Tiesitkö ?

Terveellinen ravinto, liikunta ja yöunet.

Me kaikki tiedämme, että terveellinen ravinto, liikunta ja riittävä yöuni ovat välttämättömiä terveyden ylläpitämiseksi. 

Emme kuitenkaan yleensä tiedä, mitä terveellinen ruoka täsmälleen on tai mitä liikuntaa pitäisi harrastaa ja kuinka usein. Vielä vähemmän tiedämme, miten hyvää yöunta voidaan lisätä. Mediassa on päivittäin useita artikkeleita näistä aiheista ja ne usein ovat epämääräisiä yleistyksiä tai kumoavat toinen toisensa.

Pitkäikäisyystutkimukset.

Tiesitkö, että pitkäikäisyysgeenien aktivointi on ollut kuuma aihe tutkijoiden piirissä jo useita vuosia. Tutkijat ovat julkaisseet tuhansia artikkeleita ja tutkimuksia aiheesta. 

Syy tähän on ollut tutkimusmenetelmien tarkentuminen niin, että solujen ja jopa DNA:han liittyviä toimintoja on pystytty tutkimaan reaaliajassa ja lähes atomitasolla. 

Nämä tutkimusmenetelmät ovat olleet lähinnä solu- ja mikrobiologien työkaluja. On pystytty selvittämään, mitkä geenit ja entsyymit aktivoituvat tiettyjen prosessien eri vaiheissa.

Pitkäikäisyysgeenit saavat kasvien lehdet kellastumaan ja siirtämään ravinteet juuriin. Ne saavat hyönteiset ja jotkut nisäkkäätkin horrostamaan kylmän tai kuivan kauden ajan. Ne saavat linnut ja jotkin kalalajit siirtymään jopa tuhansia kilometrejä suotuisimmille alueilla.

Ne saavat laihduttajat epäonnistumaan alentamalla elintoimintojen intensiteettiä ravinnon niukkuuden aikana. Ne saavat meidät ahmimaan kaloreita yli tarpeen – pahan päivän varalle.

Nobel palkinto autofagia.

Elimistön sopeutumiseen ja pitkäikäisyyteen liittyvistä aiheista jaettiin Nobel palkinnot 2016 ja 2017. 

2016 Nobel palkinto käsitteli ns. Autofagia ilmiötä. Se on kaikilla maapallon eliöillä toimiva ilmiö, joilla ne sopeutuvat ja karaistuvat kestämään ravinnon niukkuutta. Autofagia käynnistää sopeutumisen niukkaan energiatilanteeseen siirtämällä energian lähteeksi kehon rasvakudokset sokerin sijaan. Samalla energiaa aletaan ottamaan kehoon kertyneistä viallisista ja yli-ikäisistä soluista ja molekyyleistä. Näin elimistö puhdistuu molekyyleistä, jotka aiheuttavat ikääntymiselle tyypillisiä sairauksia. Tämä sopeutumistoiminto aktivoi Sirtuin pitkäikäisyysgeenejä, jotka sitten vahvistavat elintoimintoja. Tyypillinen esimerkki näistä sopeutumisreaktioista on kasvien ja hyönteistenkin horrostaminen talven yli.

Nobel palkinto sisäinen kello

2017 lääketieteen Nobel palkinto myönnettiin kolmelle tutkijalle heidän selvitettyään, miten aivojemme hypotalamuksessa oleva sisäinen kellomme jakaa aikatiedon kaikille soluillemme. Yllätys oli, että aivan kaikki solumme sopeuttavat toimintaansa vuorokauden ajan mukaan. 

Siksi tutkijat kehottivat meitä kaikkia noudattamaan auringon, kuun ja maan pyörimisen tuloksena syntynyttä vuodenaika- ja vuorokausirytmiä, johon olemme sopeutuneet miljoonien vuosien kuluessa. Monissa tutkimuksissa onkin havaittu ravinnon aktivoivan geenejä ja hormoneja eri tavalla päivällä kuin yöllä.

Eläinkokeet. 

Soveltamalla näiden tutkimusten tuomaa tietoa tutkijat ovat tehneet satoja eläinkokeita ja onnistuneet kasvattamaan koe-eläinten elinikää kymmeniä, jopa satoja prosentteja. Noudattamalla evoluution määräämää rytmiä ja siedättämällä ajoittaiseen ravintopulaan on koe-eläimet saatu elämään pitempään ja pysymään terveempänä.

