Siirry suoraan sisältöön

Tasapaino

Tasapaino.

Kaikilla eliöillä on geenien, hormonien ja entsyymien järjestelmä, joka pitää elimistön tasapainossa tilapäisistä poikkeamista palautumiseen. 

Järjestelmä toimii kuten yhdellä jalalla seistessä. Lihaksesi korjaavat asentoa tasapainoaistin signaalien perusteella. Aivoistasi lähtee viesti lihaksille asennon korjaamiseksi. 

Kaikki elimemme toimivat tällä tavoin. Ne määrittelevät tasapainopisteen, johon pitää nopeasti palautua.

Pidempiaikaisiin elinympäristön muutoksiin elimistömme sopeutuu geenien epigenomi-tasolla.

Kirjotuksen kappaleet:

Tasapainopisteet ja mittarit.

Hormonit.

Geenit.

Jano.

Mikrobien tasapaino.

Kuume.

Paaston vaikutus kasvuhormonin tuotantoon.

Liikunta, uni ja istumatyö.

Yoshinori Ohsumin autofagia.

Tekoälyn ajatuksia kehon tasapainosta.

Tasapainopisteet ja mittarit.

Kehomme elintoiminnoilla on kaikilla oma tasapainopisteensä. Jatkuva tasapainon loukkaaminen saattaa johtaa uuden perusarvon määrittämiseen, joka ei kuitenkaan välttämättä ole kokonaisuudelle optimaalinen. 

Toisaalta se voi myös olla välttämätöntä pysyvästi muuttuneisiin olosuhteisiin sopeutumiseksi.

Uuden tasapainon hakeminen on toki tärkeää päivittäisessä elämässä. Se on kuitenkin tärkeää myös pidemmällä tähtäimellä. Jopa sukupolvien saatossa.

Kun ihminen on kulkenut uusille asuma-alueille, ovat olosuhteet olleet erilaisia kuin lähtöalueilla. Näkyvin esimerkki on ihon väri, joka on sopeutunut säätelemään auringon säteilyn tuottamaa D vitamiinin erittymistä.

Tiedämme, että hormonimme useimmiten toimivat pareina. Toinen nostaa tiettyä arvoa ja toinen laskee. Ne toimivat kuin vaaka.

Muuttuviin olosuhteisiin sopeutuminen kuitenkin edellyttää, että tasapainoarvoja säädetään pysyvään uuteen olosuhteeseen sopeutumiseksi. 

Esimerkiksi sodan tai vaaran aikana on sopeuduttava jatkuvampaan stressiin. Talvella oli yleensä sopeuduttava niukempaan ravintoon jopa kuukausiksi. 

Jos joudumme liikkumaan jatkuvasti elannon vuoksi, kehomme ohjaa verenkiertoa enemmän jalkalihaksiin ja keuhkoihin. Jos taas käytämme paljon käsiämme, ne lihakset vastaavasti kehittyvät enemmän.  Jos taas asumme korkealla vuoristossa, keuhkomme sopeutuvat ottamaan tehokkaammin happea. 

Niukemmalla ravinnolla eläneet heimot ovat yleensä pienikokoisempia kuin runsaampaa ravintoa saaneet. Sopeutuminen ei kuitenkaan välttämättä aina ole optimaalista pitkän päälle. Se saattaa rasittaa elimistöä, altistaa sairauksille ja lyhentää elinikää.

Hormonit.

Tunnetuimpia hormonejamme ovat esimerkiksi: adrenaliini, dopamiini, oksitosiini, serotoniini, insuliini, glukagoni, grelini, leptini, kasvuhormoni, kortisoli, melatoniini, testosteroni, estrogeeni, tyroksiini ja niin edelleen.

Kaikkien luonnon olioiden elimistö toimii kuin termostaatti pyrkimällä aina takaisin asetusarvoonsa. Jos asetusarvoon ei päästä pidemmälläkään aikajaksolla, muuttaa elimistömme asetusarvoa paremmin olosuhteita vastaavaksi.

Kilpirauhasen hormonien (T3 ja T4) puute tai sen reseptorien puute heikentävät kehon aineenvaihduntaa. Kohonneet kortisolitasot taas lisäävät rasvaaineenvaihduntaa ja saattavat aiheuttaa lihasmassan heikkenemistä ikääntyneillä. 

