UNI JA MUISTI

Unen vaikutus muistiin

Unen vaikutus muistiin on yhtä suuri kuin alkoholin tai stressin.

Uni on välttämätöntä kaikille nisäkkäille. Unen aikana aivoihin virtaa selkäytimestä nestettä, joka huuhtelee aivoista päivän aikana kertyneet kuona-aineet.

Nykytutkimuksen ansiosta tiedetään, että beta-amyloid ja tau nimiset proteiinit kertyvät päivän aikana aivoihin. Ne alkavat tukkia hermosynapseja, varsinkin muistikeskuksessamme, hippokampuksessa. Pitkään jatkunut unen puute johtaa muistin heikkenemiseen ja lopulta Alzheimerin tautiin.

Evoluution aikana ihminen on nukkunut pimeän aikana, koska hänellä ei ole ollut hämäränäköä.

Ledvalo, TV:n ja tietokoneiden valo sotkee luontaista rytmiämme.

Keinovalo on sinisellä aallon pituudella. Se estää melatonini hormonin erittymistä mantelitumakkeesta aivoihin. Suun kautta nautittu malatonini ei tutkimusten mukaan juurikaan auta. Led valo siis alentaa energiatasojamme ja heikentää aivojen ja muistin toimintaa.

Muistaminen / oppiminen on:

  • Havainnointia
  • Muistiin painamista
  • Muistista noutamista

Liian vähäinen uni heikentää keskittymistä. Mikään muistamisen vaiheista ei suju kunnolla jos uni on jäänyt vähiin ja olet väsynyt.

Liian lyhyt tai katkonainen yöuni huonontaa muistamista, oivaltamista ja tiedon sekä taitojen oppimista niin opiskelussa kuin harrastuksissakin.

Opiskeluajankohdat
Opiskeluajankohdat

Vuorokausirytmiämme tahdistaa erityisesti valo-pimeärytmi ja melatoniinihormoni, jota erittyy pimeän aikaan. Aamupäivä ja ilta ovat yleensä ihmisen vireintä aikaa. Väsyneintä aikaa on sen sijaan kello 1−6 aamuyöllä. Iltapäivällä kello 13−16 ihmisen vireystaso laskee taas jonkin verran.

Kehossa tapahtuvien muutosten vuoksi unirytmi siirtyy murrosiässä luonnostaan yhdellä tai kahdella tunnilla eteenpäin. Syynä tähän arvioidaan olevan melatoniinihormoni. Sukupuolihormonin erityksen vuoksi melatoniinin eritys iltaisin siirtyy murrosiässä myöhäisemmäksi. Tästä syystä nuoret valvovat luonnostaan myöhempään kuin lapsena. Nuori tarvitsee kuitenkin 8−10 tuntia unta joka yö.

Helpquide.org toimii yhteistyössä Harvardin yliopiston kanssa ja julkaisee ilmaista materiaalia nuorten auttamiseksi. Alla olevat ajatukset ovat pääosin heidän julkaisuistaan poimittuja.

Jokainen unesta tinkimäsi tunti vaatii veronsa. Sinulla ei ole energiaa ja olet huonolla tuulella. Mielesi ja ajatuksesi eivät ole teräviä ja stressi saa vallan. Olet ärtynyt, sosiaaliset suhteesi kangertelevat. Reagoit asioihin hitaasti ja jopa virheellisesti. Teet vääriä arvioita ja koordinaatiokykysi pettää.

Unen laatu vaikuttaa suoraan valveilla olosi laatuun, tuottavuuteen, henkiseen tasapainoon, luovuuteen ja jopa painoosi.

Kun nukut aivosi tekevät biologista puhdistustyötä ja valmistavat sinut seuraavaa päivää varten.

Jos tämä työ jää kesken, on se pois seuraavan päivän energiastasi, mutta myös heikentää vastustuskykyäsi, altistaa sinua sydän- ja verisuonitaudeille. Se myös sekoittaa aineenvaihduntasi vaatimalla lisää energiaa esimerkiksi sokeripitoisista tuotteista. Univaje saa vatsalaukun tuottamaan greliini hormonia, joka ilmoittaa aivoille nälän tunteesta. Vastaavasti leptiini hormonin tasot laskevat, mistä johtuu, että et saa kylläisyyden tunnetta, vaikka olet syönyt paljon. Se taas johtaa lihoamiseen.

Liian vähälle jäänyt yöuni on väkisinkin pois seuraavan päivän energiastasi. Eihän akusta voi ottaa virtaa, jos sinne sitä ei ole ladattu.

US National Institute of Health on määritellyt unen tarpeen:

6-13 vuotiaille 9-11 tuntia

14-17 vuotiaille 8-10 tuntia

Nuorille aikuisille 7-9 tuntia

Aikuisille 7-9 tuntia

Ikääntyneille 7-8 tuntia

Joillain ihmisillä on geeni, joka sallii vain 6 tunnin yöunet. Tällainen geeni on vain 3%:lla meistä.

Mistä tiedän olenko nukkunut kunnolla ?

  • En herää ilman herätyskelloa
  • En jaksaisi nousta ylös aamulla
  • Olen väsynyt iltapäivällä
  • Nukahdan illalla TV:n eteen
  • Nukahdan illalla heti nukkumaan mentyäni
  • Olen surullinen ja epämotivoitunut
  • Stressi valtaa minut
  • Immuunipuolustukseni pettää ja sairastun influenssaan
  • Sydän tykyttää
  • Syntyy makean himo

Voit yrittää nukkua univajettasi viikonloppuisin. Vaikeutena on se, että unirytmisi saattaa häiriintyä ja kierre alkaa maanantaina uudelleen. Varmin tae nopealle ja hyvälle nukahtamiselle on sama rytmi joka päivälle.

Nukahtamisohjeita:

  • Älä lue tai katso TV:tä sängyssäsi
  • Vätä kahvia, suklaata ja makeita juomia illalla
  • Älä ota päiväunia
  • Älä käytä nukahduslääkkeitä säännöllisesti
  • Juo lämmintä maitoa ennen nukkumaan menoa. Maito sisältää tryptofania, joka on rauhoittava aine

Varsinkin syvän unen puute lisää aivoissa beta-amyloid proteiinin määrää ja näyttäisi olevan syyllinen pitkäaikaisen muistin heikkenemiseen ja Alzheimerin taudin puhkeamiseen.

Univaje lisää beta-amyloidin tasoja aivoissa ja lisää Alzheimerin taudin riskiä.

Jaa tämä kavereille
Share