Olen vapaa tiedetoimittaja ja eläkkeellä oleva yritysjohtaja. Olen koulutukseltani ekonomi ja ollut lähes koko työelämän ajan yritysjohtajana. Olen asunut ja työskennellyt viidessä eri Euroopan maassa. Silti kiinnostukseni ja harrastukseni on ollut tieteessä, (tietotekniikka, kosmologia, terveys, muisti ja oppiminen). Koulutus ja työhistoria.
Kirjoitan aiheista, joihin olen perehtynyt syvällisesti tutkimusten, kirjallisuuden ja raporttien kautta jo useita vuosia ja vuosikymmeniä. Yritän tuoda lukijalle selväkielisesti tietoa, jota ei ole riittävästi muualla saatavilla Suomen kielellä.
Tänä päivänä tunnemme kaukaisen avaruuden salat, mutta omat aivomme ja oman kehomme toiminta miljardeine mikrobeineen ovat vielä paljolti selittämättä.
Miten alle 2 kilon rasvakudos saattaa muistaa valtavan määrän asioita? Miten aivot osaavat järjestää muistomme? Miten aivot osaavat ryhmitellä tiedot niin, että niistä muodostuu laajempi ymmärrys? Miten aivot rakentavat mielikuvituksen ja luovuuden? Miten aivomme kommunikoivat mikrobiemme kanssa ja tuottavat mielentilaamme vaikuttavia hormoneja aina tarpeen mukaan.
Miksi jotkut eliöt elävät satoja, jopa tuhansia vuosia ja jotkut vain päiviä? Mikä ohjaa tätä prosessia? Miksi jotkut eläimet tai kasvit kykenevät uusimaan vioittuneet osansa. Miksi meiltä tämä kyky osittaisenakin hiipuu vähitellen iän karttuessa. Miten elämäntapamme ja ympäristömme vaikuttavat geeniemme ilmentymiseen, niin että lopulta elintapamme muokkaavat meitä enemmän kuin perityt geenimme.
Tekoäly tulee jatkossa suorittamaan lähes kaikki tietoa ja taitoa vaativat tehtävät. Miten meidän silloin käy?
Nuoruuskoodiin innostuin 2016 luettuani japanilaisen Yoshinori Ohsumin Nobel palkintotilaisuuden lehdistötiedotteen ja esitelmän. Sen jälkeen olen lukenut yli 100 kirjaa ja tuhansia tutkimuksia aiheeseen liittyen.
Autofagiahan toimii kaikilla maapallon eliöillä aina kun ravinnosta on niukkuutta. Se paitsi kierrättää vialliset solut ja molekyylit, myös käynnistää sopeutumisprosessin (hormeesi), jossa aktivoituu tapahtumaketjuja, joissa elimistö varautuu monin eri tavoin vaikeutuviin aikoihin. Ääriesimerkkinä talvihorrokseen vaipuminen, muutto suotuisammille alueille jne.
Valitettavasti autofagia- ja karaistumisilmiö ei nykyihmisellä enää aktivoidu, kun olemme tottuneet yltäkylläisyyteen ja poistaneet kaikki luonnolliset karaistumiseen johtavat tekijät.
Evoluutio ei ole sopeuttanut meitä yltäkylläisyyteen ja helppoon elämään, vaan selviytymään vaikeissa olosuhteissa.
Evoluution dynaaminen voima on sopeutumisessa (hormeesissa). Tämä voima aktivoituu vain haasteissa ja rasituksissa. Se passivoituu, kun haasteita ei ole. Kun ei ole nälkää ja fyysistä rasitusta kehomme kaikki puolustusjärjestelmät passivoituvat. Kun vielä istumme sisätiloissa, keinovaloissa näyttöruutuja tuijottamassa tuntikausia auringonlaskun jälkeen, miljoonien vuosien rytmimme rikkoutuu. Jokikiselle solullemme välittyy tieto vuorokauden ajasta keskuskellomme avulla. Käyttäytymisemme kuitenkin on täysin ristiriidassa tuon luonnollisen rytmin kanssa. Sillä on seurauksensa.
En ole koskaan urheillut tai harjoittanut kovin aktiivista kuntoilua. Nuoruuskoodiin aloin perehtyä vasta 69 vuotiaana. Sen jälkeen olen saanut fyysiset arvoni todella hyvään kuntoon.
First Beat yrityksen kolmeksi vuorokaudeksi kehoon asennetuilla antureilla tehdyssä tutkimuksessa 2020 sain arvot:
Polar Vantage urheilukellolla hapenottokyky Vo2max arvoni on 38
On kuitenkin huomattava, että fyysinen kunto ei todellisuudessa mittaa biologista elinikää, mutta kylläkin korreloi pitkäikäisyyteen[1].
Paras biologisen eliniän mittari on Steve Horvathin ns. Horvath clock. Se mittaa biologisen iän DNA:n metylaation muutoksista.
Kirjani Nuoruuskoodin mukaisilla elintavoilla on koehenkilöiden biologista ikää onnistuttu alentamaan kahdessa kuukaudessa yli kolme vuotta tri. Kara Fitzgeraldin tutkimuksessa.
Kirjoitan pääasiassa vain uusimmista tutkimustuloksista. Yritän siis aina tuoda jotain uudehkoa tietoa muistista ja oppimisesta.
Näillä videoilla opit helposti, miten voit oppia ja muistaa paremmin. Nopeammat lukutekniikat ja jo standardeiksi muodostuneet muistitekniikat auttavat selviytymään paremmin arjessa.
Mitä uutta?
Miten ravinto ohjelmoi geenejä ? Ihmiset yleensä ajattelevat ravintoa kaloreina tai makunautintona. Nykyisin kuitenkin tiedämme, että ravinto ”puhuu” geeneille ja ohjelmoi geenejämme. Geenimme tarvitsevat jatkuvasti suuren määrän biokemiallisia molekyylejä: rasvat,
Eliniän pidentämiseen on viime vuosina löytynyt useita menetelmiä aivan luonnonmukaisista kemiallisiin lisäaineisiin tai manipulaatioihin perustuviin. Mittaamisen menetelmätkin DNA:n markkereihin perustuvina ovat jo todella luotettavia. Mittaus ennen ja jälkeen testijakson kertoo
Häädä Zombi solut kehostasi. Ikääntymisen perussyynä pidetään yleisesti vioittuneiden tai yli-ikäisten solujen kertymistä elimistöön. Vapaassa luonnossa tämä ongelma korjaantuu kun vialliset solut säännöllisesti kierrätetään uusiokäyttöön. Tilapäinen ravinnon niukkuus ja fyysiset
Evoluutio Miljoonien vuosien evoluutiomme aikana ravintomme on vaihdellut eri vuodenaikoina. Kesällä vihanneksia ja hedelmiä, talvella juureksia ja kaikenlaista lihaproteiinia. Kesä oli yltäkylläisyyden aikaa. Talvi taas paljolti niukkuutta ja rasvavarastojen purkamista.
”Why we age and why we don´t have to”(Miksi ikäännymme vaikkei tarvitsisi). Tuo oli Harvardin yliopiston professori ja maailman 100 vaikutusvaltaisimman henkilön joukkoon nimetyn David Sinclairin kirjan nimi. Kirjoitin
Terveellinen ravinto, liikunta ja yöunet. Me kaikki tiedämme, että terveellinen ravinto, liikunta ja riittävä yöuni ovat välttämättömiä terveyden ylläpitämiseksi. Emme kuitenkaan yleensä tiedä, mitä terveellinen ruoka täsmälleen on tai mitä
Kirjoitin kirjan teille, jotka haluatte ikääntyä terveenä. Aluksi. Aloitin kirjoittaa kirjaa ”Nuoruuskoodi” luettuani 2016 lääketieteen Nobel palkitun Yoshinori Ohsumin lehdistötiedotteen ja Nobel esitelmän. Seuraavana vuonna vielä kolme tutkijaa sai Nobel
Syy ikääntymiseen ei varsinaisesti löydy DNA:n geeneistämme. Se löytyy jokaisen solumme sisällä toimivista Sirt tai Sirtuin entsyymeistä, joita yleisesti kutsutaan geeneiksi, vaikkeivät ne sijaitsekaan DNA:ssa. Harvardin professori, David Sinclair, julkaisi
opi uutta
