Siirry suoraan sisältöön

Tyouupumus

Yle uutisoi: ”Työterveyslaitoksen seurantatutkimusten mukaan joka neljäs suomalainen työntekijä oireilee tai kokee työuupumuksen uhkaa. Uupumus on yleistynyt myös nuorten vasta työuraansa aloittavien joukossa.”

Mikä osuus ravinnolla on? 

Yleinen käsitys on, että täysi vatsa saa myös aivomme toimimaan täysillä. Tukeva ruokailu saa olomme tuntumaan hyvältä ja näytämme terveiltä ja hyviltä. 

Todellisuudessa toimimme terävämmin tyhjällä kuin täydellä vatsalla. Luonnossa eläimet aktivoituvat etsimään ravintoa vasta kun nälkä kurnii. Varsinkin lihansyöjien aivot aktivoituvat kunnolla vasta saalistuksen alettua. Sama on todettu myös kasvissyöjillä.

Tutkimukset toteavat muistin ja keskittymiskyvyn paranevan pienessä nälässä. Tai oikeammin. Kylläinen olo saa meidät levolliseksi ja passiivisiksi.

Täysi vatsa heikentää myös henkistä työkykyä.

Nykyaikaisesta teollisesta ravinnosta saamme liikaa kaloreita, mutta emme juurikaan muita elimistömme tarvitsemia aineita.

Ravitsemuksemme on muuttunut viimeisen sadan vuoden aikana totaalisesti. Ravintomme on teollistunut ja yksipuolistunut. Myös luonnolliset ravintoaineet joudutaan kasvattamaan köyhtyneessä maaperässä, josta puuttuu suuri osa ravinteita ja lähes koko luonnon mikrobikanta. 

Ravinto vaikuttaa suolistomme mikrobeihin. Mikrobit taas vaikuttavat aivoihimme hormonien ja välittäjäaineiden kautta.

Geenitutkijat tietävät, mitkä geenit vaikuttavat aivoihimme ja mielialaamme. He tietävät myös mitä ravinteita nämä geenit tarvitsevat aktivoituakseen.

Yksi suurimmista terveyshaitoista on yhteiskunnan riippuvuus jalostetuista elintarvikkeista. Nämä ruoat sisältävät runsaasti jauhoja, sokeria ja säilöntäaineita. Ne kouluttavat aivot kaipaamaan enemmän niitä ravintorikkaiden elintarvikkeiden, kuten hedelmien ja vihannesten, sijaan.

Rehellsyyden nimissä on syytä todeta, että riittävästi ravintoa koko maapallon väestölle ei voitaisi saada perinteisin menetelmin.

Ruokavalio voi johtaa väsymykseen, heikentyneeseen päätöksentekoon ja voi hidastaa reaktioaikaa. 

Huono ruokavalio voi pahentaa stressiä ja masennusta.

Monet syömämme jalostetut ruoat aiheuttavat riippuvuutta ja stimuloivat aivoissamme olevia dopamiinikeskuksia, jotka liittyvät nautintoon ja palkkioon.

Artikkelin sisältö.

Työuupumus. Mikä osuus ravinnolla on?

Pelkät kalorit eivät riitä.

Suoliston mikroobit.

Suoli-aivoakseli.

Geenit.

Tärkeimmät ravinnon molekyylit geenien kannalta.

Ravinnossa tapahtunut muutos.

Tekoälyn yhteenveto.

Kirja.

Yle uutisoi: ”Työterveyslaitoksen seurantatutkimusten mukaan joka neljäs suomalainen työntekijä oireilee tai kokee työuupumuksen uhkaa. Uupumus on yleistynyt myös nuorten vasta työuraansa aloittavien joukossa.” Mikä osuus ravinnolla on?  Yleinen käsitys on, että täysi vatsa saa myös aivomme toimimaan täysillä. Tukeva ruokailu saa olomme tuntumaan hyvältä ja näytämme terveiltä ja hyviltä.  Todellisuudessa toimimme terävämmin tyhjällä kuin täydellä…

Pelkät kalorit eivät riitä. 