Kohonneet veren insuliinipitoisuudet  saattavat aiheuttaa insuliiniresistenssiä ja tyypin 2 diabetesta. Insuliini  alentaa veren sokeria tallentamalla sitä kudoksiin glukoosina. Sen vastapari glukagoni  taas kohottaa veren sokeria, jos veren sokeri on päässyt liian alas. 

Kylläisyyshormonin, leptinin, vastapari on nälkähormoni, grelini. 

Hormonien herkkää toimintaa saattavat häiritä ympäristömyrkyt tai ravinnon lisäaineet ja varsinkin suoliston bakteerikanta, joka saattaa olla pahasti vinoutunut useiden antibioottikuurien takia.

Me kaikki haluamme mahdollisimman vahvan immuunipuolustuksen. Mahdollisimman vahva immuunipuolustus hyökkäilee innoissaan kaikkia soluja vastaan. Liian heikko ei osaa puolustautua. Tehokkain immuunipuolustus on tasapainoinen.

Hormonien toiminta on riippuvainen geeniemme toiminnasta ja se taas on riippuvainen ravinnostamme ja elinympäristömme olosuhteista

Munuaissairauksiin erikoistunut kanadalainen, maailmankuulu lääkäri Jason Fung  sanoo kirjassaan Diabetes Coud  ja YouTube videossaan, (Leptin & Insulin resistans balansing Tips)  (3,6 miljoonaa latauskertaa): .

Kun syöt hiilihydraatteja, kerrot elimistöllesi insuliinin avulla:

Tallenna tämä energia. Käytän sen myöhemmin.

Jos syöt kuusi kertaa päivässä, käsket elimistösi tallentamaan energiaa kuusi kertaa. Insuliini antaa tämän signaalin riippumatta tarvitsetko kaloreita ja ravinteita välittömästi vai etkö tarvitse.

Geenit.

Tietyissä olosuhteissa geenit sopeutuvat olosuhteisiin vuosisatojen kuluessa.

Sekä geneettiset, että ympäristötekijät vaikuttavat esimerkiksi ylipainon ja liikalihavuuden kehittymiseen.  Elintavat, kuten liiallinen kalorien saanti ja riittämätön fyysinen aktiivisuus, ovat kriittisiä ylipainon ja lihavuuden aiheuttajia. 

Lisäksi geenitutkimukset ovat osoittaneet vahvoja yhteyksiä geneettisten varianttien ja kohonneen painoindeksin välille. Liikalihavuuteen liittyvä geeni F N i P 2   m R N A on osoittautunut vaikuttavan alttiuteen ylipainon kehittymiseen. 

Se ei tietenkään ole ainoa syy, mutta yksi tekijä muiden joukossa.

Joillain alueilla ihmisen geenit ovat saattaneet auttaa selviytymistä niukan ravinnon kausien yli kasvattamalla rasvavarastoja runsaan ravinnon kautena.

Jano.

Kehomme luottaa monimutkaisiin biologisiin prosesseihin varmistaakseen, että pysymme riittävän nesteytettyinä, koska sekä liiallinen että liian pieni veden nauttiminen voi johtaa ongelmiin. 

Janoa säätelee pääasiassa aivojen hypotalamus, joka havaitsee veren tilavuuden ja tiettyjen aineiden, kuten elektrolyyttien pitoisuuden muutokset. 

Kun nämä tasot ovat liian korkeat, se laukaisee jano-tunteen. 

Lisäksi suun ja kurkunpään sensoriset reseptorit voivat havaita kuivuutta ja lähettää signaaleja aivoihin, mikä edelleen stimuloi janoa. 

Terveillä ihmisillä nämä huolehtivat nestetasapainostamme riittävän hyvin.

Liiallinen nesteytys eli vesimyrkytys voi olla haitallista terveydelle. Kun juodaan liikaa vettä, se voi johtaa veren suolapitoisuuden liialliseen laimennukseen (hyponatremia), joka puolestaan ​​voi aiheuttaa oireita kuten pahoinvointia, oksentelua, päänsärkyä, kouristuksia ja jopa tajunnan menetystä. Vaikeissa tapauksissa vesimyrkytys voi olla hengenvaarallinen.

Tuoreen tutkimuksen mukaan keski-iässä olevilla henkilöillä, joiden seerumin natriumpitoisuus on yli 142 millimoolia per litra, siis liian vähän nestettä kehossa, on 39% suurempi riski sairastua kroonisiin sairauksiin. 

Yli 144 millimoolia per litra on 21% lisääntynyt riski ennenaikaiseen kuolleisuuteen. 

