Kirjoitettu

Itsepäiset aivomme.

Itsepaiset aivot

Itsepäiset aivomme 

Minä olen aivoni, muistini, tietoni, taitoni.

Mutta silti aivoillani on tehtäviä, joista se huolehtii olinpa minä niistä mitä mieltä tahansa. Aivomme tekevät kaikenlaista tahdostamme riippumatta tai tietämättämme.

Kumpi ajaa ja kumpi on matkustaja?

Aivomme hoitelevat kehomme toiminnot, hengityksen, sydämen toiminnot, ruoan sulatuksen, hormonit, immuunipuolustuksen, kasvamisen, jne. Aivot muuntavat näkemämme valoaallot kuviksi, kuulemamme ääniaallot ääneksi, ilmassa leijailevat hajupartikkelit hajuiksi monimutkaisella tavalla. Lisäksi aivomme päättävät, mikä näistä on tärkeää ja mikä ei. Miksi jonkun mielestä ruoka maistuu hyvältä, vaikka se maistuu minulle pahalta?

Aivomme eivät aina edes tottele meitä. Laihduttajat ovat karvaasti kokeneet, miten käy, kun päätät laihduttaa ja aivosi päättävät siirtää koko elimistön säästöliekille, kunnes luovut hullusta ideastasi. Ei keräilijä – metsästäjä aivosi pidä laihduttamista järkevänä. Mieluummin pitäisi kerätä rasvavarastoa. Aivojesi mielestä kannattaa pyrkiä syömään mahdollisimman energiapitoista ravintoa, siis rasvaa ja sokeria.

Edes silloin kuin ajattelemme loogisesti, emme ohjaa sitä itse. Aivomme liittävät loogisiin ajatuksiimme tunteita ja muistoja, vaikka emme niin haluaisi. Joskus emme tiedä miksi sanoimme tai teimme jotain, jota ei olisi pitänyt. Kun luemme tekstiä, aivomme saattavat kyllästyä siihen ja lähteä harharetkelle, vaikka meille oli tärkeää saada teksti luettua nopeasti. Entä kun uneksimme tai näemme unta? Nukumme kolmanneksen elämästämme. Kuka silloin on kuskin paikalla?

Aivomme elävät vielä metsästäjä – keräilijä kautta. Metsästäjä- keräilijä seuraa valppaana ympäristöään ja liikkuu lähes koko päivän. Ei hän helposti jaksa tutkia valkoisella paperilla olevia merkkejä tai kuunnella opettajan analyyttistä luetteloa jostain teoreettisista asioista. Hän oppii näkemällä ja tekemällä.

Oppia ei voi kaataa aivoihin. 

Samoin kuin et myöskään voi syödä pureksimatta ja nielemättä.

Pureksi

Oppimiseen aivot tarvitsevat aikaa ja kypsyttelyä. Siksi oppiminen edellyttää paljon taukoja, kertauksia, tai pikemminkin testauksia, joilla tieto haetaan aivoista uudelleen ja tarkistetaan, onko se sellaista kuin sen piti olla. Usein tieto ei muutu opituksi kuin pidemmän ajan kuluessa. Aivoillamme on ominaisuus työstää tietoa niin, että se alkaa sopia johonkin kokonaisuuteen. Usein tämä työstäminen tapahtuu syvän unen aikana.

Aikuinen ihminen ei mielellään kerää tiedon palasia, vaan mieluummin täydentää jotain olemassa olevaa kokonaisuutta. Hän tulee tosin siinä sivussa värittäneeksi alkuperäistä totuutta.

Aivomme värittävät ja muuttavat muistiamme niin, että muisto paremmin sopisi maailmankuvaamme. Itse asiassa aivomme manipuloivat kaikkia aistihavaintojamme niin, että ne sopivat kokemaamme maailmaan.

Lyhytjänteiset aivot

tekoaly

 

Aivomme ovat kärsimättömät. Aivomme eivät yleensä jaksa käsitellä tietoisella tasolla yhtä asiaa kauan. Ne tuskastuvat ja siirtyvät ajattelemaan muita asioita. Jos taas tarjoamme aivoillemme vähänkin erilaista pureksittavaa, ne yleensä kiinnostuvat ainakin joksikin aikaa tästä uudesta asiasta.  Väkisin ”pänttääminen” tuntitolkulla on siis ajan hukkaa. Kehityshistoriamme aikana ei varmaankaan ole ollut edullista uppoutua yhteen asiaan kovin syvällisesti pitkäksi aikaa. Vaarojahan vaani joka puolella.

Aivot eivät lepää

Yleinen väittämä on, että käytämme aivojemme kapasiteetista vain 10%. Tämä väite on maailman laajuinen, vaikka siinä ei ole mitään perää. Aivomme työskentelevät lähes tauotta. Ainoastaan unen aikana tapahtuva synapsien huuhtelu ja puhdistaminen sinne kertyneestä plakista on vaihe, jolloin aktiviteetti lähes pysähtyy. Tämä voidaan todentaa aivosähkökäyristä.