Aterian pitää sisältää pelkkien kalorien lisäksi ravintoaineita suolistomme mikrobeille ja varsinkin geeneillemme, jotka eivät toimi ilman ravinnosta saatavia kemiallisia molekyylejä.

Me olemme biologisia robotteja, jotka toimivat kemiallisilla molekyyleillä. 

Auton moottori tarvitsee polttoainetta ja kipinän sytytystulpista. 

Ihminen tarvitsee kalorien lisäksi kipinän kaltaisia entsyymejä, jotka käynnistävät kehomme toimintoja. Entsyymien raaka-aineet saamme ravinnosta. Pelkät kalorit eivät anna tätä ”kipinää”.

Ravintomme vitamiineja, hivenaineita ja monia muita molekyyleja tarvitaan geenien lukemiseen. Geenejämme ei koneistomme voi lukea ellei ravinnosta saatava kemiallinen molekyyli käynnistä geeniä lukevaa prosessia.

Ravinnon molekyylit avaavat käyttöoppaan oikean ohjeen kohdalta. 

Oppaan antaman ohjeen avulla geenimme aktivoituvat valmistamaan solussa molekyylejä, joita elintoimintomme tarvitsevat. Molekyylin valmistamiseen tarvitaan aminohappoja, joita ravinnostamme pitää löytyä.

Ravinnosta puuttuvan molekyylin vuoksi geeni ei ehkä aktivoidu. Tai, geeni aktivoitui, muttei pysty solussaan tuottamaan tarpeeksi tarvittavaa proteiinia. Näin geenin toiminta jää vajaaksi raaka-aineen puutteen vuoksi.

Tästä tietysti aiheutuu ongelmia aivoissa, kun aivoille ja hermostolle tärkeitä välittäjäaineita puuttuu. 

Suoliston mikroobit.

Suolistossamme on miljardeja mikroobeja. Ne osallistuvat ravintomme sulattamiseen ja tuottavat elimistömme toiminnalle välttämättömiä hormoneja, entsyymejä ja muita molekyylejä, joita ilman emme voi enää elää.

Elimet

Suolistomme mikrobeilla on kullakin oma DNA. Suolistomme DNA on kymmenen kertaa laajempi kuin kaikkien muiden solujemme DNA yhteensä.

Suolistomme mikroobit käyttävät ravinnokseen lähinnä kasveista saamiamme hiilihydraatteja. Varsinkin kuituja, joita olemme saaneet runsaasti pitkän evoluution historiamme aikana. 

Näiden ravinteiden saaminen ei teollisesti valmistetussa ravinnossamme ole enää turvattu. Kuidut haittaavat purutuntumaa ja heikentävät makua. Siksi ne poistetaan. Kovassa kuumuudessa ja paineessa valmistetuissa eineksissä säilyvyyttä on lisätty tuhoamalla kaikki entsyymit.

Muuttunut bakteerikanta ei enää välttämättä toimi kuten ennen. Hormonien ja entsyymien toiminta muuttuu eivätkä geenimme enää toimi kuten niiden on alunperin ollut tarkoitus toimia. 

USA:n National Library of Medicine  julkaisemassa tutkimuksessa sanotaan: ”Suolistomme mikrobit ovat helposti manipuloitavissa prebioottien, probioottien, antibioottien ja teollisen ravinnon aiheuttamana.

Kykymme vastustaa ravintoaineita, jotka sisältävät runsaasti sokeria ja rasvaa ovat muodostuneet ongelmaksi yltäkylläisyydessä eläville ihmisille. Näistä epäterveistä ruokailutavoista johtuvat terveysongelmamme kuten ylipaino, uniapnea, sydän- ja verisuonisairaudet, samoin kuin useimmat syöpäsairaudet.

Suoli-aivoalkseli.

Suolistomme ja aivomme ovat fyysisesti yhteydessä toisiinsa ja ne kaksi pystyvät lähettämään viestejä toisilleen. Vaikka suolisto pystyy vaikuttamaan emotionaaliseen käyttäytymiseen aivoissa, myös aivot voivat muuttaa suolistossa elävien bakteerien koko kantaa.

