AUTOFAGIA on evoluution vanhimpia keksintöjä.

Kaikki olennot maapallolla ovat sopeutuneet elämään kulloinkin vallitsevissa olosuhteissa. Elämän kehitys on tapahtunut lajien välisessä kilpailussa, jossa henkiin jäävät ne, jotka sopeutuivat tehokkaimmin olosuhteisiin. 

Maapallo syntyi 4,5 mrd vuotta sitten. Bakteerit syntyivät 3,5 mrd vuotta sitten. Alussa elämää oli vain vedessä ja sittemmin, kun bakteerit tuottivat kaasukehäämme happea, elämää alkoi siirtyä maalle. 

Ensin tulivat kasvit meriin (1000 m. v.)  ja sitten maalle (500 m. v.) Maaeläimet kehittyivät merieläimistä 200 miljoonaa vuotta sitten.

Kaikki joutuivat sopeutumaan lämpötilan vaihteluihin ja niistä seuraaviin ravinnon saannin vaihteluihin. Nämä vaihtelut johtuivat:

2. maapallon kiertoradasta auringon ympäri (vuodenajat)

3. kuun kiertoradasta johtuvat painovoiman muutokset (esimerkiksi vuorovesi)

Maan lämpötilaan vaikuttaa lähes ainoastaan aurinko. Nykyisin myös ilmakehään kertyneet kaasut. Lämpötila taas aiheuttaa liikettä ilmakehään napojen ja päiväntasaajan välillä. Tästä liikkeestä sitten syntyvät merivirrat, jotka taas johtavat sade- ja kuiviin kausiin. 

Lämpö aiheuttaa jaksoja jolloin ravintoa on yllinkyllin ja toisia jaksoja, jolloin ravintoa on saatavilla vain niukalti.

Useimmat oliot horrostavat talven tai kuivan kauden. Kesällä ne synnyttävät jälkikasvua ja opettavat ne selviämään itsenäisesti.

Taivaankappaleiden rytmi on kaikkien olioiden DNA:ssa.

Kaikki luonnon eliöt noudattavat taivaankappaleista johtuvaa rytmiä. Ravinnon saanti on ollut mahdollista lähes pelkästään auringon tuottaman lämmön avulla. 

Ihminen on ainoa, joka ei enää viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana ole noudattanut rytmejä, joihin se on miljoonien vuosien aikana sopeutunut.

Kaikki puutarhanhoidosta, kalastuksesta ja metsästyksestä kiinnostuneet tietävät miten luonto noudattaa taivaankappaleiden rytmiä. Puutarhan oksista katkaistut pistokkaat (juurettomat) pitää istuttaa tiettyinä aikoina, jos haluaa saada kasvun käynnistymään. Lähes kaikki kasvit horrostavat talvikuukausien yli, myös lähellä päiväntasaajaa. Kalat ovat aktiivisia vain tiettyinä aikoina aivan samoin kuin metsän eläimet. 

Ihminenkin on sopeutunut maapallon rytmiin jo useita miljoonia vuosia.

Jo viime vuosisadan puolivälissä tiedettiin ravinnon niukkuuden aiheuttavan sopeutumisreaktion niin eläimissä kuin kasveissa. Jo silloin tiedettiin, että nälkää kärsineet ihmiset näyttivät elävän pidempään ja terveempänä kuin muut.

Oshinori Ohsumin Nobel

2016 japanilainen Yoshinori Ohsumi sai Nobel palkinnon selvitettyään tämän niukkuuteen liittyvän sopeutumisilmiön ensin hiivasienellä ja sittemmin nisäkkäillä. Ilmiötä nimitettiin autofagiaksi, itsesyönniksi. Ilmiöksi, jossa elimistö siirtää yli-ikäisiä tai viallisia soluja uudelleen käytettäväksi muissa soluissa ravintona. Autofagia ei kierrätä pelkästään viallisia soluja vaan myös kaikkia viallisia molekyylejä, joita on elimistöön kertynyt aineenvaihdunnan sivutuotteena. 

Autofagia siis siivoaa elimistöä niukkuuden aikana ja siten puhdistaa elimistöä.

Ohsumi tutki 40 vuoden ajan hiivasienen käyttäytymistä tilanteissa, kun ravintoa ei ollut riittävästi. Hän havaitsi hiivasienen kykenevän käyttämään ravinnokseen omia solujaan. 

Autofagiaksi nimetty prosessi valitsi kierrätettäväksi ensin kuolleet ja vialliset solukot ja siten puhdisti ja vahvisti elimistöä.

Autofagia on siis elimistön olosuhde, jossa Ohsumin löytämät geenit aktivoituvat.

Tämä olosuhde on stressi – tarkemmin energiastressi.

Eli energian vajaus.

Silloin elimistö siirtyy kasvun priorisoinnista lepotilaan.

Käytännössä se pysäyttää solujen kasvun ja lisääntymisen.

Elimistö pyrkii kasvamaan ja lisääntymään aina, kun ravintoa on riittävästi. Se siirtyy lepotilaan korjaamaan vaurioita ja vahvistumaan, kun ravinto ei riitä kasvun ylläpitämiseen. 

Tämä rytmi on ollut välttämätöntä sopeutumista ravinnon puutteeseen. Ajan mittaan siitä on tullut välttämättömyys kaikille maapallon eliöille. Niiden kaikkien elintoiminnot tuottavat jatkuvasti sivutuotteena molekyylejä ja atomeja, jotka on säännöllisesti siivottava pois. Jos ei niukan ravinnon kausia tule, alkavat roskat kertyä. Yltäkylläisyydessä ei ravinnon niukkuutta ole ja elimistö jää puhdistamatta.

Luonnossa millään lajilla ei ole jatkuvasti ja rajattomasti ravintoa.

Autofagia ilmiö tunnetaan kaikissa maapallon eliöissä. Sen on siis täytynyt olla niin tärkeä, että se on kehittynyt jo miljardeja vuosia sitten ensimmäisiin yksinkertaisiinkin olioihin eikä ole hävinnyt sen jälkeen evoluution mukana.

Jatkuva kasvu, muille kuin kasvuiässä oleville, on paitsi tarpeetonta, myös vahingollista ja elimistöä kuluttavaa. Jatkuva kasvu myös kerryttää kehon rasvavarastoja, koska kasvun tilassa niitä ei voida samanaikaisesti kuluttaa.

Elimistö on aina vain jommassakummassa tilassa KASVU tai LEPO.

Tuntuu yksinkertaiselta, mutta elimistössämme on mTOR niminen molekyyli, jonka tehtävä on valvoa ravintotilannetta ja kääntää ”vipua” väliin kasvun puolelle ja väliin levon ja siivouksen puolelle.

Kasvu rasittaa elimistöä, altistaa sairauksille ja lyhentää elinikää. Kasvuun ja lepoon käytetyn ajan tulisi olla lajille tyypillisessä tasapainossa. Päiväntasaajalla kehittyneen, päivä-aktiivisen, ihmisen rytmin tulisi olla sopusoinnussa 12 tunnin päivärytmin kanssa.

Ohsumi havaitsi kasvun aktivoivan terveydelle haitallisia geenejä, jotka lyhensivät elinikää. 

Kynttilä palaa liian nopeasti loppuun.

DNA:saamme on geenejä, jotka edistävät pitkäikäisyyttä, mutta myös toisia, jotka edistävät kasvua ja lisääntymistä.

Pitkäikäisyysgeenit ovat geenejä tai entsyymejä, jotka käynnistävät elimistön sopeutumisprosessin. Nämä ovat pitkiä tapahtumaketjuja, jotka vahvistavat kehon prosesseja laajamittaisesti. Koko evoluutio perustuu hormeesi (sopeutumis-) ilmiöön.

Ärsykkeet kuten nälkä, fyysinen rasitus ja lämpötilan vaihtelu saattavat elimistön tasapainon (homeostaasi) järkkymään, jolloin syntyy tapahtumaketju, joka pyrkii palauttamaan tasapainon käynnistämällä pitkäikäisyysgeenejä (longevity genes).

Yli-ikäiset eli Zombisolut saadaan poistettua kehosta autofagian avulla. Autofagiaa aktivoivat paitsi paastot myös liikunta.

Elimistö hakeutuu tasapainoon muuttamalla toimintojaan tilanteeseen sopivaksi. Nälkään reagoidaan kierrättämällä hyötykäyttöön yli-ikäisiä, viallisia ja jopa haitallisia molekyylejä ja vasta sen jälkeen hidastamalla aineenvaihduntaa, kylmään reagoidaan lisäämällä ruskeaa rasvaa, kuumaan reagoidaan hikoilemalla, fyysiseen rasitukseen reagoidaan kasvattamalla lihaksia,

Energian niukkuuteen sopeutumisen ensimmäinen vaihe on kaikilla maapallon eläimillä ja kasveilla autofagian / elimistön viallisten solujen käyttäminen energiaksi. Rasvavarastojen kuluttaminen on vasta toinen vaihe, sillä elimistö suojelee sitä vakavampia aikoja varten.

Elimistön säännöllinen siivous on helpointa hoitaa aktivoimalla AUTOFAGIA rytmittämällä ruokailu klo 8-16, jolloin ”paastoa” tulee 16 tuntia päivittäin. 

Vaimoni kanssa lisäämme tähän kaksi päivää viikossa, jossa jätämme aamupalan väliin. Näin saamme 20 tunnin ”paaston” kahtena päivänä ja autofagia ehtii tehostua.

Kirjassani kerron kaiken, mitä tutkimukset ovat saaneet selville lääkkeettömästä terveyden ylläpitämisestä.

Kirjani voit tilata verkkokaupoista kuten: adlibris.com ; suomalainen.com