrelaation fyysisen kunnon ja älykkyysosamäärän välillä. Pelkän lihaskunnon ja älykkyysosamäärän välillä korrelaatiota ei ollut. Fyysistä kuntoa mitattiin sydämen ja keuhkojen kapasiteetilla. Tulosten mukaan fyysinen kunto ja verbaalinen ymmärtäminen sekä looginen ajattelu olivat voimakkaasti toisiinsa kytköksissä.

Professori Michael Nilsson arvelee älykkyysosamäärän paranemisen johtuvan aivojen hapen saannin lisääntymisestä. Pelkkä lihaskunnon harjoittelu ei lisännyt sydämen ja keuhkojen kapasiteettia ja siten ei myöskään lisännyt aivojen hapen saantia.

Eräässä toisessa tutkimuksessa havaittiin hyvässä fyysisessä kunnossa olevien 18 vuotiaiden siirtyvän  yliopistoon tai korkeakouluun todennäköisemmin kuin huonommassa kunnossa olevat nuoret.

Muutokset aivoissa.

Professori Justin S. Rhodes Illinoisín yliopistota kertoo lähemmin liikunnan vaikutuksesta aivoihin.

Liikunta vaikuttaa aivoihin lisäämällä adrenaliinin, hapen ja energian määrää aivoissa. Ristisanoilla tai tietokonepeleillä et saa samaa vaikutusta. Hänen mukaansa tärkein syy on aivojen hippokampuksen aktivoituminen, mikä lisää aivosolujen määrää. Hippokampus alkaa pienentyä 1% vuositahtia 25 ikävuoden jälkeen, mutta liikunta voi täysin estää sen.

Kehitä kykyäsi muistaa ja oppia.

Hanki opas       Muistin kehittäminen.

Oppaassa on yli 50 tapaa parantaa muistia. Jokaisessa on viittaukset tutkimuksiin, joihin ne perustuvat.

Et sitoudu mihinkään muuhun. En anna tietojasi mihinkään.

Jos et ole tyytyväinen, palautan rahasi.

Vielä saat sen hintaan 14,- eur.

Opas muistin kehittämiseen

Opas muistin kehittämiseen

Jaa tämä kavereille

Oikea hengitystekniikka kasvattaa aivoja.

Hengitystekniikka.

Kontrolloitu hengitys meditoitaessa saattaa johtaa aivojen koon kasvuun. Näin varsinkin aivojen alueilla, joissa keskittyminen ja aistihavainnot tapahtuvat. Hengityksen avulla keskittynyt rentoutuminen on sisäänrakennettu keino hallita stressiä. Stressi estää lähes kaiken oppimisen ja häiritsee muistia.

Tutkijat löysivät aivoista pre-Bötzinger complex neuroneja, jotka kontrolloivat rauhoittumista. Näin pystyttiin paikantamaan aivojen alue, jossa hengitys vaikuttaa suoraan tunnetiloihin. Hengitystä muuttamalla voidaan ohjata tunnetiloja ja suhtautumistamme muuhun maailmaan. Joogassa ja meditoinnissa on jo vuosituhansia tiedetty hengityksen olevan oleellinen osa sisäistä rauhoittumista. Yleisesti tiedetään, että rauhallinen nenän kautta tapahtuva hengitys laskee veren painetta ja alentaa stressiä. Varsinkin Pranayama joogaa on käytetty menestyksellisesti tunnetilojen rauhoittamiseen.

The Guardianin artikkelissa kerrotaan tutkimuksesta, jossa todettiin aivojen hippokampuksen ja mantelitumakkeen alueiden aktivoituvan, kun hengitettiin nenän kautta. Kun sitten siirryttiin hengittämään suun kautta, aktivoitumista ei tapahtunut. Tämä ero johtui tutkijoiden mukaan hajuaistin aktivoitumisesta nenän kautta hengitettäessä. 

