Pitkäikäisyysgeenien aktivointi

Nuoruuskoodi perustuu evoluution mukanaan tuomaan sopeutumiseen ympäristön vaatimuksiin.  

Sopeutuminen (hormeesi).

1. Autofagiaan, joka kierrättää elimistön vialliset molekyylit uudelleen energiaksi.
2. Elimistön luontaisen rytmin noudattamiseen  .
3. Pitkäikäisyysgeenien aktivointiin.

Kaikki maapallon eliöt ovat selviytyneet sopeutumalla olosuhteisiin ja eliöiden väliseen kilpailuun. Nälkä, lämpötilan vaihtelut, fyysinen rasitus ja ravintokasvien myrkylliset aineet ovat olleet rasituksia, joihin kaikkien elollisten on pitänyt sopeutua maapallon elämän alusta lähtien.

Koko evoluutio perustuu hormeesi (sopeutumis-) ilmiöön. 

Ärsykkeet kuten nälkä tai fyysinen rasitus saattavat elimistön tasapainon (homeostaasi) järkkymään, jolloin syntyy tapahtumaketju, joka pyrkii palauttamaan tasapainon käynnistämällä pitkäikäisyys”geenejä” (vitagenes, longevity genes).

Elimistö hakeutuu tasapainoon muuttamalla toimintojaan tilanteeseen sopivaksi. Nälkään reagoidaan ottamalla vararavinto käyttöön ja sen jälkeen hidastamalla aineenvaihduntaa, kylmään reagoidaan lisäämällä ruskeaa rasvaa tai horrostamalla, kuumaan reagoidaan hikoilemalla, fyysiseen rasitukseen reagoidaan kasvattamalla lihaksia, kasvien polyfenoleihin reagoidaan kasvattamalla sietokykyä jne. Jotkut eliöt, kuten hyönteiset saattavat muuttaa olomuotoaan lähes täydellisesti tai siirtyä maan alle jopa vuosiksi. Miljoonien vuosien kuluessa on kehittynyt mitä kummallisempia sopeutumistapoja.

Nälkä.

Nälkä on vahvin elimistön aktivointitekijä. Se aktivoi aivot etsimään ravintoa. Se pysäyttää elimistön kasvun energiapulan vuoksi. Siksi ihmiset olivat ennen lyhempiä kuin nykyisin. 

Nälkä muuttaa ihmisellä aineenvaihdunnan sokereista käyttämään kehoon varastoitua rasvaa. Nälkä saa elimistön siivoamaan itsensä viallisista ja vieraista molekyyleistä ja soluista ja kierrättämään nämä energiaksi. Tätä nimitetään autofagiaksi, itsensä syömiseksi. Jos nälkä jatkuu ja energiavarastot ehtyvät, aletaan kierrättää kaikkia soluja, joita ei välttämättä tarvita, esim lihaksia ja luustoa, varsinkin, jos ei liikuta riittävästi.

Koko evoluutio perustuu hormeesi ilmiöön. 

Pitkäikäisyysgeenit ovat geenejä tai oikeastaan proteiineja, entsyymejä, jotka käynnistävät elimistön sopeutumis- / siedätysprosessin. Nämä ovat pitkiä tapahtumaketjuja, jotka vahvistavat kehon prosesseja laajamittaisesti. Koska keho on säästeliäs, se ei varaudu turhaan teoreettisiin tapahtumiin. Jos ei ole nälkää, fyysisiä ponnisteluja, rajuja lämpötilan vaihteluita eikä ravinnossa ole kasvien myrkkyjä, ei kehomme myöskään varaudu tällaisiin tilanteisiin.

 Kun sitten jotain tapahtuu, olemme puolustuskyvyttömiä , koska emme ole oppineet varautumaan. Varautumisprosessit pysyvät aktiivisina vain lyhyen aikaa. Usein tapahtuva lievä ärsytys pitää prosessit aktiivisina ja jopa voimistaa niitä. Monet tutkijat ovat yksimielisiä siitä, että nykyiset ikääntymissairaudet johtuvat juuri liian yltäkylläisestä elämästä.

Sirtuin 1….7 entsyymit.

Oheinen yksinkertaistettu kuva selventää pitäkäikäisyysgeenien toimintaa. Ne käynnistyvät nisäkkäillä aina energiastressillä, joko pätkäpaastolla, reippaalla liikunnalla, lämpötilan vaihteluista johtuvalla tai muulla esimerkiksi myrkyistä johtuvalla stressillä. 

