Koko elämä on oppimista.
Oppimis- ja muistitekniikat auttavat.
Taustaa.
Olen vapaa tiedetoimittaja ja eläkkeellä oleva yritysjohtaja. Olen asunut ja työskennellyt viidessä eri Euroopan maassa. Silti kiinnostukseni ja harrastukseni on ollut tieteessä, (tietotekniikka, kosmologia, terveys, muisti ja oppiminen).
Kirjoitan aiheista, joihin olen perehtynyt syvällisesti tutkimusten, kirjallisuuden ja raporttien kautta jo useita vuosia ja vuosikymmeniä. Yritän tuoda lukijalle selväkielisesti tietoa, jota ei ole riittävästi muualla saatavilla Suomen kielellä.
Oppiminen.
Käytännössä elämä on ollut pelkkää opiskelua aina seitsemän vuotiaasta saakka. Kielten oppiminen ei ole ollut ollenkaan suurin haaste. Paljon vaikeampaa oli oppia uuteen elämäntapaan uudessa maassa, kulttuuriin, ihmisiin ja toimintaympäristöön.
Opetus Suomen kouluissa on ollut hyvää, mutta omatoiminen opiskelu ja oppiminen on tapahtunut huonoilla eväillä.
Vielä huonommilla eväillä on tapahtunut itsestään huolehtiminen. Terveyttä ei ole ollut aikaa miettiä. Paitsi joskus on tullut joku monivitamiinipilleri popsittua.
Käsillä tehtävästä työstä olemme siirtyneet aivotyöhön. Aivojen hyvinvointi ja henkisiin taitoihin valmentautuminen ovat edelleen liian vähällä huomiolla. Tehokkuusajattelu on meillä kaikilla enemmän suoritus- kuin tuloskeskeistä. Opiskelemme yömyöhään vaikka paljon parempia tuloksia saisimme opiskelemalla vähemmän, lyhyissä jaksoissa ja välillä huolehtimalla fyysisestä kunnostamme. Sosiaalisten kontaktien ja unen laiminlyöminen tuntuvat välttämättömiltä uhrauksilta, vaikka juuri ne johtavat heikompiin suorituksiin.
Viimeaikaisissa tutkimuksissa onkin havaittu aivojemme kunnon ja suorituskyvyn riippuvan fyysisestä kunnosta, unen riittävyydestä, ravinnosta sekä sosiaalisista taidoistamme.
Nuoruuskoodi.
Nyt tiedämme pätkäpaastojen, luonnollisen ravinnon, monipuolisen liikunnan ja kehon karaistumisen kuuma / kylmä altistuksilla olevan ilmaisia Nuoruuskoodeja, joilla voimme lisätä terveitä elinvuosiamme.
Yoshinori Ohsumin 2016 autofagiaa koskevan Nobel palkinnon jälkeen olen keskittynyt pitkäikäisyysgeenien aktivoimisen tutkimiseen. Varsinkin, miten pätkäpaastot ja liikunta sovitetaan yhteen. Tai miten optimaalisesti aktivoimme autofagiaa eli viallisten solujen kierrättämistä?
Seuraavana vuonna 2017 Jeffrey C. Hall, Michael Rosbash ja Michael W. Young saivat Nobel palkinnon biologisen kellon toimintaperiaatteiden selvittämisestä. He havaitsivat, että tuon kellon aikatieto välittyy kaikille soluillemme, eikä jää vain keskuskellon ja joidenkin elinten varaan. Se tarkoittaa, että kaikki solumme seuraavat ikiaikaista vuorokausirytmiä ja ajoittavat toimintansa sen mukaan. Tuo tieto tarkoittaa, että esimerkiksi jatkuva napostelu tai myöhään valvominen ovat ristiriidassa elämämme rytmin kanssa.
Onko sittenkin niin, että rytmimme ei edellytä tukevaa aamiaista? Tai onko niin, että myöhäinen illallinen on elimistöä enemmän rasittava kuin päivällinen alkuillasta?
Kalstajat ja metsästäjät tietävät villieläinten noudattavan tarkasti rytmiään, varsinkin aikusikäisenä.
Ehkä meidän ihmistenkin tulisi noudattaa luontaista rytmiä vaikka meillä onkin keinovalo ja digitaaliset työ- ja opiskeluvälineet.
Blogi
Kirjoitan pääasiassa vain uusimmista tutkimustuloksista. Yritän siis aina tuoda jotain uudehkoa tietoa muistista ja oppimisesta.
Videoarkisto
Näillä videoilla opit helposti, miten voit oppia ja muistaa paremmin. Nopeammat lukutekniikat ja jo standardeiksi muodostuneet muistitekniikat auttavat selviytymään paremmin arjessa.
Ota yhteyttä
contact@oppimis-ja-muistitekniikat.fi
Mitä uutta?