Suoliston terveys on tutkimuksissa yhdistetty keskushermostomme toimintaan. Suolistomme välittämät hormonit, hermoston välittäjäaineet ja immuunipuolustuksen molekyylit lähettävät signaaleja aivoille joko suoraan tai autonomisen hermostomme kautta. 

Autonominen hermosto, hypotalamus-aivolisäke-lisämunuainen (HPA) -akseli toimii suolistomme kanssa.  Se säätelee ravinnosta saatavien kemiallisten aineiden kanssa elimistömme toimintoja.

American Psychological Associationin mukaan suolistobakteerit tuottavat joukon neurokemikaaleja. Niitä aivot käyttävät fysiologisten ja henkisten prosessien, mukaan lukien mielialan, säätelyyn. Uskotaan, että 95 prosenttia kehon serotoniinista on suolistobakteerien tuottamaa. 

Stressin uskotaan tukahduttavan näitä hyödyllisiä suoliston bakteereja.

Huonot ruokavalinnat voivat vaikuttaa mielenterveyteen aiheuttamalla tulehdusta, häiritsemällä suoli-aivoakselia ja vaikuttamalla välittäjäaineiden tasapainoon aivoissa. 

On kuitenkin tärkeää tunnustaa, että mielenterveysongelmat ovat monimutkaisia ​​ja monitekijäisiä, ja stressillä, genetiikalla, aivokemialla, elämänkokemuksella ja traumalla on myös merkittävä rooli.

Geenit.

Geenimme toimivat ravinnosta saamiemme molekyylien aktivoimina.

Useimpien geenien tehtävänä on tuottaa elimistömme tarvitsemia proteiineja.

Valmistusohjeen solu saa geenin lähettämästä RNA pätkästä. Se on siis valmistusohje.

Tärkeimmät ravinnon molekyylit geenien kannalta.

Folaatti (B9-vitamiini): Vihreistä lehtivihanneksista, palkokasveista ja kokojyvistä löytyvä folaatti on tärkeä osa aineenvaihdunnan reittiä. Se tarjoaa ns. metyyliryhmiä erilaisiin biologisiin prosesseihin kuten DNA:n lukemiseen.

B12-vitamiini (kobalamiini): Löytyy eläintuotteista, kuten lihasta, kalasta, maitotuotteista ja munista. B12-vitamiini on folaatin lisäksi toinen olennainen osa aineenvaihdunnan toiminnassa.

B6-vitamiini (pyridoksiini): Sitä esiintyy useissa elintarvikkeissa, mukaan lukien siipikarjassa, kalassa, perunassa ja tietyissä hedelmissä. B6-vitamiini myös säätelee aineenvaihduntaan liittyvien geenien ohjailua.

Koliini: Esiintyy elintarvikkeissa, kuten munissa, kalassa ja soijapavuissa, koliini on betaiinin (TMG) esiaste. 

Metioniini: Löytyy eläinproteiineista ja joistakin kasviperäisistä lähteistä, kuten pähkinöistä ja siemenistä. 

Ilman näitä ravintoaineita geeniemme toiminta häiriintyy vakavasti. 

Ravinnossa tapahtunut muutos.

Ajattele miten paljon ravintomme on muuttunut vain 50 vuodessa. 

Tiedämme varmasti, että suolistomme mikrobit tarvitsevat ravintoa, johon ne ovat evoluution saatossa tottuneet. Tiedämme myös varmasti, että suoliston mikrobien tuottamat välittäjäaineet vaikuttavat mielialaamme. 

Työmme on muuttunut viimeisten kymmenien vuosien kuluessa kevyemmäksi ja monipuolisemmaksi, tosin fyysisyyden kustannuksella. Olisikin mietittävä, mikä osuus työhyvinvoinnissa on ravintomme muuttuminen ns. ultraprosessoiduksi.