Tutkijat ovat onnistuneet nuorentamaan kantasoluja ns. Yamanaka tekijöillä. Sittemmin he ovat onnistuneet manipuloimaan DNA:amme olevia geenejä leikkaamalla osia pois ja jopa väliaikaisesti sulkemalla niitä.

Ravinnon sulattaminen.

Tiesitkö, että nauttimasi ateria työllistää elimistöäsi 8-12 tuntia ravinnon määrästä ja laadusta riippuen. Vasta tuon ajankohdan jälkeen elimistösi pääsee lepoon ja voi keskittyä huoltotoimenpiteisiin, kierrättämään viallisia soluja sekä käyttämään kertyneitä rasvavarastoja. 

Nobelisti Yoshinori Ohsumin mukaan elämän tulee olla kasvun ja levon tasapainoa. Sen saavuttaminen on mahdollista vain, kun yöpaasto on 16 tunnin luokkaa tai mieluummin enemmänkin.

Pätkäpaastot.

Tiesitkö, että 16-20 tunnin pätkäpaastot rytmittävät elintoimintojasi ja mahdollistavat autofagiatoiminnon, joka puhdistaa elimistöstäsi kierrättämällä viallisia soluja ja molekyylejä uusiokäyttöön. Autofagia aktivoi pitkäikäisyysgeenejä ja siedättää elimistöäsi kestämään niukan ravinnon aikoja.

Ihminen ja itse asiassa kaikki eliöt ovat joutuneet sopeutumaan ravinnon niukkuuteen evoluutiossa, siksi meille olisi luonteenomaista paastota tavalla, johon lajimme on evoluution aikana sopeutunut.

Aterian ajoitus. 

Tiesitkö, että päivällä syöty ateria aktivoi geenejä ja hormoneja eri tavalla kuin illalla syöty ateria ? Myöhään illalla syöty ateria kohtaa ongelmia, kun melatoniini ja insuliini eivät sovi toimimaan samanaikaisesti.

Toinen ongelma on havaittu tutkimuksissa, joissa syöpäkasvaimet näyttävät menestyvän paremmin, kun ruokailu tapahtuu illalla.  

Tämä on todettu useissa tutkimuksissa. Alkavat syöpäkasvaimet näyttävät tutkimusten mukaan saavan vähemmän sokeria päivällä syödystä ateriasta kuin illalla syödystä. Insuliinin huonomman toiminnan johdosta verenkiertoon jää illalla enemmän sokeria, joka on syöpäkasvainten pääasiallista ravintoa.

Prof Sinclairin ajoitus.

Tiesitkö, että maailman kuuluisin pitkäikäisyyden tutkija Harvard yliopiston professori David Sinclair sanoo. ”Tärkeämpää, kuin mitä syöt, on milloin syöt”?

Hän siis korostaa evoluution mukaisen rytmin merkitystä elintoiminnoillemme. Hän on tullut tuohon tulokseen edellä esittämieni tutkimustulosten johdosta.

Liikunta ja paasto.

Tiesitkö, että liikunta aivan tyhjällä vatsalla aktivoi pitkäikäisyysgeenejä ja vahvistaa elimistöäsi huomattavasti tehokkaammin, kun et ole syönyt viimeiseen 12 tuntiin? Syy tähän on se, että liikunta aktivoi autofagiaa ja pitkäikäisyysgeenejä samalla tavalla kuin paasto. 

Liikunnan yhdistäminen paastoon kumuloi kummankin karaisevia vaikutuksia.

Siedäty nälkään, rasitukseen ja lämpötilan vaihteluihin. 

Tiesitkö, että paaston ja liikunnan lisäksi, hikoilu saunassa tai vilu kylmässä suihkussa tai avannossa vahvistavat elimistöäsi kestämään fyysisiä stressitilanteita ja pitämään sinut terveenä käynnistämällä autofagian ja aktivoimalla pitkäikäisyysgeenejä?

Pitkäikäisyysgeenit ovat kaikilla maapallon eliöillä toimivia tekijöitä, jotka vahvistavat niitä selviytymään vaikeista ajoista ja siten auttamaan lajeja lisääntymään ja menestymään. 

Hanki kirjani Nuoruuskoodi.

Siinä on yli 1000 tieteellistä tutkimusviitettä ja varsinkin useita Nobel palkittuja tutkimuksia.

Facebook kommentteja kirjasta:

Hanki siis kirja verkkokaupasta tai myymälästä.