NAD+ osallistuu elimistössämme satoihin prosesseihin, varsinkin aineenvaihduntaan, immuunipuolustukseen, kudosten terveyteen, DNA korjaukseen ja terveeseen ikääntymiseen.

Ravinto.

Tilanne, jossa pitkäikäisyysgeenit aktivoituvat on ravinnon puute, joka vaikuttaa laajaan joukkoon geenejä, hormoneja ja entsyymejä. 

Ateria taas käynnistää seuraavanlaisen ketjun. Ruoansulatuskanavastamme imeytyvät ravintoaineet, hiilihydraatit ja proteiinit nostavat sokereina vereen imeytyessään veren sokeripitoisuutta. Veren sokeriarvojen noustessa yli säädetyn arvon haima alkaa tuottamaan insuliinia. Insuliinin tehtävänä on siirtää ylimääräistä sokeria maksaan ja lihaksiin. Kun maksan ja lihasten varastot ovat täyttyneet loput siirretään triglysereinä (rasvoina) rasvakudoksiin. Samalla aktivoituu insuliinista riippuvainen kasvutekijä IGF-1 käyttämään ravintoa kehon kasvun edistämiseen. Keho on nyt kasvu-tilassa ja pitkäikäisyysgeenit passiivisessa tilassa.

10-12 tunnin kuluttua ravinnon nauttimisesta insuliini ja IGF-1 tasot laskevat ja enegriavirtoja ohjaava mTOR proteiini siirtää energian käytön sokereista rasvaan ja käynnistää autofagian. Tässä vaiheessa aktivoituvat SIRT1-7 entsyymit, joita usein kutsutaan geeneiksi. Nämä käynnistävät tapahtumaketjuja, jotka valmistavat elimistöä mahdollisesti hyvin pitkään kestävään niukkuuden jaksoon.

Liikunta.

Jotta pitkäikäisyyttä ja terveyttä edistäviä vaikutuksia syntyisi, pitää elimistössä olla  prosessit käynnistävää koentsyymiä NAD+. Se yhdessä Sirtuin entsyymien kanssa käynnistää hormeettisia siedätysprosesseja, jotka sitten vahvistavat elimistöä laajasti. Iän mukana NAD+ tasot alenevat, minkä vuoksi sen tasoa pitää nostaa joko liikunnalla tai nauttimalla NAD+ boostereita NR tai NMN. 

Tutkimukset ovat osoittaneet sekä aerobisen liikunnan että voimaharjoittelun lisäävän NAD+ tasoja. Energian tuotantomme tapahtuu ns. sitruunahappoketjussa (citric acid cycle / Krebs cycle). Siinä energiamolekyyliä ATP:tä syntyy prosessissa, jossa NAD toimii koentsyyminä. Missä määrin liikunta pystyy lisäämään ikääntyneiden NAD+ tasoja, on epäselvää. 

Lämpötilan vaihtelut.

Pitkäikäisyysgeenit ovat usein myös ns. lämpöshokkiproteiineja (Hsp32, Hsp60, Hsp70, Hsp90), jotka pyrkivät säätämään elintoimintoja tasapainon saavuttamiseksi. Sisäelinten lämpötila on kaikilla tasalämpöisillä eliöillä tärkein suojeltava kohde aivojen ohella. Solut tuottavat lämpöshokkiproteiineja sopeutuakseen lämpötilan vaihtelujen lisäksi myös UV-säteilyyn ja haitallisiin kemikaaleihin

Geenit ja entsyymit.

Tutkimuksissa on havaittu ravinnon saantiin liittyvien pitkäikäisyysgeenien säännöllisen aktivoinnin lisäävän koe-eläinten elinikää 30-50 %. Jos sitten samanaikaisesti aktivoidaan fyysiseen rasitukseen ja lämpötilan vaihteluihin liittyviä geenejä ja entsyymejä, saadaan kasautuvaa yhteisvaikutusta. Kasautumisteoria onkin innostanut tutkijat etsimään molekyylejä, jotka voisivat aktivoida lisää pitkäikäisyysgeenien toimintaa. Aivoissamme olevan kellon rytmin noudattaminen näyttää useiden tutkimusten mukaan erityisesti tukevan elimistön toimintaa ja suojelevan sairauksilta.

