Uni ja muisti

Share on facebook
Share on linkedin
Share on whatsapp
Share on twitter
Share on email

Uni pitää aivot kunnossa

Unen aikana aivoihin virtaa selkäytimestä nestettä, joka huuhtelee aivoista päivällä kertyneet kuona-aineet.

Päivän aikana aivosi tuottavat sivutuotteena haitallisia aineita, jotka on siivottava pois unen aikana.

Pitkään jatkunut unen puute johtaa muistin heikkenemiseen ja ehkä Alzheimerin tautiin.

Evoluution aikana ihminen on nukkunut pimeän aikana.

Nykyään ledvalo, TV:n ja tietokoneiden valo sotkee luontaista rytmiämme ja uni jää liian vähiin.

Keinovalo on sinisellä aallon pituudella. Se estää melatonini hormonin erittymistä aivoihin. Suun kautta nautittu melatonini ei tutkimusten mukaan juurikaan auta. Led valo siis heikentää yöuntamme ja siten estää aivojemme ja erityisesti muistin “siivoamisen jätteistä”.

Liian lyhyt tai katkonainen uni huonontaa muistamista, oivaltamista ja tiedon sekä taitojen oppimista niin opiskelussa kuin harrastuksissakin.

Vuorokausirytmiämme tahdistaa erityisesti valo-pimeärytmi ja melatoniinihormoni, jota erittyy pimeän aikaan. Aamupäivä ja ilta ovat yleensä ihmisen vireintä aikaa. Väsyneintä aikaa on sen  sijaan kello 1−6 aamuyöllä. Iltapäivällä kello 13−16 ihmisen vireystaso laskee taas jonkin verran.

Jokainen unesta tinkimäsi tunti vaatii veronsa. Sinulla ei ole energiaa ja olet huonolla tuulella. Mielesi ja ajatuksesi eivät ole teräviä ja stressi saa vallan. Olet ärtynyt, sosiaaliset suhteesi kangertelevat. Reagoit asioihin hitaasti ja jopa virheellisesti. Teet vääriä arvioita ja koordinaatiokykysi pettää.

Unen laatu vaikuttaa suoraan valveilla olosi laatuun, tuottavuuteen, henkiseen tasapainoon, luovuuteen ja jopa painoosi. Älä siis yritä paikata päivällä tekemättä jääneitä asioita tekemällä niitä yömyöhällä. Se on paitsi tehotonta, myös vaarallista aivoillesi.

Kun nukut aivosi tekevät biologista puhdistustyötä ja valmistavat sinut seuraavaa päivää varten.

Jos tämä työ jää kesken, on se pois seuraavan päivän energiastasi, mutta myös heikentää vastustuskykyäsi, altistaa sinua sydän- ja verisuonitaudeille.

Se myös sekoittaa aineenvaihduntasi vaatimalla lisää energiaa esimerkiksi sokeripitoisista tuotteista. Univaje saa vatsalaukun tuottamaan tiettyä hormonia, joka ilmoittaa aivoille nälän tunteesta. Vastaavasti toisen hormonin taso laskee, mistä johtuu, että et saa kylläisyyden tunnetta, vaikka olet syönyt paljon. Se taas johtaa lihoamiseen.

Liian vähälle jäänyt yöuni on väkisinkin pois seuraavan päivän energiastasi. Eihän akusta voi ottaa virtaa, jos sinne sitä ei ole ladattu.

US National Institute of Health on määritellyt unen tarpeen:

  • 6-13 vuotiaille 9-11 tuntia
  • 14-17 vuotiaille 8-10 tuntia
  • Nuorille aikuisille 7-9 tuntia
  • Aikuisille 7-9 tuntia
  • Ikääntyneille 7-8 tuntia

Joillain ihmisillä on geeni, joka sallii vain 6 tunnin yöunet. Tällainen geeni on vain 3%:lla meistä.

Mistä tiedän olenko nukkunut kunnolla ?

  • En herää ilman herätyskelloa
  • En jaksaisi nousta ylös aamulla
  • Olen väsynyt iltapäivällä
  • Nukahdan illalla TV:n eteen
  • Nukahdan illalla heti nukkumaan mentyäni
  • Olen surullinen ja epämotivoitunut
  • Stressi valtaa minut
  • Immuunipuolustukseni pettää ja sairastun flunssaan
  • Sydän tykyttää
  • Syntyy makean himo

Voit yrittää nukkua univajettasi viikonloppuisin. Vaikeutena on se, että unirytmisi saattaa häiriintyä ja kierre alkaa maanantaina uudelleen. Varmin tae nopealle ja hyvälle nukahtamiselle on sama rytmi joka päivälle.

Nukahtamisohjeita:

  • Älä lue tai katso TV:tä sängyssäsi
  • Vätä kahvia, suklaata ja makeita juomia illalla
  • Älä ota päiväunia
  • Älä käytä nukahduslääkkeitä säännöllisesti
  • Juo lämmintä maitoa ennen nukkumaan menoa. Maito sisältää tryptofania, joka on rauhoittava aine

Varsinkin syvän unen puute lisää aivoissa beta-amyloid proteiinin määrää ja näyttäisi olevan syyllinen pitkäaikaisen muistin heikkenemiseen ja Alzheimerin taudin puhkeamiseen.

Jaa muillekin

Share on facebook
Share on linkedin
Share on whatsapp
Share on twitter
Share on email