Kirjoitettu

Tietoisuuden tasot

Tietoisuuden tasot

Ymmärrä tietoisuuden tasot ja opi helpommin.

Tietojen ja taitojen oppiminen tapahtuu kolmella eri tietoisuuden tasolla:

  • Tietoinen
  • Puolitietoinen unelmointi
  • Tiedostamaton alitajunta, vaisto

Eläimet toimivat salamannopeasti vaiston varassa, mutta käyttäytyvät aina samoin samankaltaisissa tilanteissa. Alitajunta on eläimillä vallitseva tietoisuuden taso. Uuden toimintatavan löytäminen edellyttää tietoista ajattelua.

Lähestyt arkaa hevosta ja otat maasta jotain ja olet pistävinäsi sen suuhusi. Hevosen alitajunta olettaa sinunkin olevan kasvissyöjä etkä siis ole vaarallinen.

Hevonen

Vaistomaiset tai tiedostamattomat päätökset ovat nopeita, tietoisesti tehdyt ovat hitaita. Emme useinkaan voi muistaa tai oppia jotakin ilman tietoista tahtoa ja ajattelua. Opitut TAIDOT menevät sitten automaattiselle, ei-tietoiselle tasolle. Osaat opiskelemaasi vierasta kieltä vasta kun se on siirtynyt aivojesi alitajuiselle tasolle. Opitut TIEDOT sitävastoin jäävät tietoisuuteesi muokkaamaan maailmankuvaasi.

Evolutio on kehittänyt ensin alitajuisen eli vaistomaisen toiminnan ja sitten myöhemmin tietoisen toiminnan. Tiedostamaton, alitajunta on nopea, mutta aina samanlainen. Tiedostettu toiminta on harkittua ja tahtoon perustuvaa toimintaa, joka sopeutuu kulloiseenkin tilanteeseen. Hyväksi havaittu toimintamalli muuttuu tiedostamattomaksi, koska siten minimoidaan toiminnan vaativaa tiedon prosessointia ja säästetään aikaa. Tietoisuuden tasot ovat siis hyödyllisiä arkielämässämme.

Ajattele jalkapalloilijaa, joka näkee joukkuetoverin potkaisevan palloa hänen suuntaansa. Hän laskee pallon lähtönopeuden, suunnan suhteessa pelikenttään ja nousukulman. Laskettuaan pallon lakipisteen hän tietää mihin pallo laskeutuu. Sitten hän laskee, milloin pitää lähteä liikkeelle ja millä nopeudella. Pian hän huomaa vastustajankin lähtevän samaan suuntaan ja päättääkin potkaista pallon suoraan ilmasta saksipotkulla 1,5 metrin korkeudelta. Hänen pitää vielä vauhdissa kääntyä selkä maaliin päin, ponkaista ilmaan kääntäen pään alaspäin ja jalat ylöspäin ja potkaista palloa taaksepäin tietyllä hetkellä oikean jalan jalkapöydällä. Jalka pitää vielä suunnata niin, että osuessaan palloon se lähettää pallon suuntaan, jossa maalin vapaa yläkulma on.

Tämä voi onnistua vain, jos pelaaja on harjoitellut tätä satoja kertoja ja toiminto on automatisoitunut. Pelaajan alitajunta laukaisee koko toimintaketjun. Tietoisella tasolla ei toiminto onnistu. Uskomme shakin pelaajan laskevan pelitianteiden siirtoja etukäteen. Tutkimusten mukaan mestaritason pelaajilla on alitajuntaan tallentuneita toimintamalleja, samoin kuin jalkapalloilijoilla tai muilla urheilijoilla. Shakin pelaaja tunnistaa pelitilanteen, joka laukaisee hänen mielessään vaihtoehtoisia toimintamalleja.

Liikunta parantaa muistia

Yli puolet toiminnoistamme tapahtuu tiedostamattomalla tasolla. Tätä tasoa voisi kutsua autopilootiksi, joka ohjaa toimintoja tiedostamattomasti. Eläinten kouluttaminen tiettyihin tehtäviin tai temppuihin on tiedostamattomien toimintamallien luomista eläimen aivoihin.

Tutkijoiden mukaan tiedostamaton aivojemme osa käsittelee tunteita ja aistihavaintoja. Se laukaisee käyttäytymismalleja ulkoisen ärsykkeen perusteella. Tietoinen osa aivoissa on tyypillinen lähinnä ihmisellä, mutta ihmisenkin aivotoiminnasta vain 50% on tietoista.

Tietoinen taso

Ajatusten harhailu ja uneksiminen

Automaattinen alitajunta

Uusien asioiden oppiminen vaatii tietoista päätöstä opiskella, mutta myös avointa mieltä. Vaistomaisiksi muuttuneet vanhat opit estävät uusien, luovien ratkaisujen löytämistä ja omaksumista. Tapa uneksia helpottaa ja vapauttaa aivot uusien ratkaisujen hahmottamiseen. Luovat ja älykkäät henkilöt uneksivat enemmän kuin vähemmän luovat. Lue lisää “Unelmointi on tehokasta” blogistani.

Ajatusten harhailu liitetään usein keskittymiskyvyn puutteeseen jopa ADHD:hen. Se voi kuitenkin myös olla merkki siitä, että ymmärsit minuutissa sen mihin muut tarvitsivat 5 minuuttia. Loput 4 minuuttia kulutit siis ajatusten harhailuun tai unelmointiin.

Jos haluat kehittää luovuuttasi, järjestä itsellesi joutoaikaa. Aikaa, jossa ei ole mitään sisältöä. Istut nojatuolissa, makaat sohvalla tai sängyllä ja annat ajatustesi harhailla. Ajatuksesi alkavat pyöriä viimeaikaisten tai tärkeiden tapahtumien ympärillä. Mitä enemmän luovuutta sinulla on, sitä enemmän uusia ajatuksia päässäsi pyörii ajatusten harhaillessa unelmissa. ”Hajamielisen professorin”  ajatukset harhailevat tosi elämän rajamailla hakemassa uusia näkökulmia vanhoihin ajatuksiin, jotka eivät ole vieneet häntä tutkimuksissa eteenpäin.

Hajamielinen

Tätä unen ja valveillaolon välimuotoa voidaan käyttää hyväksi ja ohjata haluttuun suuntaan ja toivottuun aihepiiriin. Tieteessä tunnetaan myös ilmiö, joka mahdollistaa oppimisen unen aikana. Tai paremminkin opiskellun asian ”kypsymisen” unen aikana.

Oppimista koskevissa tutkimuksissa on havaittu oppimisen tehostuvan, kun välillä vaihdetaan aihetta ja annetaan aivojen rauhassa työstää opeteltua asiaa. Tämä on ns. ”interleaved practice studying”.

Deszo Nemeth, psykologi (University of Szeged) Unkarissa, selittää, että unen aikana hippokampuksen työmuistista muistoja siirtyy otsalohkon pintakerroksiin, jossa ne järjestyvät pysyvämmiksi pitkäkestoisiksi muistoiksi. Tämä järjestyminen tarkoittaa muistojen linkittymistä muihin samankaltaisiin tai siihen liittyviin muistoihin.

Aivot

Varjopuoli ajatusten harhailussa on tietenkin keskittymiskyvyn herpaantuminen, jos käsillä oleva tehtävä ei jaksa kiinnostaa. On rasittavaa opiskella tai tehdä työtä, joka ei jaksa kiinnostaa. Toisaalta harvalla meistä on mahdollista tehdä vain kiinnostavia asioita. Kaikkeen työhön ja opiskeluun kuuluu puulta maistuvaa rutiinia.

Lue lisää tehokkaasta oppimisesta.

Tehokas opiskelu

 
Jaa tämä kavereille
Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *