Oppimis- ja muistitekniikat auttavat.
Valmistuin aikoinaan ekonomiksi pääsuuntauksenani IT ja Kannattavuuslaskenta. Olen asunut viidessä maassa. Kielen olen opetellut jo ennen maahan muuttoa, koska tehtävieni vuoksi ei ollut mahdollista alkaa opiskelua vasta muuton jälkeen. Intensiivikurssejakaan ei ollut aikaa käydä. Sen verran nopeatempoista liike-elämä on ollut.
Käytännössä elämä on ollut pelkkää opiskelua aina seitsemän vuotiaasta saakka. Kielten oppiminen ei ole ollut ollenkaan suurin haaste. Paljon vaikeampaa oli oppia uuteen elämäntapaan uudessa maassa, kulttuuriin, ihmisiin ja toimintaympäristöön.
Opetus Suomen kouluissa on ollut hyvää, mutta omatoiminen opiskelu ja oppiminen on tapahtunut huonoilla eväillä.
Vielä huonommilla eväillä on tapahtunut itsestään huolehtiminen. Terveyttä ei ole ollut aikaa miettiä. Paitsi joskus on tullut joku monivitamiinipilleri popsittua.
Käsillä tehtävästä työstä olemme siirtyneet aivotyöhön. Aivojen hyvinvointi ja henkisiin taitoihin valmentautuminen ovat edelleen liian vähällä huomiolla. Tehokkuusajattelu on meillä kaikilla enemmän suoritus- kuin tuloskeskeistä. Opiskelemme yömyöhään vaikka paljon parempia tuloksia saisimme opiskelemalla vähemmän, lyhyissä jaksoissa ja välillä huolehtimalla fyysisestä kunnostamme. Sosiaalisten kontaktien ja unen laiminlyöminen tuntuvat välttämättömiltä uhrauksilta, vaikka juuri ne johtavat heikompiin suorituksiin.
Viimeaikaisissa tutkimuksissa onkin havaittu aivojemme kunnon ja suorituskyvyn riippuvan fyysisestä kunnosta, unen riittävyydestä, ravinnosta sekä sosiaalisista taidoistamme.
Nyt tiedämme pätkäpaastojen, luonnollisen ravinnon, monipuolisen liikunnan ja kehon karaistumisen kuuma / kylmä altistuksilla olevan ilmaisia Nuoruuskoodeja, joilla voimme lisätä terveitä elinvuosiamme.
Yoshinori Ohsumin 2016 autofagiaa koskevan Nobel palkinnon jälkeen olen keskittynyt pitkäikäisyysgeenien aktivoimisen tutkimiseen. Varsinkin, miten pätkäpaastot ja liikunta sovitetaan yhteen. Tai miten optimaalisesti aktivoimme autofagiaa eli viallisten solujen kierrättämistä?
Seuraavana vuonna 2017 Jeffrey C. Hall, Michael Rosbash ja Michael W. Young saivat Nobel palkinnon biologisen kellon toimintaperiaatteiden selvittämisestä. He havaitsivat, että tuon kellon aikatieto välittyy kaikille soluillemme, eikä jää vain keskuskellon ja joidenkin elinten varaan. Se tarkoittaa, että kaikki solumme seuraavat ikiaikaista vuorokausirytmiä ja ajoittavat toimintansa sen mukaan. Tuo tieto tarkoittaa, että esimerkiksi jatkuva napostelu tai myöhään valvominen ovat ristiriidassa elämämme rytmin kanssa.
Onko sittenkin niin, että rytmimme ei edellytä tukevaa aamiaista? Tai onko niin, että myöhäinen illallinen on elimistöä enemmän rasittava kuin päivällinen alkuillasta?
Kalstajat ja metsästäjät tietävät villieläinten noudattavan tarkasti rytmiään, varsinkin aikusikäisenä.
Ehkä meidän ihmistenkin tulisi noudattaa luontaista rytmiä vaikka meillä onkin keinovalo ja digitaaliset työ- ja opiskeluvälineet.
Kirjoitan pääasiassa vain uusimmista tutkimustuloksista. Yritän siis aina tuoda jotain uudehkoa tietoa muistista ja oppimisesta.
Näillä videoilla opit helposti, miten voit oppia ja muistaa paremmin. Nopeammat lukutekniikat ja jo standardeiksi muodostuneet muistitekniikat auttavat selviytymään paremmin arjessa.
contact@oppimis-ja-muistitekniikat.fi
Mitä uutta?
Ei elämää ilman immuunipuolustusta. Ihminen, kuten muutkin eliöt, ovat vuosimiljoonien aikana kehittyneet selviytymään elinympäristössään, jossa on vilissyt bakteereja, viruksia, sienieliöitä, mikrobeja sekä kasvien tai muiden eliöiden puolustuksekseen kehittämiä myrkyllisiä molekyylejä.
Päiväunet ovat terveellisiä ja auttavat keskittymistä, muistamista, oppimista ja parantavat yleistä terveydentillaamme. Maailmanlaajuisesti kuuluisa Mayo Clinic summaa päiväunien etuja: Enemmän kuin 85 prosenttia nisäkkäistä nukkuu vuorokauden aikana useita lyhyitä jaksoja.
Miksi lihomme? Miksi on vaikeaa noudattaa ohjetta, pysy solakkana? Miksi laihduttaminen ei onnistu? Jason Fung. Näihin vastaa kanadalainen nefrologi Jason Fung, joka kohtasi päivittäin ylipainoisia potilaita ja pohti ratkaisua. Lopulta
Maapallon elämänmuodot ovat sopeutuneet jyrkkään yö-/päivärytmiin. Elämän rytmi. Auringon valo ja siitä riippuva fotosynteesi ovat olleet kaiken elämän energian lähteenä. Tästä energiasta on syntynyt maapallolle eliöstö ja ravintoketju, jonka perustana on
Yö- ja päivärytmi, uni, vuoden kierto ja kuun kierto. Kaikki elävät organismit ovat sopeutuneet uni-/ valverytmiin (sirkadiaaninen rytmi). Kaikki elintoiminnat hormonien ja geenien ohjaamina noudattavat tätä rytmiä. Päivällä kehoa käytetään.
Pätkäpaastot ja paastopätkät ovat vähitellen yleisin omaehtoinen terveyden edistämisen muoto. Laihtuminen on ehkä vielä pääasiallinen motiivi, mutta Yohshinori Ohsumin Nobel palkinnon 2016 myötä kehon puhdistaminen viallisista soluista on tulossa monelle
Liikunta on lääke. USA:n Pub Med Central´n julkistaman tutkimuksen mukaan fyysinen aktiviteetti ja kuntoilu, siis liikunta on lääke 35:n krooniseen sairauteen lihaskadosta diabetekseen, syöpä- sekä sydän- ja verisuonisairauksiin jne. Pysyäkseen
Kylmä karaisee periaatteella; Mikä ei tapa, se vahvistaa. Avantouimarit usein välttävät muita kiusaavat hankalat flunssat. Avantouinti haastaa ja karaisee immuunijärjestelmäämme saaden sen puolustamaan meitä ulkopuolisia terveysuhkia vastaan. Muutaman minuutin täysin