Aivot, kuten koko kehomme tarvitsevat toimintaa. Ylikierroksilla voidaan toimia hetken aikaa, muttei pitkään. Toimettomat aivot taas menevät täysin sekaisin. Täydellistä eristystä on käytetty ankarimpana rangaistuksena. Aivopesussa yksilö eristetään täydellisesti kaikista ärsykkeistä ja sitten tarjotaan uutta maailmankatsomusta. Aivot ottavat ne vastaan mieluummin kuin säilyisivät tyhjinä ja toimettomina.

Havainnointi

Aivomme eivät ole luotu lukemaan tekstiä tabletilta tai kirjoista. Aivomme ovat kehittyneet havainnoimaan ympäristöä. Osaamme erottaa erilaisia eläinlajeja, kasveja, musiikkityylejä, taide- tai muotivirtauksia paljon paremmin havainnoimalla kuin analysoimalla niiden yksittäisiä piirteitä oppaita lukemalla.

Tekeminen

Aivomme eivät ole kehittyneet lukemaan käyttöohjeita. Ne ovat kehittyneet oppimaan tekemällä. Varsinkin pojilla käytännön tekeminen on luontaista.

Aistit

Aivomme eivät ole kehittyneet havaitsemaan irrallisia pikseleitä tai ääniaaltoja. Ne ovat kehittyneet tunnistamaan tapahtumia kaikilla aisteillaan samanaikaisesti.

Unohtaminen

Aivomme ovat jäsentyneet miljoonien vuosien kuluessa. Eri aivoalueet hoitavat erilaisia tehtäviä ja ovat oppineet karsimaan merkityksetöntä tietoa merkityksellisestä tiedosta. Tallentunutkin tieto siirretään ”takariviin”, jos sitä ei käytetä. Siitäkin huolimatta, että haluaisimme muistaa sen. Kokonaisuuteen sopimaton tiedon palanen joko siirretään roskakoriin tai se siirtyy takariviin,  irralliseksi tiedoksi. Eikä siten häiritse kokonaisuutta.

Testaaminen

Aivomme ovat myös oppineet palauttamaan tietoa takaisin hakupolun valtaväylälle, jos tietoa aletaankin tarvita. Monotoninen kertaaminen toistaa jo tallennettua tietoa eikä auta tietoa siirtymään hakuhierarkiassa ylemmäs. Joka kerran, kun aktiivisesti palautamme muiston, aivomme tulkitsevat sen tärkeäksi. Sen polku vahvistuu ja se tulee yhä helpommaksi muistaa.

Off-line oppiminen

Aivot ovat kehittyneet toimimaan useilla eri tietoisuuden tasoilla. Kehon tärkeimmät toiminnot kuten sydämen lyöminen ja hengittäminen tapahtuvat aivojen ohjaamana, mutta täysin tietoisuutemme ulkopuolella. Jotkin asiat, kuten kävely, juoksu, pyörällä ajo jne. tapahtuvat automaattisesti, ilman että aktiivisesti ohjaisimme kutakin lihasta erikseen.

Myös ajattelua ja ajatusten työstöä tapahtuu puolitietoisella tasolla ja unessa. Aivomme työstävät kesken jääneitä asioita aina, kun muuta tähdellistä ei ole tekeillä.

Vapaa tahto

Satkynukke

 

Neurologit epäilevät ns. ”vapaan tahdon” olemassaoloa. Tahto syntyy paitsi kokemuksistamme, kulttuuristamme, ystävistämme, vanhemmistamme, myös ulkomaailma vaikuttaa ajatuksiimme ja ”vapaaseen tahtoon”.

Pohjois Karolinan yliopiston tutkijat havaitsivat maitohappobakteerin määrän suolistossa ohjaavan hiiren käyttäytymistä. Kun rohkeiden ja uteliaiden hiirien suolistobakteereja siirrettiin aroille hiirille, aroista tuli rohkeita ja päinvastoin rohkeista arkoja, kun hiiret saivat toistensa bakteerikantaa. 97,5% geeneistämme on samoja hiirien kanssa.

Kun ajattelet kaikkea edellä tässä kappaleessa lukemaasi, herää epäilys: Elämmekö virtuaalisessa maailmassa? Maailmassa, jossa minä en olekaan päähenkilö?

 

Hanki “Muistin kehittäminen” opas

Kehita muistiasi

 

 

 

 

 

 

 

 

 
Jaa tämä kavereille

Yksi kommentti artikkeliin ”Itsepäiset aivomme.

  1. Kiitos, hyvä juttu.

     
Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *