Kirjoitettu

Tiedostamaton oppiminen

DNA rihmasto

Tiedostamaton oppiminen.

Kaada oppi selkärankaasi.

Aivot on tärkein elimemme. Kaikki muut voidaan vaihtaa, mutta aivoja ei. Menestymisesi seuraelämässä, työelämässä ja opiskelussa riippuu aivoistasi. Toiminnoistamme suurin osa on aivojemme tiedostamattoman osan ohjaamaa.

Suurin virhe opiskelussa on työntää aivojesi tietoinen osa täyteen yksityiskohtia antamatta aivojesi tiedostamattomalle osalle aikaa työstää opittavaa. Käytät paljon aikaa mekaanisesti lapioimalla tietoa sisään ilman, että ehtisit todella pohtia sen merkitystä ja sisältöä.

Lapiomies pieni

Kaada oppi selkärankaasi antamalla sille aikaa.

Tietoisuus.

Oletko tietoinen olento? Vai oletko tiedostamaton algoritmi, joka kuvittelee olevansa täysin tietoinen?

Koostumme sadasta miljardista solusta, joilla ei ole tietoisuutta. Kun ne laitetaan yhteen syntyy tietoisuus. Miksi? Mitä tietoisuus on?

Kehosta ei löydy kohtaa, jossa tietoisuus on.

Algoritmi.

Algoritmi

Elämä maapallolle on syntynyt solussa olevana algoritmina. Useimmilla eliöillä ei ole tietoisuutta itsestään. Ne toimivat algoritminsa mukaan. Kun tietty ärsyke ylittää kynnyksen, laukeaa algoritmin mukainen toiminta.

Aikojen kuluessa algoritmeihin on tullut mutaatioita. Joidenkin eliöiden aivot ovat kasvaneet. Niille on syntynyt tunnealueita ja päättelykykyä. Algoritmit ovat näillä monimutkaistuneet. Toiminnan laukeaminen on tullut riippuvaiseksi myös eliön yksilöllisistä tunteista tai tietojen prosessoinnista.

Tietoisuudesta.

Algoritmin mukainen toiminta näillä ei siis laukea pelkästään ulkoisista tekijöistä johtuen, vaan siihen vaikuttaa myös eliön yksilölliset kokemukset ja tiedon prosessointi.

Autonominen eli tiedostamaton hermosto.

Tiedostamattomaan hermostoomme tallentunut toiminto on salamannopeaa, koska se on valmiiksi ”kovakoodattu” hermoyhteyksiin. Hyvin opittu asia tallentuu tiedostamattomaan muistiimme. Kun olemme harjoitelleet hyvin, osaamme tehdä asioita sen kummemmin miettimättä. Kansan kielellä oppi on selkärangassamme. Osaamme ajaa pyörällä, uida, ajaa autoa, tanssia jne. miettimättä mitä teemme. Kun olemme oppineet vieraan kielen hyvin, osaamme käyttää sitä ajattelematta, miten lause rakennetaan. Kielet ovat kuin käyttöjärjestelmiä, jotka vain ladataan jostain ja sitten käytetään samoin kuin taito ajaa polkupyörää.

 

Toiminnastamme yli 90% on tiedostamattoman hermoston ohjaamaa ja vain murto-osa on tietoista.

Tiedostamattomat ennakkoluulot.

Ennakkoluulomme ovat vanhoja tiedostamattomia malleja, jotka ohjaavat toimintaamme, vaikka joistakin niistä olisi järkevää sanoutua irti. Ennakkoluulot olivat tärkeitä, kun piti nopeasti päättää onko joku ihminen tai eläin tai jopa kasvi vaarallinen. Ennakkoluulo voi myös olla tuhoisa, jos sanomme itsellemme ”en opi tätä ikinä”. Silloin emme enää opikaan. Tai, jos sanomme ”mikään ei onnistu”. Minkä kerrot itsellesi, se myös toteutuu.

Ennakkoluulot ovat usein väärässä. Siksi meidän tulee päivittää niitä mielessämme. Päivittäminen tapahtuu usein, kun ajatuksemme harhailee sinne tänne. On tyypillistä, että puhumme äänettömästi itsellemme pohtiessamme jotain monimutkaista asiaa. Pikku lapset usein puhuvat itselleen ääneen. Sisäinen puhe valmistelee alitajuntaamme uusiin näkemyksiin.

Ahaa-elämys.

lamppu

 

Ahaa elämys on taas tyypillinen esimerkki, jossa tiedostamaton hermostomme on valmistellut asian ja palauttanut sen sitten takaisin tietoiseen osaan.

Intuitio.

Intuitio on jotain järjen ja vaiston välissä olevaa tietoa, jota emme tiedosta tietävämme. Se on siis alitajunnassamme olevaa tietoa, jota emme osanneet yksilöidä. Intuitio on välttämätöntä, kun monimutkainen asia pitää ratkaista nopeasti. Se ei ole valmis alitajuinen käyttäytymismalli. Se on tiedon prosessointia, joka tapahtuu pelkästään alitajunnassamme. Intuitiota ei tietysti synny tyhjiössä. Se tarvitsee tietoa raaka-aineekseen.

Merkitys.

Alitajuntamme valikoi jatkuvasti asiat, jotka ansaitsevat huomiomme. Jos haluamme opiskella jotain, on meidän valmisteltava ja motivoitava alitajuntaamme tiedostamaan opiskeltavan asian tärkeys tulevaisuudellemme. Keräilijä-metsästäjän aivomme eivät tunnista tärkeiksi kaikkia nykyajan asioita. Ne ovat keskittyneet vaarojen välttelyyn tässä hetkessä eikä tulevaisuuden suunnitteluun. Alitajuntasi on kertynyt koko elämäsi aikana etkä voi muuttaa sitä kuin vaivalloisesti. On siis tärkeää, että motivoit itseäsi tekemään asioita sen sijaan, että hokisit, ”ei tästä tule mitään”.

Alitajunta.

Aivot toimivat edelleen kuten 100 000v. sitten.

Alitajunta sisältää minän puolustusjärjestelmän varautumalla ensisijassa negatiivisiin asioihin tässä ja nyt. Aivot pyrkivät varmistamaan oletetut asiat täyttämällä havaintojen aukot. Alitajuntasi muokkaa muistoja sopimaan paremmin tuttuihin yhteyksiin. Se rakentaa kokonaiskuvaa. Alitajunnan valtti on nopeus, jolla se toimii. Se pystyy käsittelemään paljon suurempia tietomääriä ja aistihavaintoja kuin tietoinen puoli aivoistasi.

Tauot.

Aina, kun opiskelemme uusia asioita, keräämme faktoja ja annamme niiden sitten prosessoitua alitajunnassamme. Tietoinen tajuntamme ei jaksa valmistella ratkaisua tai mielipidettä ilman, että jätämme ratkaisun valmistumaan tiedostamattomaan mieleemme.

Tutkimuksissa on todettu suureen määrään faktoja perustuvan päätöksenteon oleellisesti parantuvan, kun asia jätetään hautomaan alitajuntaamme. Siis niin, että teemme jotain aivan muuta välillä. Kun sitten tämän jälkeen palaamme asiaan, saamme paremman ratkaisun kuin, jos olisimme intensiivisesti pohtineet asiaa ilman keskeytyksiä.

Tutkijat toteavat, että suuri osa monimutkaista hahmottamista vaativista malleista ja päätöksistä on liian vaikeita ratkaista aivojemme tietoisessa osassa. Aivojemme työmuisti linkittää tiedostamattamme faktoja muihin tietoihin. Se valmistelee aina kokonaiskuvaa mihin oppimamme detaljit sopivat. Hyvä esimerkki on taidesuuntauksen päätteleminen maalausta katsomalla. Tietoinen yksityiskohtien prosessointi vie loputtomasti aikaa. Alitajunta taas osaa sekunnin murto-osassa kertoa tyylisuunnan, jos tunnemme taidetta.

Ajattelu on pohdintaa, ajatusten harhailua, unelmointia, sisäistä puhetta alitajunnalle, joka valmistelee kokonaiskuvaa, toimintamalleja ja päätöksiä.

Käytä hyväksesi aivojesi tiedostamatonta tiedonkäsittelyä. Anna aivoillesi aikaa ja pidä taukoja.

Pida taukoja

Opiskele vain lyhyitä jaksoja kerrallaan yhtä asiaa ja jätä se sitten kypsymään. Siirry toiseen asiaan tai tee jotain aivan muuta.

Hanki ”Tehokas opiskelu” e-kirja.

Tehokas opiskelu

 

 

 

 

 

 

 

 

 
Jaa tämä kavereille
Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *