Siirry suoraan sisältöön

Tarinat ovat aivoille hyväksi

Tarinat pitävät meidät terveempinä

Ravinto- ja kuntoilusivut lupaavat terveempää ja pidempää elämää, parempaa ulkonäköä, tehokkuutta ja menestystä. 

Lukemisharrastus voisi luvata samaa. Nyt puhutaan nimenomaan tarinoiden lukemisesta, ei sähköpostien tai sosiaalisen median selaamisesta, ei edes sanomalehtien lukemisesta. Tarinat ovat siis lukemisen arvoisia myös aikuisille.

Aivomme tarvitsevat kaikkia näitä kolmea,

  • hyvää ravintoa,
  • liikuntaa ja
  • tarinoita.

Lukemista harrastavat saavat 23 kuukautta lisää elinaikaa. Näin todetaan Yalen yliopiston tutkimuksessa, joka on julkaistu Social Science and Medicine -tiedejulkaisussa. Lukeminen on aivojen voimaharjoittelua.

Emory yliopiston tutkimuksessa todettiin lukemisen parantavan aivojen neuronien välistä tiedon kulkua. Tarinoiden lukeminen asettaa lukijan päähenkilön saappaisiin, jolloin hän alkaa nähdä, kuulla ja tuntea kuin päähenkilö. Se on kuin matka toisen henkilön elämään. Tosin jokaisen lukijan matka muotoutuu visuaalisesti ja tunnemaailmaltaan omanlaisekseen. Tarinat kehittävät siis mielikuvitusta ja virkistävät aivojasi.

Tarinoiden lukeminen on aivoille monipuolisesti aktivoivampaa kuin ristisanojen ratkominen tai shakin pelaaminen tai ylipäätään mikään muukaan looginen treenaus.

Pittsburgin Carnegie Mellon yliopiston tutkijat havaitsivat lukemisen kasvattavan aivojen valkoisen aineen määrää 8-10 vuotiailla lapsilla. Lukeminen kasvattaa sekä loogista että emotionaalista älykkyyttä. Tämä on havaittu useissa tutkimuksissa.

Lukeminen edellyttää aivoilta kirjainsymboolien tuntemista ja kykyä koodata kirjainjoukko sanoiksi, sanat lauseeksi ja lauseen sisältö loogiseksi merkitykseksi. Kun vielä eläytyy tekstin sanomaan, alkaa aivoissa varsinainen ilotulitus.

Kuuluisanneorologin Neil Nedleyn mukaan Television katselu vaivuttaa meidät lähes hypnoosin kaltaiseen passiiviseen tilaan, jossa aivomme ja elintoimintomme surkastuvat. Televisiota katsottaessa seuraamme 2D kuvaa, jossa meillä ei ole vaikutusmahdollisuutta ja aivomme passivoituvat. Samaistuminen tarinoihin televisiossa tapahtuu valmiiksi pureskeltuna.

Tarinoiden lukeminen parantaa  muistia.

Juonen seuraaminen edellyttää tarinan henkilöiden nimien muistamista ja myös tarinan tapahtumien yksityiskohtienkin muistamista. Emme useinkaan lue koko kirjaa kerralla. Kun sitten jatkamme lukemista, palautamme mieleemme aiemmat tapahtumat.

Lukeminen opettaa meitä keskittymään tarinaan toisin kuin sähköpostien, facebookin tai twitterin lyhyet viestit.

Lukeminen lievittää stressiä viemällä lukijan toiseen maailmaan, jossa ei ole omia murheita.

Lukemisen vaikutukset aivoille ovat parhaimmillaan, kun luemme tarinoita. Asiapitoiset tekstit eivät vaikuta lainkaan samalla tavalla, koska niitä emme yleensä koe henkilökohtaisina.

Tarinoiden lukeminen on erityisen tärkeää lapsille. NCU yliopiston professori Jennifer Duffy sanoi, että puhutut ja kirjoitetut sanat ovat lapsen aivojen kehityksen rakennuspalikoita, joilla lapsen mieli kasvaa. Lapsi oppii kuuntelemaan, kuvittelemaan ja löytämään uusia asioita. Paljon lukemista harrastanut lapsi osaa myös ilmaista itseään empaattisesti, selkeästi ja ymmärrettävästi, koska hän on oppinut asettumaan kuulijan asemaan.

Runous on välimuoto tarinan kerronnasta ja musiikista. Exterin yliopiston tutkijat havaitsivat runouden stimuloivan aivojen oikeata puoliskoa musiikin lailla. Runon lukemisen yhteydessä aktivoituivat myös erityisesti muistiin liittyvät aivoalueet.

Jaa muillekin