Tauko tehostaa oppimista

Kymmenet kokeelliset tutkimukset osoittavat, että tauko tehostaa oppimista ja muistamista kymmeniä prosentteja.Tauot maratonin juoksussa tai 50 km hiihdossa eivät paranna tulosta. Miksi sitten opiskelussa ?

Ero johtuu aivojen toimintatavasta. Oppiminen ja muistaminen tapahtuvat kahdessa osassa

• Muistiin painaminen
• Muistista palauttaminen

Muistiin painaminen tapahtuu, kun tapahtumaan / asiaan kiinnitetään huomiota ja se tuntuu sillä hetkellä jotenkin merkitykselliseltä.

Muistiin tallennettu tieto on käytettävissä, kun se on osa jotain tärkeää kokonaisuutta. Tai, kun siihen liittyy voimakkaita tunteita. Jos näin ei ole, muisto on yksinäinen ja se löytyy, kun vastaavanlainen tilanne toistuu tai muuten osuvalla vinkillä. Joskus esimerkiksi tietyn musiikin kuuleminen laukaisee muistoja, joissa sama musiikki on kuulunut.

Muistiin painaminen ja muistista palauttaminen ovat siis erillisiä toimintoja. Muistiin painettaessa tapahtuma aktivoi aivojen hermosoluja. Muistista palautettaessa nuo aktivoituneet hermosolut pitää jotenkin löytää.

Muistista palauttaminen on yleensä se vaikeampi.

Tauko (spacing)

Muistiin painamisen jälkeen aivomme alkavat työstää tapahtumaa alitajuisella tasolla, REM unen aikana tai valveilla ollessa ajatusten harhaillessa.

Lähes tietämättämämme muistosta alkaa syntyä liittymiä muihin muistoihin. Aivomme ikäänkuin siirtävät muiston oikeaan kansioon ja alakansioon oikealle polulle ja lisäksi antavat sille tageja / viitteitä tuhansiinkin muihin soluihin.

Kun sitten tauon jälkeen palaamme asiaan, oppimamme asia onkin kypsynyt ja sille on kehittynyt alkuperäistä tallennusta vahvempi polku. Asian merkitys on selkiintynyt ja se täydentää aiemmin syntynyttä kokonaiskuvaa.

Tämä sama prosessi karsii muiston syntymishetkellä tallentuneet epäolennaiset ja häiritsevät tiedot. Tieto kirkastuu ja selkiintyy tässä prosessissa.

Unohtaminen

Tauon aikana osa muistettavista asioista selkiintyy ja osa taas haalistuu / unohtuu. Unohtaminen on tärkeää, koska silloin tiedämme, mitä olemme unohtaneet ja tiedämme paikata unohtuneen tiedon.

Jos käymme läpi opiskeltua asiaa nopeasti pitämättä kunnon taukoa, kuvittelemme muistavamme kaiken. Vain siksi, että emme olleet vielä unohtaneet. Emmekä tiedä, mitä tulemme unohtamaan.

Pänttääminen (massing, gramming) ilman taukoja

Tauotus estää aivojemme ylikuormittumisen. Usein opiskelija pänttää tauotta 10 tuntia päivässä yömyöhään saakka ja ylikuormittaa aivonsa. Lopulta hän havaitsee, ettei muista, mitä oli juuri lukenut. Aivot yksinkertaisesti kieltäytyivät vastaanottamasta lisää tietoa ja siirtyvät unelmoimaan sekalaisia asioita. Tai järjestelemään päivän muita muistoja. Opiskelija siis opiskelee, mutta aivot puuhaavat ihan jotain muuta.

Testaaminen (recall) tauon jälkeen

Opittu pitää testata  – ei kerrata-  vasta tauon jälkeen, jolloin tieto on syventynyt tai unohtumassa.

Taukojen pituus riippuu aiheesta. Ymmärtämiseen perutuvaa tietoa testataan harvemmin. Vieraiden kielten sanat, nimet ja määritykset, joilla ei ole liittymiä muihin tietoihin pitää testata nopeammin, sillä muutoin ne ehtivät poistua muistista lopullisesti.

