Yltäkylläisyys tylsistyttää

Onko paratiisin oloihin verrattava yltäkylläisyys vaaraksi aivoillemme ja terveydellemme?

Eläinkokeet osoittavat toinen toisensa jälkeen, että ajoittainen nälkä on hyväksi terveydelle ja erityisesti aivoille. Nälkäisellä aivot terästäytyvät ravinnon hankintaan. Kylläinen lepää ja verenkierto keskittyy aivojen sijaan vatsan puolelle.

Ihminen on kehittynyt vuosimiljoonien aikana Afrikan lämpimässä ilmastossa. Olosuhteet ovat olleet ihanteelliset lukuunottamatta pitkää, kuivaa ja kuumaa kesäkautta. Linnut sopeutuivat tähän muuttamalla kesäksi pohjoiseen. Nisäkkäiden ja muiden oli sopeuduttava selviytymään niukkuudessa osan vuotta. Ihmisten muuttaessa pohjoisemmaksi kesät paranivat, mutta talvista puolestaan tuli haasteellisia. Ihminen käytti ravinnokseen kaikkea mitä oli saatavilla eläinperäisestä ravinnosta kasvien hedelmiin, lehtiin ja runsaskuituisiin juuriin. Hedelmät eivät olleet pulleita ja makeita, kuten nykyiset jalostetut lajikkeemme.

Evolution kannalta on selvää, että esi-isämme eivät syöneet säännöllisesti päivittäin kolmea ateriaa välipaloineen. He söivät vain silloin, kun ravintoa oli saatavilla. Ei ollut jääkaappeja ja teollisesti prosessoitua ruokaa säilöntäaineineen. Lisäksi ravintoa saadakseen ihmisen oli oltava lähes jatkuvasti liikkeellä.

Monissa tutkimuksissa on havaittu niukan ravinnon saannin olevan yhteydessä pidempään elämään.

Paasto ja älykkyys

Newscientist julkaisi tutkimuksen, jossa selvitettiin ruoka-aikojen rajoittamisen eli ns. Intermittent fasting´in vaikutusta aivojen toimintaan. Mark Mattson ( the National Institute on Aging in Bethesda, Maryland ) johti tutkimusta, jossa testattiin ruoka-aikojen rajoittamisen vaikutusta hiirien älykkyyteen. Hiiret jaettiin kahteen ryhmään. Toinen ryhmä söi normaalisti ja toisella ryhmällä sama  kalorimäärä nautittiin testin aikana, mutta joka toinen päivä oli paastopäivä.

Paastoavien hiirien ns. BDNF tekijä aivoissa lisääntyi 50%. BDNF tekijä on proteiini, joka vaikuttaa aivojen kasvuun ja aivojen hermosynapsien toimintaan.

John J. Ratey, fysiatrian professori Harvardin yliopistosta, kuvaa BDNF tekijän tehtävää ”se ravitsee neuroneja kuin lannoite”. Oppiminen vaatii neuronien hermoyhteyksien luomista ja vahvistamista. Mitä enemmän BDNF proteiinia aivoissa on, sitä todennäköisemmin hermoyhteyksiä syntyy ja oppiminen helpottuu.

Professori Rateyn mukaan myös liikunta lisää BDNF proteiinin määrää aivoissa ja siten lisää paitsi vireyttä ja yleiskuntoa, myös muistia ja  älykkyyttä.

Paasto ja elinikä

Monet tutkimukset ovat osoittaneet kalorien rajoittamisen lisäävän elinikää soluviljelmissä, hiivasta matoihin, kärpäsiin ja hiiriin. Myösapinoilla tehdyissä tutkimuksissa on todettu eliniän lisääntyneen n. 15%. Hiirillä jopa 30%.

Ruoka-aikojen rajoittaminen ( intermittent fasting / time restricted feeding ) ei ole kalorien rajoittamista, vaan pelkästään ruoka-aikojen rajoittamista. Se ei siis rajoita ravintoaineita määrältään tai laadultaan.

Idea on rajoittaa ruoka-aikoja niin, että kehomme ehtii päivittäin (tai viikottain) siirtyä energian käytössä veren tai maksan sokerin polttamisesta rasvan polttamiseen.

Aivot, liikunta, ravinto

Ravinnon, liikkeen ja aivojen välinen yhteys on ymmärrettävissä myös toista kautta. Elollinen olento, joka ei oma-aloitteisesti liiku, ei myöskään tarvitse aivoja. Esimerkiksi kasvit. Liikkuva olento tarvitsee aivoja ravinnon hankintaan. Liikunta saa verenkiertomme kiihtymään ja aivoihinkin virtaa lisää ravintoa. Näkö-, kuulo- ja hajuaisti ovat välttämättömiä ravinnon hankinnassa. Niiden välittämät signaalit tulkitaan aivoissa.  Jokikisestä lihaksesta on hermosäie suoraan aivoihin. Samoin on myös suolistosta kiertäjähermon kautta suora yhteys aivoihin. Suolisto lähettää aivoille jatkuvasti tuhansia viestejä. Aivot valmistavat yhdessä suoliston kanssa hormoneja ja muita tarvittavia aineita. Tätä tehdessään aivot ja suolisto ovat vilkkaassa keskusteluyhteydessä. Suolisto onkin ”toiset aivot”. Nälkä pistää aivot toimimaan. Tämän vuoksi luultavasti paasto aktivoi aivoja. Ravinnon ja aivojen välinen yhteys on siis tiivis.

• Ravinnon määrän tai ruokailuaikojen rajoittamisesta on tullut jopa muoti-ilmiö:
• Paleo dieetti.
• Intermittent fasting eli ruoka-aikojen rajoittaminen kahteen tai yhteen ateriaan päivässä.
• 5 – 2 dieetti, jossa 5 päivää syötiin rajoituksetta ja 2 päivää vain 500 kaloria.

Olen käynyt läpi suuren määrän tutkimuksia, jotka käsittelevät ruokavalioita ja terveyttä. Keräsin tutkimustulokset raportiksi. Kompakti artikkeli dieettien nykytilasta.

Parhaat ruokavaliot:

•  Medical News Today,  U.S. News,  British Dietetic Association,  Googlen lähteet  mukaan.
• Dieettien kuvaus
• Tutkimuksia
• Rasvasolut
• Liikunta
• Suoliston mikrobit