Ihmisillä, joiden seerumin natriumpitoisuus on yli 142 millimoolia per litra, oli jopa 50% suuremmat mahdollisuudet olla kronologista ikäänsä vanhempia. 

Mikrobien tasapaino.

Suoliston mikro-organismien vaihtelulla voi olla tärkeä rooli liikalihavuuden esiintymisessä. Vaikka suoliston mikrobiomin koostumus on hyvin monimuotoinen terveillä yksilöillä, niille, joilla on ylipainoa, on ominaista vähäinen bakteerikanta.

Suoliston mikrobiomin koostumus liikalihavilla yksilöillä usein eroaa laihoista yksilöistä. Bakteroideiden esiintyvyys on alhaisempi lihavilla ihmisillä, ja tämä osuus kasvaa vähäkaloriseen ruokavalioon perustuvan painon pudotuksen myötä. 

Lactobasillus- ja Clostridium-lajit liittyvät insuliiniresistenssiin, ja Lactobasillus korreloi positiivisesti paastoglukoosi- ja HbA1c-tasojen kanssa, kun taas Clostridium osoitti negatiivista korrelaatiota näiden parametrien kanssa. Nämä tiedot viittaavat siihen, että tietyt bakteerien kannat voivat olla hyödyllisiä tai haitallisia liikalihavuuden alkamiselle. 

Kuume.

Kuume on kehon reaktio jonkin tartunnan tai sairauden selättämiseen.

Immuunipuolustuksemme nostaa kehon lämpötilaa tuhotakseen bakteereja, viruksia, myrkkyjä ja muita vieraita aineita kuten esimerkiksi rokotteita. Myös sairaudet, unettomuus, stressi tai heikkolaatuinen ravitsemus saattavat nostaa kuumeen.

Kuume on elimistömme synnynnäinen ja yleinen puolustuskeino, joka ei osaa kovin tarkkaan kohdistaa toimintaansa. Se on ikäänkuin haulikko, jolla ammutaan suuntaan, josta uhka tulee. 

Uhan havaitessaan immuunipuolustuksemme solut tuottavat pyrogeenejä.

Ne ovat kemikaaleja, jotka pystyvät nostamaan lämpötilaa. Tämä kehon lämpötilan nousu auttaa luomaan ympäristön, joka on vähemmän vieraanvarainen tunkeutuneelle taudinaiheuttajalle, mikä helpottaa immuunijärjestelmän taistelemista infektiota vastaan.

Samalla veren valkosolujen tuotanto lisääntyy, mikä tehostaa elimistön yleistä puolustusta.

Korkean kuumeen vaara on  kuitenkin elimistön kuivuminen. Kun sinulla on kuumetta, kehosi lämpötila nousee ja hikoilet tavallista enemmän, mikä johtaa nesteen menetykseen. Kuivumisen estämiseksi on tärkeää juoda runsaasti nesteitä, erityisesti vettä.

Loppujen lopuksi immuunipuolustuksen tehtävä on pitää elimistö tasapainossa.

Paaston vaikutus kasvuhormonin tuotantoon.

Paaston alkaessa elimistö käyttää ensin maksan ja lihasten glukoosivarastoja. Kun ne ehtyvät, siirrytään polttamaan rasvaa. 

Elimistö osaa käyttää myös solujen rakennusaineita, proteiineja, ei lihaksia, vaan sellaisia proteiineja ja rasvoja, joista on hankkiuduttava eroon (esimerkiksi löystynyt iho, kuolleet tai vialliset solut).

Paaston jälkeen keho nostaa kasvuhormonin erityksen neljä viiva viisinkertaiseksi  korvatakseen proteiinivajeen elimistä, joissa uusia soluja tarvitaan. Näin elimistö uusii itseään paaston jälkeen.

Paasto siis puhdistaa elimistön huonoista ja yli-ikäisistä soluista ja korvaa ne tuoreilla. 

Pätkäpaasto mahdollistaa rasvan polttamisen ilman aineenvaihdunnan pudottamista ja kärsimyksiä, koska paasto laskee veren insuliinitasoa, mikä taas sallii rasvan polttamisen eikä pyri varastoimaan energiaa rasvana kudoksiin. 

Jos elimistö on tottunut jatkuvaan hiilihydraattiravintoon, voi rasvanpolton alkaminen viivästyä. Greliini hormoni aktivoi nälän tunteen, vaikka kehon rasvavarastot olisivat riittävät ja energiaa olisi siis saatavilla.