Pitkäikäisyyttä tukevia molekyylejä onkin jo löytynyt pari sataa, joista monia on tutkittu eläinkokeissa ja harvempia vapaaehtoisilla ihmisillä.

Kuuluisin näistä molekyyleistä on rapamysiini, joka pysäyttää jatkuvan kasvun tilan tehokkaasti ja siirtää elimistön autofagian tilaan. Toinen on diabeteslääkkeenäkin käytetty metformiini, joka on reseptilääke. Se olisi ehkä turvallisempi kuin rapamysiini, mutta sitä määrätään vain tyypin 2 diabeteksen hoitoon. Yleisimmin kuitenkin tutkijat testaavat NAD+ entsyymin esiasteita NMN, NR. Ne ovat toimineet hyvin varsinkin eläinkokeissa. Neljäs tärkeä molekyyli on NAD:n kaltainen Alpha ketoklutarate (AKG), jolla on saatu runsaasti hyviä tuloksia. 

Marjoissa esiintyvä resveratroli on molekyyli, joka elimistössä matkii liikuntasuoritusta ja pysäyttää kasvun tilan vaientamalla mTOR proteiinin. Samankaltaisia jatkuvaa kasvua keskeyttäviä tai autofagiaa kiihdyttäviä molekyylejä löytyy muitakin, kuten esimerkiksi oliiviöljy ja vihreän teen EGCG, spermadiini, pterostilbene, kversetiini, kurkumiini, peptidit (Tymalin ja Epitalamiini) jne. 

Sinclairin mukaan oliiviöljyn sisältämä öljyhappo on ehkä kaikkein potentiaalisin pitkäikäisyysgeenien herättelijä. Sinclair sanoo sen olevan 10-100 kertaa voimakkaampi Sirt1 entsyymin aktivoinnissa kuin resveratroli, jota on tähän asti pidetty tärkeimpänä. Öljyhapon on tiedetty jo lähes kymmenen vuotta aktivoivan Sirt1 entsyymiä. Se mitä ei ole tiedetty vielä kymmenen vuotta sitten on, että Sirt1 on tärkein terveyttä ja pitkäikäisyyttä edistävä proteiini. 

Näiden pitkäikäisyyttä edistävien molekyylien ( Stacs ) käyttäminen ei ole osoittautunut juurikaan vaaralliseksi, mutta kylläkin joidenkin tutkijoiden mukaan tehottomaksi. Pääsääntöisesti ne imeytyvät heikosti ja imeytyminen on heikkoa, paitsi ruiskeena annettuna. Osaa voidaan säilyttää vain viileässä ja vaikuttavan kokoisten annosten määrittely ja ajoitus on vielä ehkä hakuammuntaa. Näitä molekyylejä ei missään nimessä ole tutkittu kuten lääkkeitä pitää tutkia ja testata. Siksi nämä pitää ainakin toistaiseksi ymmärtää arveluina, joille löytyy jonkin verran tieteellistä taustaa eläintutkimuksista ja vain pieniä kevyitä ihmisillä tehtyjä testejä, joita toki on tulossa runsaasti.

Jos haluat nähdä Harvardin professorin David Sinclairin perustamalla lifespan.io sivustolla olevan tutkimuslistan tarkemmin, katso: Rejuvenation Roadmap.

Silti suuri joukko tutkijoita käyttää näitä säännöllisesti ja monet raportoivat biologisen ikänsä alentuneen. Vanheneminen on siis kääntynyt nuorenemiseksi, jos ikääntymismittareita voitaisiin pitää lopullisen luotettavina. 

Pätkäpaastot, liikunta sekä kuuma- / kylmäaltistus ovat kuitenkin turvallisia ja varmatoimisia pitkäikäisyyteen vaikuttavien geenien ja entsyymien aktivoijia.

Muita molekyylejä.

Yamanaka tekijät.

Erikoinen pitkäikäisyysgeenien ryhmä ovat ns. Yamanaka  proteiinit (Oct4, Sox2, Klf4, C-Myc), joiden avulla kantasoluja voidaan nuorentaa puhdistamalla kantasolun epigenomia siihen vuosien aikana kertyneestä ikääntymistapahtumista (metylaaltioista). Tämän tapahtuman on käytännössä toteuttanut Harvardin professori David Sinclair nuorentamalla ensin koe-eläinten elimiä ja lopulta kokonaisia eläimiä. Sinclair kertoo menetelmän toimineen ilman ongelmia. Kokeita ihmisillä saatetaan aloittaa jo 2022.