Nämä ovat hyviä uutisia meille kun pyrimme hallitsemaan stressiä ja negatiivisia tunteita. Lisäksi rauhallinen hengittäminen paransi kykyämme keskittyä ja tehdä aistihavaintoja. Hengitysrytmin ja -tavan vaikutus muistamiseen ja oppimiseen ei ole enää uskon asia. Jokainen pystyy rauhallisesti nenän kautta hengittämällä parantamaan tunnetilaansa ja parantamaan kykyään oppia ja muistaa.

Hengitys tuo happea verenkiertoomme. Ruumiillisessa rasituksessa yritämme hengittää nopeasti suun kautta haukkomalla, jotta lihaksemme saisivat tarpeeksi happea. Kun rasitus on ohi hengitämme rauhallisesti koko keuhkoillamme. Tämä toimii siis toisinkin päin. Kun hengitämme nopeasti ja haukomme happea suun kautta, siirrymme kiihottuneeseen ja jännittyneeseen tilaan. Jos taas hengitämme hitaasti ja syvään nenän kautta olemme rauhallisia ja verenpaine laskee.

Hanki “Muistin kehittäminen” opas. Opas sisältää yli 50 tapaa parantaa oppimista ja muistia. Kaikissa on viitteet tutkimuksiin, joihin väitteet perustuvat.

Opas muistin kehittämiseen

Opas muistin kehittämiseen

Jaa tämä kavereille

Muistin kömmähdykset

Muistin kömmähdykset ovat kiusallisia, mutta yleensä harmittomia.

Iästämme riippumatta muistimme pettää silloin tällöin. Iän mukana tietysti useammin. Nämä eivät ole merkkejä muistisairaudesta tai “huonosta muistista”, vaan pikemminkin aivojen valikoivasta toiminnasta. Aivomme ovat kehittyneet muistamaan vain merkityksellisiä tai usein toistuvia asioita. Asia, joka tapahtumahetkellä näyttää merkityksettömältä johtaa siihen, että emme kiinnitä siihen huomiota. Myöhemmin emme voi sitä muistaa, koska emme edes painaneet sitä muistiin.

Muistin häviäminen

Aivot puhdistavat muistin tarpeettomasta painolastista. Hermopolku tietoon, jota emme ole käyttäneet aikoihin heikkenee ajan myötä ja lopulta katkeaa. Tällä tavalla ihmiset, joita emme ole aikoihin nähneet “menettävät nimensä” muistissamme. Yleensä kasvot säilyvät hyvin muistissamme, mutta nimet katoavat “tarpeettomina”.

Hajamielisyys

Emme aina havannoi asioita riittävän tarkasti muistaaksemme, koska ajatuksemme on muualla. Aivomme ja muistimme valikoi kiinnostuksen kohteensa. Siksi asia, jonka koimme, häviää muistista, jos emme kiinnittäneet siihen huomiota. Emme löydä avaimia, jos emme kiinnittäneet huomiota siihen , mihin ne jätimme. Ongelma ei ollut muistissa, vaan keskittymisessämme. Tämän voi välttää luomalla rutiineja esim. laittamalla avaimet aina samaan paikkaan tai vitaminipurkin aina pöydälle, jossa nautit aamupalan.

Muistikatkos

Tiedät vastauksen kysymykseen tai tiedät muistavasi jonkun nimen, mutta se jää “kielen päälle”. Tämä tapahtuu varsinkin, jos joku antaa ensin väärän vihjeen. Muisti harhautuu silloin tämän väärän vihjeen seuraan ja kadottaa vastauksen, jonka olisi muistanut ilman harhaan johtavaa vihjettä. Iän mukana näitä sattuu enemmän. Tämäkin on normaali vaaraton kömmähdys.

Ajatuksen omiminen

Uskot jonkun ajatuksen olevan omasi, vaikka oletkin kuullut sen muualta. Säveltäjä “varastaa” melodian toiselta. Keksijä yrittää patentoida keksinnön, jonka joku toinen on jo patentoinut.