Jos et syö, elimistösi ottaa tarvitsemansa energian kehosi rasvasta, eikä aktivoi nälkähormoneja. 

Toinen ongelma voi olla, että kylläisyyshormonimme ei reagoi fruktoosiin, jota on lähes kaikessa valmisruoassa.

Emme myöskään voi vastustaa sokerin ja rasvan yhdistelmiä , koska sellaisia ei juuri luonnossa esiinny emmekä ymmärrä lopettaa ennen kuin vatsa alkaa pingottaa ja olemme popsineet moninkertaisen määrän kaloreita tarpeeseemme nähden. 

Kehossamme ei ole sensoria, joka mittaisi nautitun kalorimäärän.

Liikunta, uni ja istumatyö

Yleinen tasapainoon liittyvä ongelma on liikunnan määrä. Vaikka liikunta lisääkin periaatteessa fyysistä kuntoamme, se kuitenkin saattaa tuhota elimistöäsi, jos ylität sopivan rajan.  

Huippukuntoinen urheilija saattaa altistua infektioille ja rasittaa sydäntä ja keuhkoja. Liian vähäinen liikunta taas laiskistaa lihaksiamme, keuhkoja, sydäntä ja verisuoniamme. Se myös heikentää immuunipuolustustamme. 

Sama koskee myös unen määrää. Liian vähäinen määrä unta saattaa tuhota terveytemme, mutta liiallinen nukkuminen on myös epäterveellistä ja rasittaa elimistöä. 

Istumatyö jäykistää lihaksia ja niveliä ja johtaa helposti asennosta johtuviin vaurioihin.

Varo ylitreenaamista.

Kovan treenaamisen vaikutukset ovat kiistanalaisia. Tutkimuksessa, jossa käytiin läpi 24 656 kuolemantapausta Hong Kongissa vuonna 1998 koetun influenssa-aallon ajalta, ilmeni, että tilastossa olivat yliedustettuina ihmiset, jotka joko eivät harrastaneet lainkaan liikuntaa tai treenasivat enemmän kuin viisi kertaa viikossa.

Yoshinori Ohsumin autofagia.

Nobel palkittu Yoshinori Ohsumi korosti että elimistössämme pitää vallita tasapaino  kasvun ja levon välillä. Soluillamme on vain kaksi tilaa.. 

   Kasvu  ja 

   Lepo.

Kaikki eliöt ovat kasvaneet ja lisääntyneet aina, kun ravintoa on riittävästi tarjolla. 

Kun ravintoa ei ollut saatavilla, elimistö siirtyi lepo, huolto ja siedätys -moodiin.

Silloin kasvu ja lisääntyminen pysähtyvät ja elimistö siirtyy sinnittelemään siihen saakka kunnes taas ravintoa on saatavilla. 

Tämän siedätysmoodin aikana käynnistyy autofagia, jossa viallisia soluja kierrätetään uusiokäyttöön ja aktivoidaan ns. pitkäikäisyysgeenejä, jotka käynnistävät useita geenejä korjaamaan elimistössä kasvun aikana syntyneitä vaurioita. 

Ne myös käynnistävät tapahtumaketjuja, joilla elimistö selviytyy vaikean ajan yli.

Useita näitä sopeutumiskeinoja emme enää osaa käynnistää eläessämme lähes täydellisessä yltäkylläisyydessä.

Nuoruuskoodi kirjani kertoo, miten voimme kotikonstein helposti käynnistää nuo terveyttä tukevat toiminnot.

Tekoälyn ajatuksia kehon tasapainosta.

Ihmisvartalo voi sopeutua ympäristön muutoksiin eri mekanismien avulla, mukaan lukien.

Fysiologinen sopeutuminen. 

Keho voi säätää sisäisiä toimintojaan, kuten sydämen sykettä, verenpainetta ja aineenvaihduntaa, ympäristön muutoksiin reagoidessaan. Esimerkiksi altistuessaan korkeille vuoristo-olosuhteille keho voi lisätä punasolujen tuotantoa parantaakseen hapen kuljetusta.

Käyttäytymisen sopeutuminen. 

Ihmiset voivat muuttaa käyttäytymistään selviytyäkseen ympäristön muutoksista. Esimerkiksi lämpimän vaatetuksen käyttäminen kylmissä olosuhteissa tai varjon hakeminen välttääkseen altistumisen auringolle.

Geneettinen sopeutuminen. 

Ajan myötä ihmiskeho voi kehittyä paremmin sopimaan ympäristöönsä geneettisten muutosten avulla, jotka lisäävät yksilön selviytymis ja lisääntymismahdollisuuksia. Esimerkiksi malariasta kärsivillä alueilla asuvilla ihmisillä saattaa olla kehittynyt geneettistä sopeutumista, jotka tekevät heidät vähemmän alttiiksi taudille.

Kognitiivinen sopeutuminen. 

Aivot voivat oppia sopeutumaan ympäristön muutoksiin, kuten oppimaan tunnistamaan ja reagoimaan uusiin uhkiin tai mahdollisuuksiin. Tämäntyyppinen sopeutuminen on erityisen tärkeää ihmisen selviytymiselle ja heijastuu kyvyssä oppia ja kehittää uusia taitoja.

Kirjassani käsittelen näitä asioita tarkemmin.

Hanki kirjani NUORUUSKOODI. Kirja ei sisällä mielipiteitä eikä ympäripyöreitä yleistyksiä. 

Kaikki perustuu yli pariinkymmeneen Nobel palkittuun tutkimukseen. 

Lisäksi kirjassa on yli 1000 viitettä julkisiin tutkimuksiin.  

Hanki siis kirja verkkokaupasta tai myymälästä.

Adlibris.com, suomalainen.com, akateeminen.com, booky.fi, prisma.com, cdon.com.  

Kirjan arviointeja:

Facebookissa Eija sanoo näin. Tämä kirja pitäisi ottaa oppikirjaksi opetussuunnitelmaan. 

Liisa sanoo. Tämä on valtavan hyvä kirja.

Tuulikki sanoo. Kannattaa tutustua ja lukea. Ei koskaan ole liian myöhäistä.

Marko sanoo. Mitä surkeammat geenit, sitä tärkeämpää on noudattaa terveellisiä elämäntapoja. Vaikuttaa suoraan elämän laatuun ja pituuteen.

Ulla sanoo. selkeän asiantuntevasti kirjoitettu. Mielenkiintoinen kirja. Suosittelen lukemaan.

Liisa sanoo. Erittäin hyvin jäsennelty kirja. Geenit eivät merkitse vääjäämätöntä sairastumista. On uusia keinoja ylläpitää terveyttä. Kannattaa tutustua.

Kirsti sanoo. Niin erilainen ja mietittävää.

Frederico sanoo. Erittäin hyvä kirja.

Pilli sanoo. hyvää oppia kaikille.

Anu sanoo. Asiallista tutkimuksiin perustuvaa tietoa. Todella kattava tietopaketti.

Timo sanoo. Luettu kirja ja suosittelen tutustumaan.

Suosittelijat

Hanki siis kirja verkkokaupasta tai myymälästä.

Adlibris com, suomalainen com, akateeminen com, booky fi, prisma com, c d on com

Kirjan otsikot

1 Nuoruuskoodi ei ole utopiaa.

2 Ohsumi ja Sinclair.

3 Länsimaisen elämänmuodon rappio.

4 Nälkä puhdistaa ja parantaa.

5 Nuoruuskoodi löytyi.

6 Solujen ikääntymiseen liittyvät tutkimukset ja Nobel palkinnot.

7 Evoluutio ei tarvinnut kuolemaa. 

8 Elimistön puolustusmekanismit. 

9 Immuunipuolustus.

10 Hormonit ja Mikrobit.

11 Mitä vanheneminen on ?

12 Miten vanhenemista on yritetty hidastaa. 

13 Autofagia. Kasvun ja levon rytmitys.  Ohsumi. 

14 Professori Sinclairin nuoruuskoodi.

15 Molekyylit, jotka aktivoivat autofagiaa. 

16 Paasto siivoaa ja kierrättää roskat.

17 Pysy solakkana.

18 Ravinto.

19 Liikunta on voide ja lääke. 

20 Saunan terveyshyödyt.

21 Kylmä parantaa ja vahvistaa.

22 UNI lataa akut.

23 Elämän rytmi tahdistaa elintoiminnot. 

24 Hengitys.

25 Nuoruuskoodin testaus.

26 Mittaa edistymisesi.

27 Kirjoittajasta.

Hanki siis kirja verkkokaupasta tai myymälästä.

Adlibris com, suomalainen com, akateeminen com, booky fi, prisma com, c d on com

Jaa muillekin

Vastaa