CRISPR

Jennifer Doudna ja Emmanuel Carpenter  saivat vuonna 2020 kemian Nobelin palkinnon heidän tutkimuksistaan CRISPR (geenisakset) tekniikasta. Tuota tekniikkaa bakteerit ovat käyttäneet jo miljardeja vuosia tunnistamaan ja tuhoamaan viruksia. Ihminen opettelee nyt käyttämään samaa tai samankaltaista tekniikkaa. 

CRISPR tekniikan oheen on jo syntymässä uusia lupaavia menetelmiä. Yksi mielenkiintoisimmista on tekniikka, jolla DNA:sta ei leikata osia pois, vaan geenejä kytketään päälle tai pois  DNA:n epigeneettisiin metylaatioihin vaikuttamalla. Tutkijoiden mukaan tällä menetelmällä soluja voidaan “nuorentaa” Yamanaka tekijöiden tapaan poistamalla ajan kuluessa syntyneitä haitallisia metylaatioiden muutoksia tai kytkemällä synnynnäisiä geenivirheitä “pois päältä”.

Autofagian käynnistäminen.

Kun sovellat elämäntapaasi pätkäpaastoja, tunnin päivässä reipasta liikuntaa, saunomista vähintään neljä kertaa viikossa, kylmän suihkun joka aamu ja lisäät näihin vielä runsaan oliiviöljyn ja vihreän teen käytön luonnollisen kotiravinnon ohella, olet tehnyt kaiken tarvittavan etkä välttämättä tarvitse boostereita.

Kasvutilan pysäyttäminen on edellytys autofagian käynnistymiselle. Autofagia kierrättää viallisia soluja ja molekyylejä uusiokäyttöön. Kierrätystä tehostavia luonnon molekyylejä ovat varsinkin resveratroli, vihreän teen EGCG, kurkumiini, kversetiini ja fisetiini. 

Yleisesti tunnetut kasvien polyfenolit neutraloivat vapaita radikaaleja, mutta myös käynnistävät siedätysreaktioita, jotka vahvistavat elimistön puolustusreaktioita.

Autofagian lisäksi kasvutilan pysäyttäminen säännöllisesti on tärkeää, koska kaikki eliöt ovat evoluution aikana sopeutuneet siihen. Nobelisti 2016, Yoshinori Ohsumi sanoikin, että elimistössä täytyy vallita kasvun ja levon tasapaino. Ja se koskee erityisesti suolistomme lepotilaa. 

Ikääntyminen.

Ikääntyvillä henkilöillä pelkkä elimistön siedätys ei enää riitä, koska elimistömme polttomoottoreilla, mitokondrioilla, ei ole enää riittävästi energian tuottamisessa tarvittavia molekyylejä kuten NAD+, AKG ja Ubikinoni. Näitä molekyylejä on hankala korvata suun kautta nautittavilla aineilla, koska ne imeytyvät heikosti tai muuntuvat ruoansulatuskanavassa toisiksi molekyyleiksi. Pitkäikäisyysgeenien aktivoinnissa saatetaan törmätä sivuvaikutuksiin, joiden välttämiseksi taas pitää löytää uusia yhdisteitä. Toinen ongelma on mitokondrioiden ikääntyminen. Mitokondrioita voidaan uusia tehokkaimmin liikunnan avulla.

Yhteenveto.

Toistaiseksi näyttääkin siltä, että pätkäpaastot, liikunta ja elimistön luonnollisen rytmin noudattaminen ovat tehokkain ja turvallisin tapa aktivoida pitkäikäisyysgeenejä ilman sivuvaikutuksia. Niiden vaikutuksia voidaan tehostaa kasvien polyfenoleilla, jotka näyttävät kiihdyttävän yli-ikäisten solujen korvaamista uusilla. Yli-ikäisten solujen uusiminen on elinikää pidentävä toiminto.

Hanki kirjani Nuoruuskoodi.

Siinä on yli 1000 tieteellistä tutkimusviitettä ja varsinkin useita Nobel palkittuja tutkimuksia.

Kirjani kertoo elinkaaren pidentämiseen pyrkivistä tutkimuksista sekä myös keinoista, miten käytännössä sovellat niitä.

Facebook kommentteja kirjasta:

Hanki siis kirja verkkokaupasta tai myymälästä.

Adlibris.com, suomalainen.com, akateeminen.com, booky.fi, prisma.com,  cdon.com

.