Henkinen kuntomme ja mielialamme saattaa olla enemmän riippuvainen ravinnosta, kaupunkimaisesta elämänmuodostamme ja median aiheuttamista paineista yksilöille kuin työoloistamme.

Tekoälyn yhteenveto stressin vaikutuksesta suoliston mikroobeihin.

Stressi voi vaikuttaa haitallisesti suolistobakteereihin. Suoliston mikrobiomi, joka on mikro-organismien yhteisö ihmisen ruoansulatuskanavassa, säätelee tärkeitä kehon toimintoja, kuten ruoansulatusta, immuunijärjestelmää ja mielenterveyttä. 

Stressi voi häiritä suoliston mikrobiomin herkkää tasapainoa ja johtaa muutoksiin suolistobakteerien koostumuksessa ja monimuotoisuudessa.

Tutkimukset osoittavat, että stressi voi muuttaa suoliston mikrobiomia lisäämällä haitallisten bakteerien määrää ja vähentämällä hyödyllisten bakteerien määrää. Tämä häiriö voi johtaa terveysongelmiin, kuten ruoansulatushäiriöt, tulehdukset ja immuunijärjestelmän toimintahäiriöt.

Yksi tapa, jolla stressi vaikuttaa suoliston mikrobiomiin, on aktivoida hypotalamus-aivolisäke-lisämunuaisakseli (HPA-akseli), joka on kehon ragointijärjestelmä. HPA-akselin aktivointi johtaa stressihormonien, kuten kortisolin, vapautumiseen, mikä voi muuttaa suoliston ympäristöä ja vaikuttaa suolistobakteerien kasvuun ja selviytymiseen.

Lisäksi stressi voi vaikuttaa suolistobakteereihin epäsuorasti vaikuttamalla ruokailutottumuksiin. Stressaavat tilanteet voivat johtaa muutoksiin syömistottumuksissa, kuten ylensyönnissä tai aterioiden väliin jättämisessä, mikä voi muuttaa suolistobakteerien koostumusta.

Tämä tekoäly on lukenut lähes kaikki maailman yliopistojen tutkimukset ja tieteelliset artikkelit. Se myös ymmärtää kaikkia maailman kieliä.

Se osaa tehdä niistä selkeän yhteenvedon.

Kirjassani käsittelen näitä asioita tarkemmin. 

Hanki kirjani NUORUUSKOODI. Kirja ei sisällä mielipiteitä eikä ympäripyöreitä yleistyksiä. 

Kaikki perustuu yli pariinkymmeneen Nobel palkittuun tutkimukseen: 

Lisäksi kirjassa on yli 1000 viitettä julkisiin tutkimuksiin.  

Hanki siis kirja verkkokaupasta tai myymälästä.

Adlibris.com, suomalainen.com, akateeminen.com, booky.fi, prisma.com, cdon.com.  

Facebookissa Eija sanoo näin. Tämä kirja pitäisi ottaa oppikirjaksi opetussuunnitelmaan. 

Liisa sanoo FB:ssä. Tämä on valtavan hyvä kirja.

Tuulikki sanoo. Kannattaa tutustua ja lukea. Ei koskaan ole liian myöhäistä.

Marko sanoo: Mitä surkeammat geenit, sitä tärkeämpää on noudattaa terveellisiä elämäntapoja. Vaikuttaa suoraan elämän laatuun ja pituuteen.

Ulla sanoo: selkeän asiantuntevasti kirjoitettu. Mielenkiintoinen kirja. Suosittelen lukemaan.

Liisa sanoo: Erittäin hyvin jäsennelty kirja. Geenit eivät merkitse vääjäämätöntä sairastumista. On uusia keinoja ylläpitää terveyttä. Kannattaa tutustua.

Kirsti sanoo: Niin erilainen ja mietittävää.

Frederico sanoo: Erittäin hyvä kirja.

Pilli sanoo: hyvää oppia kaikille.

Anu sanoo: Asiallista tutkimuksiin perustuvaa tietoa. Todella kattava tietopaketti.

Timo sanoo: Luettu kirja ja suosittelen tutustumaan.

Jaa muillekin

Vastaa