Siirry suoraan sisältöön

Unelmointi on tehokasta

NEWSCIENTIST lehden julkaiseman artikkelin mukaan aivoissamme on kaksiosainen tietoisuuden taso.

Toinen keskittyy työhön, toinen valvoo ympäristöä sekä järjestelee muistoja jne. Tuo toinen, unelmointi, on yhtä tärkeä kuin tuo toinenkin.

Tietoisuuden taustataso on aktiivinen kun unelmoimme. Luonto on kehittänyt tajunnan taustatason hyvin vahvaksi, ikään kuin tietokoneen näytön säästäjäksi.. Suurimman osan ajastamme meitä ohjaa tuo taustataso, unelmointi,  joka valvoo ympäristöä ja järjestelee muistoja ja kokemuksia. Nyt on havaittu, että tuo taustasysteemi vastaa luovuudestamme ja tulevaisuuden unelmistamme. Unelmissamme valmistelemme ja järjestelemme kokemuksiamme ja tunteitamme. Jäsenalue alkaa tästä.

Unelmointia käsitellään englannin kielisessä kirjallisuudessa termeillä ”lucid dreaming” tai ”lucid meditation”. Lucid meditation on enemmän tietoista kuin pelkkä ajatusten harhailu. Siinä ajatukset eivät lentele ihan vapaasti, vaan pysyvät esimerkiksi tulevaisuuden mahdollisuuksien kuvittelussa tai jonkun juuri opitun asian työstämisessä. Unelmoivassa tietoisuuden tasossa irtaannutaan tästä hetkestä ja ollaan luovien ajatusten maailmassa.

Unelmoinnin avulla löydät uusia mahdollisuuksia, joita et muuten näe, sanotaan www.hidastaelamaa.fi sivustolla. Unelmoitaessa arkirealismi ei rajaa ajatuksiasi ja uusia mahdollisuuksia ilmaantuu. Työelämässä ryhmätyöskentelyssä usein käytetty ”brain storming” tuo uusia ajatuksia ryhmän jatkojalostettavaksi. Unelmoitaessa löytyvä uusi mahdollisuus tulisi normaalissa arkielämässä tyrmätyksi toteuttamiskelvottomana, mutta unelmissa se jatkaa kytemistään. Ehkä sitten eräänä päivänä ratkaisu löytyy.

Kun opiskelija unelmoi tulevasta ammatista, hän motivoituu opiskelemaan tehokkaammin.

Illinoisin yliopiston Karl Spuznar sanoo, että kun opiskelu keskeytetään usein luettua koskevilla harjoituksilla, saatiin parempia tuloksia. Ei siis jatkettu eteenpäin uusiin asioihin, vaan jäätiin juuri opittua asiaa työstämään. Aikaa kului enemmän, mutta kertaamista tarvittiin vähemmän.

Jonathan Smallwood York´in yliopistosta on huomannut, että ne jotka uneksivat tulevaisuudesta menneisyyden vatvomisen sijaan olivat motivoituneempia selviytymään tulevaisuuden haasteista eivätkä vaipuneet epätoivoon.

Liian pitkä keskittymisen jakso johti kokeissa virheisiin Bostonin attention and learning laboratorion tutkimusten mukaan. Samoin kuin kestävyysjuoksussa voimat pitää jakaa oikein.

Cristian Olivers in Vrije University´stä havaitsi tulosten paranevan niillä henkilöillä, joita neuvottiin hellittämään hiukan.

Kun opiskelija unelmoi tulevasta ammatista, hän motivoituu opiskelemaan tehokkaammin. Muistimme toimii valikoivasti ja tallettaa pitkäkestoiseen muistiimme asioita, jotka tuntuvat tallentamisen arvoisilta. Se siirtää ”roskakoriin” asiat, jotka eivät tunnu tarpeellisilta. Ne jotka väittävät, että heillä on ”huono muisti” tai ”huono lukupää”, ovat lähes aina vain huonosti motivoituneita. Huono motivaatio saa ajatukset karkaamaan mielenkiintoisempiin maisemiin.

Yhteenveto

Harjoittele unelmointia . Newscientistin mukaan ne, joiden ajatukset harhailevat olivat tulevaisuuteen suuntautuneita ja pystyivät muistamaan opiskeltuja asioita paremmin.

Kehitä kykyäsi muistaa ja oppia.

Jaa muillekin