Miksi karhu syö marjoja?
Miksi karhu syö marjoja ?
Karhu syö marjoja ahmimalla hankkiakseen rasvavarastoja talviunia varten. Marjojen syöminen on karhulle tehokkain tapa hankkia rasvavarastoja.
Näin se on myös ihmisellä.
Useimmat meistä haluavat päästä rasvavarastoista eroon. Ylipainoa ei voi hallita kaloreita rajoittamalla, ainakaan pelkästään. Mitä syöt ja milloin syöt ovat ratkaisevampia kuin kalorit.
Tärkeää on, mitkä hormonit aktivoituvat syötyäsi. Päivällä eri hormonit ovat aktiivisia kuin illalla. Hiilihydraatit, proteiinit ja rasvat viipyvät suolistossasi eri pituisen ajan ja aiheuttavat eri tavalla kylläisyyden tunnetta.
Miksi siis karhu syö syksyllä marjoja? Miksi sika on lihava? Miksi lehmä on lihava?
Miksi susi on laiha? Miksi leijona ja tiikeri ovat laihoja?
Näyttää siltä, että kasveja syövät nisäkkäät ovat lihavia ja lihaa syövät taas laihoja.
Kaikki nuo ovat nisäkkäitä. Ainoa selkeä ero on, että toiset syövät kasveja ja toiset lihaa.
Kasvien syöminen on ihan hyvä asia. Pitää vain tietää, mistä on kysymys. Geenit ja suoliston mikrobit määrittelevät, miten kunkin eläimen aineenvaihdunta toimii.
Kasveja syövät osaavat sulattaa ravintonsa mikrobien avulla ja muuttaa hiilihydraatteja sokeriksi ja sokeria edelleen rasvaksi. Rasvaksi muunnettuja kasviksia ne voivat varastoida kudoksiinsa talvea varten.
Talven tai kuivan kauden tullen kasvisravinto on ehtynyt, mutta kasvissyöjä on kuitenkin selvinnyt käyttämällä vararavintojaan. Syksyn runsas kasvi-,hedelmä- ja marjasato auttaa kasvissyöjiä keräämään rasvavarastoja talvea varten.
Lihansyöjät taas ovat jatkaneet normaaliin malliin. Eläinravintoa on riittänyt myös talvella ja kuivina kausina. Lihansyöjän ei ole tarvinnut kasvattaa rasvavarastoja.
Kaikkien eläinten geenit ja suoliston mikrobit ovat aikojen kuluessa sopeutuneet vallitseviin elinolosuhteisiin. Kasveja syöville nisäkkäille on kehittynyt menetelmä varastoida hiilihydraatteja rasvana talvea varten.
Myös kylläisyyshormonit toimivat hiilihydraattien tankkauksessa laiskemmin kuin lihaa syödessä. Näin saadaan rasvavarastoja kerättyä talvea varten.
Artikkelin sisältö.
- Marjojen tankkaus syksyllä
- Nisäkkäät varastoivat rasvaa
- Mikrobit
- Vuodenajat
- Yltäkylläisyys
- Rasvavarastojen joustava käyttö
- Hormonit
- Painon hallinta.
Marjojen tankkaus.
Me tiedämme, että Suomessa karhut nukkuvat kuukausien talviunta. Jotta energia riittäisi kuukausiksi, ne tankkaavat rasvavarastonsa SYÖMÄLLÄ MARJOJA.
Miten ne voivat tankata rasvaa marjoilla ??
Kaikilla nisäkkäillä, myös ihmisellä, on menetelmä, jolla ne selviytyvät kylmän talven yli tankkaamalla hedelmiä ja marjoja sekä muuttamalla ne rasvaksi.
Insuliini hormoni siirtää sokeriksi muutetun kasvisravinnon rasvana kudoksiin.
Meille nisäkkäille on kehittynyt nerokas järjestelmä sokerin muuttamiseksi rasvaksi. Se on kuin kehon ratkaisu, miten se tallentaa tuulivoiman kaltaista tilapäistä energiaa myöhempää käyttöä varten.
Veremme sokeripitoisuudelle on aikojen kuluessa kehittynyt säätöarvo. Kun veren sokeripitoisuus nousee yli tuon säätöarvon, insuliini hormoni siirtää ylimääräisen sokerin nopeasti varastoon maksaan ja lihaksiin. Rasvan nauttiminen ei aiheuta vastaavaa.
Kun lihasten varastot ovat täynnä, ylimääräinen sokeri tallennetaan rasvana kudoksiin. Naisilla useinkin pakaroihin ja miehillä vatsan seudulle.
Varastoa voi kertyä useiden kuukausien tarvetta vastaava määrä. Varasto on ikäänkuin lukittujen ovien takana. Sieltä on tarkoitus ottaa vasta, kun muualla ei enää ole. Varastoitua rasvaa elimistö voi käyttää energiana ketoni muodossa.
Elimistömme osaa myös muuttaa rasvaa takaisin sokeriksi. Aamulla neljän ja viiden välillä kortisoli hormonia alkaa erittyä. Se nostaa veren sokeria, jotta meillä on riittävästi energiaa lähteä etsimään ravintoa. Maksa siis tuottaa tarvittaessa rasvasta sokeria. Yön jälkeen elimistömme osaa muuntaa tarvittaessa rasvaa sokeriksi.
Kummankin kemiallinen koostumus sisältää hiiltä, happea ja vetyä. Atomien rakennetta muuttamalla maksa tekee sokereista rasvaa tai päinvastoin. Näitä tapahtumia kutsutaan nimellä lipogenesis ja gluconeogenesis.
Mikrobit
Kaikilla nisäkkäillä on periaatteessa kyky muuttaa hiilihydraatteja (kasviksia) energiaksi ja tallentaa rasvaksi. Vain kasveja syövillä nisäkkäillä on suolistossa sopiva mikrobiomi kasvien sisältämien kuitujen sulattamiseen.
Ravinnon määrä vaihtelee vuodenaikojen mukaan.
Luonnossa ravintoa on ollut yllin kyllin kesän, ja varsinkin alku-syksyn aikana. Talvella kasvit vaipuvat talvilevolle, monet pieneläimet horrokseen, linnut muuttavat etelään. Helppoa ravintoa eläimillä ei enää ollutkaan. Ravintoa löytyi vain harvakseltaan ja täysin epäsäännöllisesti. Viilentynyt ilma nostaa ravinnon tarvetta jo pelkästään lämpötilan ylläpitämiseksi. Tällöin pelastuksen tuo kyky ottaa rasvaksi varastoitunut sokeri käyttöön, kun muuta ravintoa ei ole. Jos tätä kykyä ei ole , on muutettava etelämmäs tai horrostettava talven yli.
Yltäkylläisyys.
Ihminen on ensimmäinen eläin, joka on viimeisen 50 vuoden aikana selättänyt nälän ja elää yltäkylläisyydessä.
Ravintoa on tasaisesti läpi vuoden. Hiilihydraatteja kuten viljaa, riisiä, soijaa ja maissia on yllinkyllin. Hedelmiäkin kuljetetaan toiselta puolen maapalloa aina kun omalla pallonpuoliskolla ei tuoretta ole saatavilla.
Lisäongelman yltäkylläisyyteen tuo edullisen fruktoosin lisääminen lähes kaikkiin valmiselintarvikkeisiin. Fruktoosi on haitallinen, koska se ei vaikuta kylläisyyden tunteeseen ja tallentuu suoraan rasvana kudoksiin. Myös sokerin ja rasvan yhdistelmä sekoittaa aineenvaihduntamme.
Rasvavarastojen joustava käyttö.
Yltäkylläisyyden vallitessa emme enää tarvitse rasvavarastoihin turvautumista. Elimistömme on evoluution aikana sopeutunut pitämään varastoista kiinni viimeiseen saakka. Kun todellista tarvetta ei enää ole, on elimistömme kyky ottaa rasvavarastoja käyttöön vähitellen ”unohtunut”.
Tuo rasvavarastojen käyttämisen kyky voitaisiin säilyttää paastoamalla aika ajoin. Näin onkin aina kaikissa kulttuureissa tehty.
Pitkien yli kolme päivää kestävien paastojen ongelma on, että ne käynnistävät reaktion, jossa elimistö säätää aineenvaihdunnan hitaammille kierroksille. Näin rasvavarastot säilyvät pidempään ja laihduttaminen vaikeutuu.
Meille on myös kehittynyt älykäs vastareaktio käynnistymään niukan ravinnon kauden jälkeen. Nälkähormonin, greliinin, erittyminen lisääntyy ja saa meidät palauttamaan ehtyneet varastot ennalleen mahdollisimman nopeasti. Tutkijoiden mukaan tuo reaktio on aivojemme ohjaama.