Muistikuvan värittyminen

Henkilökohtaiset mieltymykset tai tunnetila saa tapahtuman muistikuvan vääristymään tai ainakin värittymään. Useita henkilöitä on tuomittu rikoksesta todistajalausunnon perusteella, vaikka ovat olleet syyttömiä. Jonkun toisen henkilön väite tai mielipide on vääristänyt todistajan muistikuvan. Tämän vuoksi lasten todistamisia ei yleensä huomioida.

Kiusaavat / traumaattiset muistot

Joskus ei muistoista pääse eroon, vaikka haluaisi. Tämä kiusaa varsinkin masennukseen taipuvia ihmisiä. Myös henkilöillä, joilla on ollut voimakas traumaattinen kokemus, saattaa trauma jäädä päälle.

Mikään edellä mainituista ei ole merkki muistisairaudesta ei edes heikkenevästä muistista. Ne ovat terveiden aivojen luontaista käyttäytymistä.

Logo 27032017

Jaa tämä kavereille

Kurkuma. Muistin parantaja.

Kurkuma, ihmelääke aivoille

Kurkuma ja sen aivoja vitalisoiva vaikutus löydettiin, kun alettiin ihmetellä, miksi Intian maaseudulla elävillä esiintyy vähemmän Alzheimerin tautia kuin kaupungeissa tai Länsimaissa.

Johtopäätös oli kurkuma mauste, jota Intiassa käytetään päivittäin lapsesta vanhukseen.

Curcumin, jota myös tumeric`ksi kutsutaan, on vuosituhansia Intiassa käytetty mauste, joka antaa curry`lle keltaisen värin. Sen curcumin`iksi kutsuttu ainesosa on voimakkaasti tulehduksia ehkäisevä. 

Tulehdustaudit

Useat asiantuntijat ovat sitä mieltä, että lähes kaikki Länsimaiden krooniset taudit kuten sydän- ja verisuonitaudit, syöpä, tyypin 2 diabetes ja muistisairaudet kuten Alzheimer ovat tulehdusperäisiä.Tämän vuoksi tulehduksia ehkäiseviä antioksidantteja pyritään käyttämään sekä tietysti löytämään yhä uusia ja yhä parempia. Kurkuma tuli muotiin vasta muutamia vuosia siten. Sen käyttö on räjähdysmäisesti kasvamassa.

Kurkuman tärkein ominaisuus on tulehdusten lievittäminen. Katso linkit:

Kurkumin estää NF-kB tulehduksia edistävän molekyylin toiminnan ilman sivuvaikutuksia.

Kurkumin siis käytännössä estää ns. vapaiden radikaalien soluja tuhoavia prosesseja. Se neutraloi vapaita radikaaleja ja aktivoi kehon omia antioksidanttisia entsyymejä.

Kurkumin lisää aivoissamme BDNF hormonin määrää. Tämä hormoni aktivoi aivojemme neuronien toimintaa.

Alzheimerin taudissa aivoihimme kertyy samoja haitta-aineita kuin unen puutteessakin. Tutkimukset ovat osoittaneet, että kurkuma vähentää Alzheimerin tautia sairastavien henkilöiden beta-amyloidien määrää aivoissa.

Kurkumalla ei ole todettu mitään haittavaikutuksia, mutta valtavasti potentiaalia muistin, muistisairauksien, sydän- ja verisuonitautien, syövän ja 2-tyypin diabeteksen ehkäisyssä. Tutkimuksia tarvitaan kuitenkin lisää.

Liitä kurkuma päivittäiseen ruokavalioosi muiden terveellisten aineiden joukkoon.

Itse curcumin ainesosaa mausteessa on vain 3%. Kurkumaa pitäisikin käyttää päivittäin pippurin ja rasvaisen ravinnon yhteydessä, jotta se imeytyisi riittävästi. Curry mausteessa on kurkumaa, chiliä ja mustaa pippuria.

Tutustu kurkuman ihmeisiin lisää täältä:

Logo 27032017

Jaa tämä kavereille