Liian lyhyt tauko ei tuo riittävää ponnistusta uudelleen muistiin palauttamisessa. Tulee väärä luulo siitä, että nyt muistan tämän hyvin. Liian pitkä tauko saattaa johtaa prosessin alkamiseen uudestaan nolla pisteestä. Riittävän pitkä tauko saa unohtamaan enemmän, jolloin myös huomataan, mitä ei oltu painettu muistiin riittävän hyvin.

Yleinen periaate on, että mitä työläämpää, muistiin palauttaminen on, sitä paremmin se myöhemmin muistetaan. (Benedict Carrey, How we learn.)

Luetun testaaminen kertaamisen sijaan vahvistaa muistipolkua ja pakottaa syventämään testattavan asian olemusta. Testaaminen saa aikaan tiedon tallentumista uudelleen laajemmassa ja syvemmässä muodossa.

Pelkkä kertaaminen ei muuta tallennettua tietoa eikä edes vahvista tiedon palautuspolkua.

Väärä vastaus testattaessa vahvistaa muistia paremmin kuin oikea vastaus, varsinkin, jos vastaus oli puoliksi arvaus. Väärä vastaus avaa maailmaa muista mahdollisista vääristä vastauksista. Erilaisten vastauksien ”avaruus” aukenee.

Kokeelliset tutkimukset osoittavat kiistattomasti, että opiskelun jaksottaminen pidemmälle ajalle taukoja pitämällä antaa paremman tuloksen kuin viime hetken tauotta pänttääminen.

Limittäminen (interleaving)

Kokeissa on havaittu, että opimme paremmin, kun emme harjoittele yhtä ja samaa koko ajan, vaan sekoitamme harjoitteluun useita samankaltaisia asioita. Urheilussa tämä on huomattu jo kauan sitten.

Ne jotka harjoittelivat pallon koriin heittämistä aina samasta paikasta, etenivät aivan alussa nopeammin, mutta sitten jäivät omalle tasolleen. Ne taas, jotka harjoittelivat useilta eri etäisyyksiltä ja useista kulmista päihittivät ne jotka olivat harjoitelleet vain yhtä heittopistettä.

Opeteltava asia syventyy kun harjoitellaan samankaltaisia asioita limittäin. Samankaltaisten asioiden opiskelu limittäin kasvattaa ymmärtämään asiayhteyksiä, joihin opit sopivat.

Tanssia opiskeltaessa ei harjoitella kutakin askelkuviota erikseen vaan koko tanssia ja siihen sisältyviä askelkuvioita limittäin. Palkästään yhden taidon kertaaminen antaa illuusion, että nyt osaan. Kun sitten askelkuvio tulee eteen tosi tilanteessa, se  ei sujukaan. Tässäkin oppiminen on tehokkaampaa kun se tulee vaikeammassa asiayhteydessä.

Matematiikan opiskelussa limittäinen samankaltaisten asioiden opiskelu verrattuna peräkkäiseen opiskeluun paransi koetuloksia 25%, kun koe oli heti seuraavana päivänä, mutta peräti 76%, kun koe oli kuukauden kuluttua.

Opiskelijan kannattaa lukea tenttiin mieluummin kolmea kirjaa limittäin, vaikka 3 tuntia kerrallaan, kuin kukin kirja kerralla loppuun ja sitten siirtyä toiseen kirjaan. Mehän kaikki olemme opiskelijoita koko elämämme.

Luetun kertaaminen alleviivaamalla on saanut tutkimuksissa vaatimattoman menetelmän arvion kun taas testaavat, muistikorttityyppiset menetelmät, olivat parhaita. Parhaaksi tuli limittävä (interleaved praxis) menetelmä, jossa opiskeltu asia testattiin digitaalisilla muistikorteilla (flash cards) tai tavanomaisin menetelmin.