Viimeisten vuosien aikana tunnetuksi tullut pätkäpaasto on jälleen tarjonnut mahdollisuuden ottaa rasvanpoltto joustavasti käyttöön. Se ja vain se mahdollistaa yltäkylläisyydessä elävillä helpon keinon säilyttää kyvyn käyttää ylimääräinen rasvavarasto aika-ajoin pois. Näin epäterveellinen ylipaino saadaan hallittua.
Pätkäpaasto ei ehdi käynnistämään aineenvaihdunnan sopeutumisprosessia hitaammille kierroksille. Lyhyt pätkäpaasto ei myöskään aiheuta nälkähormonin vastareaktiota. Painon putoaminen jää näin pysyväksi, varsinkin, jos pätkäpaasosta tulee elämäntapa. Pätkäpaasto kiihdyttää aineenvaihduntaa. Pätkäpaastosta luopuminen palauttaa elimistömme takaisin entiseen rytmiin nopeasti ja hyödyt häviävät.
Hormonit
Hormoneilla leptiinillä ja greliinillä on rooli ruokahalun ja kylläisyyden säätelyssä. Rasvasolut tuottavat leptiiniä ja se auttaa viestimään aivoille, että keholla on riittävästi energiavarastoja. Mahalaukku tuottaa tarvittaessa greliiniä ja se stimuloi ruokahalua.
Tutkimukset viittaavat siihen, että runsaasti proteiinia sisältävä ruokavalio voi lisätä kylläisyyttä ja vähentää näläntunnetta verrattuna runsaasti hiilihydraatteja sisältäviin ruokavalioihin.
Rasvojen kohdalla taas suolistomme reaktiot johtavat samaan tulokseen kuin edellä proteiineilla. Tämä voi johtua siitä, että proteiinin ja rasvan sulaminen kestää kauemmin ja pysyy suolistossa pidempään, mikä johtaa kylläisyyden tunteeseen.
Lisäksi tutkimukset ovat osoittaneet, että runsaasti proteiinia sisältävä ruokavalio voi lisätä kylläisyyshormoni leptiinin tasoja, mikä auttaa vähentämään ruokahalua ja lisäämään kylläisyyden tunnetta.
Sitä vastoin runsas hiilihydraatteja sisältävä ruokavalio voi johtaa piikkeihin verensokerin tasossa ja insuliinin erittymisessä, mikä voi aiheuttaa nälkää ja himoa saada lisää hiilihydraatteja. Tästä on ollut hyötyä, kun energiaa on pitänyt varastoida talvea varten.
On kuitenkin tärkeää huomata, että yksilölliset reaktiot erityyppisiin elintarvikkeisiin voivat vaihdella, ja sellaiset tekijät kuin ravinnon määrä, aterioiden ajoitus ja fyysinen aktiivisuus myös vaikuttavat ruokahaluun ja kylläisyyteen.
Tasapainoista ruokavaliota, joka sisältää erilaisia ruokia, suositellaan yleensä optimaalisen terveyden ja hyvinvoinnin saavuttamiseksi.
Painon hallinta.
Rasvakudoksen kertymistä on helpointa estää rajoittamalla nopeiden ja jalostettujen hiilihydraattien käyttöä.
Toinen yhtä tehokkaasti vaikuttava tekijä on ruokailun ajoittaminen vain päivän aktiivisille tunneille.
2019 Nutrients sivusto julkaisi yhteenvetotutkimuksen ”Timing of Breakfast, Lunch, and Dinner. Effects on Obesity and Metabolic Risk”. Loppulausumassaan he toteavat liian myöhäisen lounaan aiheuttavan suoliston mikrobiomiin vakavia häiriöitä.
Jopa melko konservatiivisena tunnettu Harvardin yliopisto toteaa, että ”Timing is the key” . Artikkelin kirjoittaja jatkaa sanomalla, että pätkäpaastot ovat realistinen, tehokas ja pitkäjänteinen tapa estää diabeteksen puhkeamista ja auttaa laihtumista.
Yö-päivärytmi kontrolloi vuorokausirytmiämme mm. melatoniini-, kortisoli-, kilpirauhas- ja kasvuhormonien avulla. Samoin ravinto-sensitiiviset hormonit; insuliini, leptiini, greliini ja adiponektiini toimivat sisäisen kellomme mukaan.
Siis.
Älä syö nopeita hiilihydraatteja. Varsinkaan teollisesti käsiteltyjä.
Noudata vuorokausirytmiä äläkä siis syö välipaloja, varsinkaan makeita ja varsinkaan illalla, muutaman tunnin välein. Ne sekoittavat rytmisi.
Ja tietysti liikkuminen ja säännölliset yöunet pitää olla hallinnassa.
Rasvat ja proteiinit aiheuttavat kylläisyyden tunnetta paremmin kuin nopeat hiilihydraatit. Ne myös kulkevat hitaammin suolistomme läpi.
Kirjassani käsittelen näitä asioita tarkemmin.
Hanki kirjani NUORUUSKOODI. Kirja ei sisällä mielipiteitä eikä ympäripyöreitä yleistyksiä.
Kaikki perustuu yli pariinkymmeneen Nobel palkittuun tutkimukseen:
Lisäksi kirjassa on yli 1000 viitettä julkisiin tutkimuksiin.
Hanki siis kirja verkkokaupasta tai myymälästä.
Adlibris.com, suomalainen.com, akateeminen.com, booky.fi, prisma.com, cdon.com.
- Facebookissa Eija sanoo näin. Tämä kirja pitäisi ottaa oppikirjaksi opetussuunnitelmaan.
- Liisa sanoo FB:ssä. Tämä on valtavan hyvä kirja.
- Tuulikki sanoo. Kannattaa tutustua ja lukea. Ei koskaan ole liian myöhäistä.
- Marko sanoo: Mitä surkeammat geenit, sitä tärkeämpää on noudattaa terveellisiä elämäntapoja. Vaikuttaa suoraan elämän laatuun ja pituuteen..
- Ulla sanoo: selkeän asiantuntevasti kirjoitettu. Mielenkiintoinen kirja. Suosittelen lukemaan.
- Liisa sanoo: Erittäin hyvin jäsennelty kirja. Geenit eivät merkitse vääjäämätöntä sairastumista. On uusia keinoja ylläpitää terveyttä. Kannattaa tutustua.
- Kirsti sanoo: Niin erilainen ja mietittävää.
- Frederico sanoo: Erittäin hyvä kirja.
- Pilli sanoo: hyvää oppia kaikille.
- Anu sanoo: Asiallista tutkimuksiin perustuvaa tietoa. Todella kattava tietopaketti.
- Timo sanoo: Luettu kirja ja suosittelen tutustumaan.
Hanki siis kirja verkkokaupasta tai myymälästä.
Adlibris.com, suomalainen.com, akateeminen.com, booky.fi, prisma.com, cdon.com
Kirjan otsikot
- 1 Nuoruuskoodi ei ole utopiaa.
- 2 Ohsumi ja Sinclair.
- 3 Länsimaisen elämänmuodon rappio.
- 4 Nälkä puhdistaa ja parantaa.
- 5 Nuoruuskoodi löytyi.
- 6 Solujen ikääntymiseen liittyvät tutkimukset ja Nobel palkinnot.
- 7 Evoluutio ei tarvinnut kuolemaa.
- 8 Elimistön puolustusmekanismit.
- 9 Immuunipuolustus.
- 10 Hormonit ja Mikrobit.
- 11 Mitä vanheneminen on ?
- 12 Miten vanhenemista on yritetty hidastaa.
- 13 Autofagia. Kasvun ja levon rytmitys. Ohsumi.
- 14 Professori Sinclairin nuoruuskoodi.
- 15 Molekyylit, jotka aktivoivat autofagiaa.
- 16 Paasto siivoaa ja kierrättää roskat
- 17 Pysy solakkana.
- 18 Ravinto.
- 19 Liikunta on voide ja lääke.
- 20 Saunan terveyshyödyt.
- 21 Kylmä parantaa ja vahvistaa.
- 22 UNI lataa akut.
- 23 Elämän rytmi tahdistaa elintoiminnot.
- 24 Hengitys.
- 25 Nuoruuskoodin testaus.
- 26 Mittaa edistymisesi.
- 27 Kirjoittajasta.
Hanki siis kirja verkkokaupasta tai myymälästä.
Adlibris.com, suomalainen.com, akateeminen.com, booky.fi, prisma.com, cdon.com